Turvetaistelu Grimsåsin suolla jatkuu – suomalainen aktivisti viikkokausia kiinniotettuna Ruotsissa

Luonnonpuiston sisäänkäyntiä on vaikea löytää. Parkkipaikalta kävellään vähän matkaa tienvartta, kunnes vieressä olevaan metsikköön avautuu aukko kaksi vuotta sitten rakennetulle luontopolulle.

Paikka näyttää ränsistyneeltä. Infokylttejä on revitty ja paikalle rakennetusta lintutornista on vain lautakasa jäljellä.

Pitkospuut kulkevat suota reunustavan metsän ympäri. Alun perin luontopolku jatkui myös ojitetulle suoalueelle, mutta nyt sitä rajaavat turveyhtiön asettamat teollisuusalueesta varoittavat kyltit. Yksinäinen kaivinkone näkyy kaukaisuudessa pölypilven ympäröimänä.

Muutama viikko myöhemmin paikka on täynnä vilskettä. Ruotsalaisten lisäksi paikalle on saapunut ympäristöaktivisteja ainakin Puolasta, Belgiasta, Englannista, Norjasta ja Suomesta. Noin 60 hengen porukka on ikähaitariltaan laaja, nuorimmat ovat teini-ikäisiä ja vanhin osallistuja yli 80-vuotias.

Olemme Grimsåsin suolla Länsi-Ruotsissa, satakunta kilometriä Göteborgista sisämaahan. Suomalainen valtio-omisteinen turveyhtiö Neova haluaa nostaa alueelta turvetta. Turpeen nostaminen vapauttaa kuitenkin siihen sitoutuneen hiilen ilmakehään sekä tuhoaa ympäristöä paikallisesti, minkä takia aktivistit vastustavat toimintaa alueella nyt kolmatta kesää.

Vuonna 2024 suoran toiminnan ympäristöliike Återställ Våtmarker (suomeksi ”Ennallistakaa kosteikot”) pysäytti työkoneita ja perusti paikalle omaehtoisen luonnonpuiston pitkospuineen ja lintutorneineen. Toiminta jatkui seuraavana kesänä, jolloin suon ojia myös tukittiin. Tänä vuonna uutena tempauksena on niittykasvien ja auringonkukkien kylväminen.

”Se on radikaalia, vaikkei ehkä kuulosta siltä”, sanoo Kasperi Korhonen. Hän on toiminut eri ympäristöjärjestöissä Suomessa ja osallistui toimintaan Grimsåsissa nyt toista vuotta. Hetkinen – auringonkukansiemenet radikaalia?

Kyse on siitä, että Neovalla on lupa nostaa alueelta energiaturvetta, siis turvetta poltettavaksi sähkön tai lämmön tuottamiseksi. Turpeen heikko lämpöarvo ja suuret päästöt tekevät siitä kalliin energiamuodon, ja energiaturpeen noston taloudellinen kannattavuus onkin nykyhetkessä kyseenalainen. Sitä saadakseen tarvitsee myös kaivaa syvälle suohon.

Energiaturpeen yläpuolelta saatavaa turvetta voidaan käyttää muuhunkin – esimerkiksi kasvuturpeeksi ja maanparannukseen. Länsi-Götanmaan lääninhallitus kuitenkin hylkäsi keväällä Neovan hakemuksen muuttaa Grimsåsin suon käyttötarkoitus kasvuturpeen nostoa varten. Voimassa oleva lupa sallii päällimmäisen, energiaturpeeksi soveltumattoman, kerroksen käytön maanparannukseen.

Kun Neovan ilmoittama vuosittainen turpeennostomäärä suhteutetaan suon pinta-alaan ja jäljellä olevaan sopimusaikaan, ei Återställ Våtmarkerin laskelmien mukaan Grimsåsin suolla koskaan kaiveta tarpeeksi syvälle, jotta nostettava turve sopisi energiakäyttöön. Jos yhtiöllä ei ole aikeitakaan kaivaa energiaturvetta, asettaa se tämänhetkisen toiminnan luvanmukaisuuden kyseenalaiseksi. Oliko yhtiöllä alunperinkin tarkoituksena kaivaa kasvuturvetta?

Neova myy kasvuturvetta Kekkilä-brändin alla. Kasvuturpeessa aktivistien kylvämät siemenet kuitenkin ovat ongelma, toisin kuin energiaturpeessa.

Paikallista tukea

Grimsåsin suo on ilmasto- ja ympäristökamppailun kohteena erityinen, sillä aktivisteilla on poikkeuksellisen vahva paikallisten tuki. Alunperin juuri paikalliset kutsuivat aktivistit paikalle, ja antoivat kesän leirille heidän käyttöönsä paikallisen kylätalon useaksi viikoksi. Syitä tuelle on ilmastohuolen lisäksi muun muassa se, että pölyttävä turpeennosto vaarantaa suon kulmalla toimivan paikallisen suurtyöllistäjän, valokuitukaapeleita valmistava Nexansin toimintaa. Kuiva suo nähdään myös paloriskinä.

