Kun määritellään rotua ja sen yksilöiden veren puhdasta perimälinjaa, niin päästään villien myyttien maailmaan. Joillekin natseille tämä tarkoitti jopa houreiden
ja etänäkijöiden seuraamista aina Atlantiksen kadonneelle mantereelle saakka.
[…]
Lue lisää… from Hurjimpia natsihoureita: Atlantiksen arjalaiset ja Hitlerin matka mustaan aurinkoon
Karen Winther näki 12-vuotiaana koulussa elokuvan Christiane F. -tyttö metroasemalta. Elokuvan oli tarkoitus valistaa nuoria huumeista ja saada pysymään kaukana vaaroista. Vaikutus oli päinvastainen. Pelottelun sijaan elokuva näytti Wintherille maailman, jollaista hän ei ollut ennen nähnyt. “Halusin olla kuin hän. Piikittää heroiinia Berliinin klubeilla” Winther kertoo. Nykyään norjalainen Karen Winther on ex-natsi ja elokuvaohjaaja, joka kertoo dokumentissaan Exit – Leaving the extremism behind, ääriliikkeistä lähtemisestä. Ennen natsiliikettä Winter kuului äärivasemmistoon, Norjan antifasisteihin. 15 –vuotiaana hän lähti mukaan antifasistiseen mielenosoitukseen Ruotsiin. Hän odotti toimintaa ja sitä myös sai, kun poliisi ja mielenosoittajat ottivat voimakkaasti yhteen. Monia mielenosoittajia pahoinpideltiin ja vangittiin poliisin toimesta.
[…]
Lue lisää… from Koukussa ääriliikkeeseen – tarinoita lähtemisen vaikeudesta
Kun natsit tappavat ohikulkijan, tietoa alkaa vyöryä – mutta ei viranomaisilta. Teksti Suvi Auvinen Kuvat Anniina Pitkänen Kun riittävän moni tarttuu samaan asiaan, syntyy liikettä. Lauantaiaamuna 17. syyskuuta alkoi Facebookissa levitä kertomus nuoren miehen, Jimi Karttusen, kuolemasta. Rippikuva, kynttilöitä ja kukkia, isän kirjoittama lyhyt teksti siitä, kuinka poika oli joutunut viikkoa aiemmin uusnatsien pahoinpitelemäksi. Teksti on sävyltään hillitty, jopa lakoninen, mutta herättää siihen, että jotain poikkeuksellista on meneillään. Tieto liikkuu kuin tuulenpyörre. Murunen tiedosta ajelehtii sosiaalisessa mediassa uutisvirtaan, on hetken pinnalla ja katoaa taas näkyvistä. Toisella kierroksella tietoon tulee uusi taso: joku on tarkistanut taustan, kertoo aiheesta lisää ja yhä
[…]
On outoa, ettei poliisi ole tutkinut eikä syyttäjä syyttänyt Vastarintaliikettä järjestäytyneenä rikollisryhmänä toimimisesta. Teksti Mikko Niskasaari Kuvat Ninni Kairisalo Poliisia on moitittu lepsusta suhtautumisesta Suomen Vastarintaliikkeeseen (SVL), jonka tuorein uhri kuoli Helsingissä 16. syyskuuta, natsiryhmän jäsenen pahoinpideltyä hänet. Silmiinpistävää on, ettei sen jäsenten tekemiä rikoksia ole tutkittu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintana. Entä tällä kertaa? ”Sitä on liian varhaista sanoa. Tarkistamme epäillyn taustoja, ja katsotaan sitten”, sanoo tutkinnanjohtaja Teemu Kruskopf. Poliisien ja syyttäjien pidättyvyys SVL:n tapauksessa poikkeaa jyrkästi eräisiin moottoripyöräkerhoihin suhtautumisesta. Niiden kaikki yksittäisten jäsenten rötökset tulkitaan ryhmän nimissä tehdyiksi myös silloin, kun ne eivät sitä ole. Oluen myyntiä MC-kerhojen suljetuissa kerhotiloissa
[…]
Buenos Aires, 1960. Loppuunkulunut ja laiha Ricardo Klement matkustaa bussilla. Pois jäädessään Klementin viereen liimaantuu tuntematon mies, joka ulkona ottaa tästä rajusti kiinni. Klement yrittää kauhuissaan pyristellä irti. Turhaan. Päällekäynyt mies on nuorempi ja vahvempi. Hyökkääjä työntää koko kätensä Klementin suuhun. Tämä pakotetaan autoon, joka pian huristelee pois. Kaappaajat olivat Israelin tiedustelupalvelun Mossadin agentteja. Hanska työnnettiin suuhun, jottei mies ehtisi niellä syanidikapselia. Klement-peitenimen taakse kätkeytyi itse Pahuus. Uhri oli natsi-Saksan suurimpia tuhokoneita. Hän oli Adolf Eichmann, mies joka oli kuljettanut miljoonia ihmisiä polttouuneihin. Juutalaistaustainen historioitsija Hannah Arendt seurasi Eichmannin oikeudenkäyntiä – ja Arendtin johtopäätökset ravisuttavat maailmaa edelleen. TAITEESSA PAHUUS PUKEUTUU
[…]
Lue lisää… from Banaali pahuus, Hannah Arendt ja vaarallinen tottelevaisuus
Monet skinit tulevat katsomaan Dome Karukosken natsielokuvan, joka saa ensi-iltansa tänään, kirjoittaa ex-uusnatsi Sami Henrik Haapala.
[…]
Cabaretissa juhlitaan kirjaimellisesti kuin viimeistä päivää.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa