Kirjoittanut: Susanna Pesonen Kuvat: Susanna Pesonen Lukuaika: 3 minuuttia
Zinet eli omakustanteiset pienjulkaisut saivat alkunsa 1970-luvun punk-liikkeessä. Nyt ne ovat taas nosteessa, ajattelee 27-vuotias venäläissyntyinen aktivisti ja sarjakuvapiirtäjä Elvira Kim. Elokuvaa ja animaatiota Pekingissä opiskellut ja nykyään Tampereella asuva Kim pitää koulutuksia zinejen teosta ja niiden hyödyntämisestä aktivismissa. Henkilökohtaisten tarinoiden kautta meitä ympäröivät normit, tabut ja yhteiskunnan rakenteet tulevat näkyväksi ja helpommin ymmärrettäväksi. Zinejen tekeminen on omaleimaista itseilmaisua, joiden tekemiseen ei tarvita juurikaan resursseja – vain paperia ja kynä. “Aktivistipiireissä zinejä käytetään liian vähän. Haluan opettaa ihmisiä käyttämään zinejä paljon useammin. Ihmiset pitävät tästä formaatista. Se on pieni kirjanen ja niin söpö, että sen haluaa avata heti”, Kim kertoo
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Kirjoittanut: Susanna Pesonen Kuvat: Susanna Pesonen Lukuaika: 4 minuuttia
Kun Philip Lymbery oli teini, hän näki esitelmän nimeltään Älä katso, täältä tulee päivällisesi. Esitelmä opetti Lymberylle, kuinka tuotantoeläimet elävät. Sen yhteydessä esitettiin vaikuttavia videoita, jossa kanoilla oli enemmän tilaa uunissa kuin eläessään, sikoja pidettiin niin pienissä aitauksissa, etteivät ne mahtuneet kääntymään, karjaa säilytettiin kasvattamoissa, joissa niille syötettiin viljaa ruohon sijaan. Lymbery suuttui.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Journalistisessa kontekstissa kuva kertoo aiheesta jotain uutta. Se ei vain toista tekstin sisältöä. Kirja Kertova kuva nostaa journalistisen kuvan esiin avaten sen mahdollisuuksia ja keinoja kirjan toisen tekijän Ville Tietäväisen kuvitusten kautta. Tietäväinen on palkittu kuvittaja ja graafikko. Hänen kuvituksiaan on nähty 1990-luvulta Helsingin Sanomissa ja Yliopisto-lehdessä. Kirjan toinen tekijä, toimittaja Ville Hänninen korostaa alkupuheessaan, […]
Karen Winther näki 12-vuotiaana koulussa elokuvan Christiane F. -tyttö metroasemalta. Elokuvan oli tarkoitus valistaa nuoria huumeista ja saada pysymään kaukana vaaroista. Vaikutus oli päinvastainen. Pelottelun sijaan elokuva näytti Wintherille maailman, jollaista hän ei ollut ennen nähnyt. “Halusin olla kuin hän. Piikittää heroiinia Berliinin klubeilla” Winther kertoo. Nykyään norjalainen Karen Winther on ex-natsi ja elokuvaohjaaja, joka kertoo dokumentissaan Exit – Leaving the extremism behind, ääriliikkeistä lähtemisestä. Ennen natsiliikettä Winter kuului äärivasemmistoon, Norjan antifasisteihin. 15 –vuotiaana hän lähti mukaan antifasistiseen mielenosoitukseen Ruotsiin. Hän odotti toimintaa ja sitä myös sai, kun poliisi ja mielenosoittajat ottivat voimakkaasti yhteen. Monia mielenosoittajia pahoinpideltiin ja vangittiin poliisin toimesta.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Vaikka Bernie Sandersin ei onnistunut pääsemään demokraattisen puoleen presidenttiehdokkaaksi, niin kampanja kuitenkin herätti maan vasemmiston. Suomalais-amerikkalainen Mariko Sato oli yksi kampanjaan osallistuneista.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Galleriat Rankka ja Huuto aloittelevat parhaillaan uutta toimintaa Kampissa äkillisen Jätkäsaaresta häädön jäljiltä. Uudet tilat löytyivät Eerikinkadulta ammattikorkeakoulu Metropolian entisistä tiloissa. Huuto avaa ovensa tänään torstaina 30. elokuuta “Huuto oot uuH“- näyttelyllä, ja Rankka puolestaan käynnisti toimintansa jo elokuun toisella viikolla. Huudon uudet galleriatilat ja avajaisnäyttely on kasattu viidenkymmenen jäsentaiteilijan voimin. Työ on vaatinut lukemattomia talkootunteja. “Tulevien näyttelyiden linja on hieman rönsyävä ja ehkä karnevalistinen. Semmoinen, jossa valinnoissa otetaan riskejä”, Galleria Huudon toiminnanjohtaja Henni Oksman kertoo. Huudon uutta kotia on suursiivottu, suunniteltu ja rakennettu elokuun alusta. Oksman kokee, että muutos, jonka äkillinen muutto aiheutti, on haastanut galleriaa hyvällä
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