Kasperi Korhonen kertoo, että paikallisten tuki muuttaa toiminnan olemusta. Paikalle on mukava tulla ja se myös vaikuttaa myös siihen, keitä paikalle tulee. ”Ei tarvitse olla hardcore-aktivisti”, hän sanoo.

Aktivistien vastustajat ovat tulleet muualta. Etujärjestö Svensk Torvin pääsihteeri, itseään ”Turvekenraaliksi” (Torvgeneralen) kutsuva Rickard Axdorff on pitänyt aiheesta meteliä sosiaalisessa mediassa, ja käynyt paikan päällä yhdessä ruotsidemokraattien kansanedustajan ja puolueen äänitorven, Riks-median toimittajien kanssa.

Luonnonpuiston ränsistyneelle olemuksellekin löytyy syy. Äärioikeistolaiset toimijat ovat myös yllyttäneet sen sabotointiin, Korhonen sanoo.

”Tämä on vähän niin kuin aikuisten kesäleiri.”

”Sitä käytiin heti viime vuoden leirin jälkeisellä viikolla rikkomassa. Nyt olemme laittaneet sitä taas kuntoon.”

Återställ Våtmarker ei usko häiriköillä olevan yhteyttä Neovaan, mutta mahdollisesti paikalla toimiviin alihankkijoihin.

Miksi Suomesta on päätetty lähteä mukaan?

”Tällä hetkellä metsät palaa ja tilanne alkaa näyttää aika pahalta”, sanoo Korhonen. Vaikka ilmastokriisin pahimmat seuraukset eivät vielä näy Pohjolassa, on ympäristökriisi ajankohtainen täälläkin.

”Vesistöjen tummuminen ja rehevöityminen liittyy vahvasti metsätalouteen ja soiden ojittamiseen.”

Vuonna 2022 Suomi sai EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta 465 miljoonan euron tuen, josta osa käytetään turvetuotannon alasajosta kärsivien alueiden ja ihmisten tukemiseen.

”Mikä tietenkin on hyvä juttu, mutta jos samaa jatketaan omien rajojen ulkopuolella, ei se ratkaise ongelmaa”, sanoo Anton Johansson, joka niin ikään kävi Grimsåsissa tänä vuonna toista kertaa.

Kesäleiriltä käännytettäväksi

Aktivistit pitävät itseorganisoidun luonnonsuojelualueen perustamista hauskana uutena aktivismin muotona.

”Paikalliset ja kuka tahansa voi nauttia siitä”, Korhonen sanoo. Samalla se viestii käynnissä olevasta uhasta luonnolle. Johansson on samoilla linjoilla, hän näkee toiminnan kannanottona turpeenkaivuualueen ulkopuolella olevan monimuotoisen luonnon puolesta.

”Tänäänkin katselin kaverin kanssa, että siellä on sammakoita ja vaikka kuinka monta eri lintulajia.”

Ruotsiin aktioon lähtöä ei tarvitse nähdä suurena henkilökohtaisena uhrauksena. Toiminta inspiroi ja tarjoaa uusia tuttavuuksia. ”Täällä on muitakin, jotka välittää. Pidetään hauskaa ja tehdään sen verran, mitä voidaan”, Korhonen sanoo. Återställ Våtmarker myös kustansi suomalaisten matkat Grimsåsiin.

Johansson kertoo viime vuoden leirin innostaneen tulemaan uudelleen. ”Se oli paras aktivismiin liittyvä leiri, missä olen ollut.”

”Tämä on vähän niin kuin aikuisten kesäleiri”, Korhonen nauraa.

Tällainen aktivismimatkailu on tapa viettää kesälomaa. Osa suomalaisista aktivisteista jatkoi Ruotsista matkaansa Tanskaan Nordic Climate Justice Coalitionin järjestämälle Break the Chain -aktioleirille.

Kaikilla ei matka ei kuitenkaan mennyt suunnitelmien mukaan. Erikoinen käänne tapahtui aktion ensimmäisellä viikolla, kun rajapoliisi ilmestyi ilmoittamatta leirille ja otti kiinni yhden seurueen suomalaisen.

”Olin nukkumassa päiväunia, kun poliisi tuli hakemaan teltasta”, Tero Mononen kertaa tapahtumia.

Rajapoliisi perustelee toimintaansa sillä, että aiemmin aktivismista niskoittelusakkoihin tuomittu henkilö on uhka ruotsalaiselle yhteiskuntaintressille.

Mononen vietiin ensin kuulusteluun, jossa selvitettiin, onko hänellä oikeus olla Ruotsissa. Kahden tunnin kuulustelu päättyi lisäselvityksiin, ja Mononen vietiin säilöönottokeskukseen. Häntä uhkaa nyt kahdeksan vuoden maahantulokielto Ruotsiin.

Kun Voima tavoittaa Monosen toistamiseen, on Grimsåsin leiri loppunut jo edellisellä viikolla, ja Mononen ollut säilöönotettuna kaksi viikkoa.

Monosen asianajajan mukaan poliisin perustelu ei ole juridisesti kestävä. Myös Voima on tutustunut käännytyspäätökseen. Siinä muun muassa mainitaan ohjaavina pykälinä ulkomaalaislakiin viitaten, että EU-kansalainen voidaan käännyttää ainoastaan sellaisessa tilanteessa, jossa hänen käytöksensä muodostaa todellisen ja tarpeeksi vakavan uhan yhteiskuntajärjestykselle. Henkilön rikoshistoria ei saisi vaikuttaa päätökseen.

Länsinaapurin kovat otteet

Tapaus ei ole Ruotsissa ennenkuulumaton. Vuonna 2022 joukko suomalaisia aktivisteja oli matkalla ilmastoaktioon Gotlantiin, kun heidät otettiin kiinni heidän noustessaan laivasta Tukholmassa. Viime vuonna vastaavaan tilanteeseen joutui Lundin yliopistossa työskentelevä ja Återställ Våtmarkerin toimintaan osallistunut saksalaistutkija David Alcer. Siviilipukuiset poliisit ottivat Alcerin kiinni työmatkalla, minkä jälkeen häntä on pidetty säilössä useaan otteeseen ilman epäilyä rikoksesta.

Alcerin kantelu odottaa vielä tuomioistuimen päätöstä, mutta kaikki tiedossa olevat vastaavat tapaukset ovat kaatuneet oikeudessa, jolloin jo voimaan asetetut käännytykset ja maahantulokiellot on mitätöity.

”Konsuli soitti ja sanoi, ettei tällaista ole tapahtunut aiemmin.”

YK:n erityisraportoija Michel Forst on toistuvasti kritisoinut Ruotsin viranomaisten menettelyä, viimeksi keväällä ulkoministeri Maria Malmer Stenergardille osoittamassaan kirjelmässä.

Forstin mukaan poliisin toiminta rikkoo Århusin sopimusta, jonka tavoitteena on taata kansalaisten vaikutusmahdollisuudet elinympäristöönsä. Allekirjoittajamaat sitoutuvat esimerkiksi siihen, että perustuslaillista ilmaisunvapauttaan harjoittavat henkilöt eivät saa kohdata painostusta toimintansa seurauksena. Ruotsi, kuten myös Suomi, on ratifioinut sopimuksen sekä itsenäisesti että osana EU:ta.

”Minun on vaikea nähdä, että tämä olisi muuta kuin tarkoituksellista kansalaisaktivismin tukahduttamista”, Mononen kommentoi tilannettaan. Hän uskoo tapauksen myös toimivan pelotteena muille.

”Kun ympäristöaktivismia rikollistetaan, tulee se vaikuttamaan ihmisten halukkuuteen osallistua tällaisiin kansalaistottelemattomuutta sisältäviin mielenosoituksiin.”

Mononen on ollut yhteydessä Suomen suurlähetystöön. He eivät ensin vaikuttaneet ottavan tilannetta vakavasti, mutta näkevät nyt ennakkotapauksen piirteitä.

”Konsuli soitti ja sanoi, ettei tällaista ole tapahtunut aiemmin”, Mononen kertoo.

Mitään varsinaista apua hän ei tätä kirjoittaessa ole Suomen viranomaisilta saanut, mutta hän uskoo ehtivänsä kotiin ennen jutun julkaisua. Mononen sanoo myös penänneensä ulkoministeriön matkustussuositusten päivittämistä. Kotimaahan käännyttäminen voi joillekin olla vaarallisempaa kuin suomalaiselle.

”Suomessa asuu ihmisiä esimerkiksi Venäjältä, jotka voivat tulla lomalle Ruotsiin, ja Ruotsin viranomaiset voivat tehdä heille saman tempun”.

Kun juttu julkaistaan, Mononen on Voiman käsityksen mukaan yhä säilöönottokeskuksessa.

Juttua varten haastateltiin myös Länsi-Götanmaan rajapoliisin päällikköä ja Återställ Våtmarkerin mediayhteyshenkilöitä. Tero Monosen kiinniotosta kertoi ensin Sveriges Radio Finska.

Jutun kirjoittamista on tukenut Koneen säätiö Metsän puolella -apurahalla.