Kirjailija ja kapinallinen

Kirjailija Pirkko Saision avainlauseet tapaavat olla muodoltaan ja rytmiltään tarkkoja ja tukevasti jaloillaan seisovia. Seuraava lause sitten asettelee asiaa hivenen uuteen valoon, hiukan kuin artesaanipuuseppä sipaistessaan taltallaan esineeseensä lisää kulmaa ja luonnetta.

Saisio on jo yli 50 vuotta kestäneellä kirjailijanurallaan kirjoittanut 25 proosateosta sekä yli 30 näytelmää. Lisäksi tuotantoon kuuluu elokuvien ja televisiosarjojen käsikirjoituksia, balettilibrettoja, laulujen sanoituksia ja ties mitä.

Hänen viimeisimpiä romaanejaan ovat historiallisten kertomusten kautta elämän kulkua ja uskonnollisuuden kokemusta eri kulmista kuvaava, yli 800-sivuinen Passio (2021) ja Josif Stalinin ihmisyyttä ja totalitaarista valtaa käsittelevä Suliko (2024). Tuore tapaus on myös käsikirjoitus Pirjo Honkasalon ohjaamaan Orenda-elokuvaan (2025). Siinä Saisio esittää itse toista pääroolia, uskossaan horjuvaa pappia.

Ajattelen, että Pirkko Saisio, jos kuka, osaisi antaa minulle uutta näkökulmaa mieltäni piinaaviin kysymyksiin yhteiskunnan ahdistavasta ilmapiiristä, omasta ikäkriisistäni ja siitä, miten voisi ymmärtää elämänsä merkitystä muuten kuin vain kovasti puuhailemalla.

Saisio viettää loppukesää mökillä länsirannikolla, joten oraakkelin vuoreksi sovitaan eräs kaarinalainen huoltoasema.

”Ilmastonmuutos tietenkin”, vastaa kirjailija empimättä kysymykseen, mikä häntä nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä eniten huolestuttaa.

”Kun sille ei tehdä mitään, tavallaan millään muulla ei ole kauheasti väliä, koska sitten tässä hiljaa hiipuu kaikki. Tämähän on ollut katastrofaalinen kesä. Ja sitten tätä yhteiskunnallista ilmapiiriä tietysti kuvaa se, että Sebastian Tynkkynen sanoi, että nautitaan lämpimistä ilmoista.”

Yhteiskunnallisen keskustelun juuttuminen loputtomiin vastakkainasetteluihin tuntuu olevan juuri se aikamme ongelma, joka tekee kaikkien muiden ongelmien ratkaisemisen mahdottomaksi.

”Tuntuu välillä, että jotkut persut voisivat vaikka ampua konekiväärillä itseltään molemmat jalat, jos se ärsyttäisi meidät vihervasemmistolaiset vässykät itkemään ja ulisemaan. Se logiikka menee sillä tavalla niin, että näin mitattuna toiminnan täytyy olla oikein”, Saisio sanoo.

Silti peiliin katsomisen tarvetta on omallakin puolellamme.

”Ihan turhaa äärioikeistolle on puhua polarisaatiosta tai muustakaan. Mutta itse olen saanut hirveästi turpaani somessa myös niiltä, joiden arvelen voivan kuunnella. Metrin mitassakin on aina kaksi ääripäätä. Eihän ääripää vielä välttämättä tarkoita epäinhimillisyyttä tai typeryyttä, mutta ei voi ohittaa sitä, että ääripäät ovat ylipäänsä olemassa.”

”Tuntuu välillä, että jotkut persut voisivat vaikka ampua konekiväärillä itseltään molemmat jalat, jos se ärsyttäisi meidät vihervasemmistolaiset vässykät itkemään ja ulisemaan.”

Kulttuurivasemmiston erityinen ongelma liittyy ylimielisyyteen.

”Se näkyy esimerkiksi siinä, miten oikeiden käsitteiden käytöstä tulee hyve sinänsä. Se jakaa ihmisiä. Ja ihmisethän voivat olla erittäin oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia ilman, että osaavat käyttää siitä tiettyä terminologiaa. Yksi iso virhe, mihin koko vihervasemmisto lähti Suomessakin, liittyy siihen, että puhe muuttui akateemiseksi, ja yhtäkkiä meilläkin perussuomalaiset ovat se työväenluokan puolue.”

Kulttuurivasemmiston tekopyhyyttä Saisio kuvasi osuvasti jo näytelmässään Koivu ja tähti (2017). Siinä joukko keski-ikäisiä ja sangen keskiluokkaisia samppanjasosialisteja vetäytyy kesämökille viettämään rapujuhlia. Kaiken nostalgisen viisastelun keskellä heiltä jää huomaamatta oma etääntymisensä sekä uusista epätasa-arvon käytännöistä että luonnosta.

”Siinä näytelmässä oli yhtenä ideana puheen ja analyysin paljous, eli että ei vaieta hetkeksikään katsomaan, mitä tapahtuu oikeasti tällä hetkellä. Kaikki on niin hallussa, hallussa, hallussa, kunnes sitten huomataan, että oikeasti mikään ei ole hallussa.”

Koivun ja tähden vanhan koulun vasemmistolaiset huomaavat yllättäen olevansa hukassa maahanmuuttoon liittyvän uuden luokkajaon ja kiristyvien rajaselkkausten keskellä. Samoja teemoja Saisio käsitteli romanien näkökulmasta myös heti seuraavassa näytelmässään Musta Saara (2018).

Nykyisessäkin maahanmuuttokeskustelussa äärioikeiston rasismin rinnalla Saisiota vaivaa vihervasemmistolainen tapa torjua vaikeita kysymyksiä.

”Minua ärsyttää, että meidän puoleltamme esimerkiksi akateemisesti korkeassa asemassa oleva ihminen saattaa sanoa, että pakolaisten suhteen ensimmäisen vuoden aikana miljoona olisi sopiva määrä. Kummaltakaan puolelta ei päästä järkevään keskusteluun siitä, mikä on meidän inhimillinen velvollisuutemme ja mitkä ovat meidän todelliset mahdollisuutemme.”

Lyömäaseena erilaisuus

Maahanmuuton rinnalla uudeksi kiistakapulaksi ovat nousseet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet.

Orenda-elokuvassa Saision esittämä pappi rukoilee Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen sijaan Äiti-Jumalaa joutuen vastaamaan sanoistaan tuomikapitulille tehtyyn valitukseen harhaopista. Syytetty perustelee saarnaansa sillä, että jos Jumala todella on kaikkeus, täytyyhän häneen liittyä myös kaikki sukupuolet.

”Minulla on mielikuva ikään kuin ohjaaja olisi lisännyt pari lausetta sinne papin suuhun ja tämä on toinen niistä”, virnuilee Saisio viitaten ohjaajalla tietenkin puolisoonsa Pirjo Honkasaloon.

Vaikka Orendassa kysymys Jumalan sukupuolesta on ensi sijassa teologinen ja liittyy siihen, miten löysin rantein usein päädymme inhimillistämään Jumalaa, ajatus osuu hyvin kristinuskonkin varjolla käytävään hyökkäykseen erilaisuutta kohtaan.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kirjailija ja kapinallinen

Onko vasemmistoliitosta työväenpuolueeksi, Minja Koskela?

Minja Koskela sai vasemmistoliiton puheenjohtajana täytettäväkseen Li Anderssonin suuret saappaat. Ideologisuutta hän ei kaihda, mutta kavahtaa vain vasemmistolaisuuden pitämistä ideologisuutena.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Onko vasemmistoliitosta työväenpuolueeksi, Minja Koskela?

Yhdeksän asiaa, jotka vasemmisto luovutti oikeistolle

Emilia Kukkala katsoo kameraan hymyillen, taustalla harmaa seinä.

Oikeisto puhuu monien erinomaisen hyvien asioiden puolesta, jotka keskenään kiistelevä vasemmisto on sille hopeatarjottimella ojentanut. Todellisuudessa se toimii päinvastoin. Lopputulos on, ettei kumpikaan niitä todellisuudessa aja. 

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Yhdeksän asiaa, jotka vasemmisto luovutti oikeistolle

Vapauden puolesta mustekynän voimin. Tämän haastattelun voi myös kuunnella!

Maailmankuulu pilapiirtäjä Kianoush Ramezani kommentoi Charlie Hebdo -lehteen kohdistuneen terrori-iskun oikeudenkäyntiä, joka on juuri alkanut Pariisissa. Lisäksi hän pohti mitä demokratiaa ja ihmisoikeuksia vaalivassa Euroopassa pitäisi tehdä. Ohessa Ramezanin haastattelu myös audiona eli podcastina. Hän puhuu englantia, ja haastattelija (Simes) kääntää suomeksi tiivistäen. […]

Lue lisää… from Vapauden puolesta mustekynän voimin. Tämän haastattelun voi myös kuunnella!

Vasemmistoaktivisti Larry Delao: ”Työväestön asema pitää tehdä näkyväksi”

Perulainen kansalaisaktivisti Larry Delao ei halua katua vanhana sitä, ettei olisi yrittänyt tehdä mitään. Punkkia kuunteleva aktivisti haluaa parantaa työväenluokan oikeuksia. Larry Delao, 29, herää joka aamu kuudelta. Varhainen herätys on välttämätöntä, jotta hän ehtii toimittaa vasemmistolaista lehteä, järjestää katutaidefestivaalia, osallistua vasemmistopuolueen toimintaan ja mielenosoituksiin, pyörittää omaa kahvilaa, viettää aikaa perheensä kanssa – ja käydä punk-keikoilla. Limassa asuva vasemmistoaktivisti sanoo, että aikainen herätys on kuitenkin tärkeintä siksi, että aamuisin ehtii harjoitella lihaskuntoa. ”Aktivistin täytyy pitää huolta itsestään. Muuten ei jaksa”, hän nauraa. Larry tunnetaan omalla asuinalueellaan hyvin, koska hän on monessa mukana. Viimeksi hän on tehnyt vaalityötä vasemmistopuolueelleen kongressivaalien alla.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Vasemmistoaktivisti Larry Delao: ”Työväestön asema pitää tehdä näkyväksi”

Helsinki Pride 2019: Voima tallensi parhaat palat!

           

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Helsinki Pride 2019: Voima tallensi parhaat palat!

Kaikki virtaa

Claes Anderssonille vanhuus on ajankohtaista.
Hänen mielestään olisi hyvä, jos lakkaisimme tekemästä toisiamme hulluiksi. Elämänohjeiden antajaksi
hän ei kuitenkaan suostu.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kaikki virtaa

Bernie Sanders sytytti vasemmistoliikkeen kipinän Yhdysvalloissa 

Vaikka Bernie Sandersin ei onnistunut pääsemään demokraattisen puoleen presidenttiehdokkaaksi, niin kampanja kuitenkin herätti maan vasemmiston. Suomalais-amerikkalainen Mariko Sato oli yksi kampanjaan osallistuneista.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Bernie Sanders sytytti vasemmistoliikkeen kipinän Yhdysvalloissa 

Minihipstereiden maailmanvalloitus

Suomessa kaikilla lapsilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestykseen. Paitsi ettei ole. Teksti Suvi Auvinen Kuvat Annika Pitkänen Kesäisen Helsingin täyttävät monenlaiset menot. Nuorten kaupunkilaisten perheiden rituaa­liin ei enää kuulu muuttaa metsän keskelle kolmeksi kuukaudeksi hyttysten käveleväksi buffet-pöydäksi, vaan elämää kaupungissa jatketaan kuten ennen lasten syntymääkin. Ja miksei jatkettaisi: me cityhipsterit olemme nimittäin rakentaneet varsin mukavan pikku kulttuurin itsellemme. Jokainen sukupolvi­ kuvittelee olevansa uniikki ja eläneensä ajassa, jota kukaan muu ei voi ymmärtää. Me 70–80-lukujen lapset kasvoimme yhteiskunnassa, joka muuttui ympärillämme. Muistamme ensimmäiset kännykkämme, inter­netin saapumisen, sen kuinka ensin kaikilla oli ihan kivasti rahaa ja töitä ja sitten yhtäkkiä juuri kenelläkään ei.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Minihipstereiden maailmanvalloitus

Takaisin horisontin tuolta puolen

Selkärangaton, hyödytön, eksynyt, egoistinen ja epäsuosittu Putin-apologisti, jonka asenteet ovat dino­sauruksilta; älylliseen konkurssiin joutunut naisten sortajien, homojen tappajien ja murhanhimoisten islamistien puolustaja, jonka suussa demokratia kuulostaa ydinaseelta. Tässä pieni otos siitä, miten Britannian valtavirran vasenta reunaa vartioivan Guardian-lehden kirjoittajat ovat määritelleet Labour-puolueen johtaja Jeremy Corbyniä. Oikeistotabloidien luonnehdinnat ovat olleet vähemmän ystävällisiä. Syynä on se, että Corbyn ajaa taloudellista ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, jonka Britannian vallan­pitäjät toivoivat karkottaneensa ikuisiksi ajoiksi poliittisen horisontin tuolle puolen. Toisin kävi: Labour keräsi kesäkuun vaaleissa 40 prosenttia äänistä ja kansanedustajista. Nousu oli puolueen isoin sitten vuoden 1945, ja konservatiivit menetti enemmistön parlamentissa. Labour on nyt Euroopan suosituin

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Takaisin horisontin tuolta puolen

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan