Buenos Aires, 1960. Loppuunkulunut ja laiha Ricardo Klement matkustaa bussilla. Pois jäädessään Klementin viereen liimaantuu tuntematon mies, joka ulkona ottaa tästä rajusti kiinni. Klement yrittää kauhuissaan pyristellä irti. Turhaan. Päällekäynyt mies on nuorempi ja vahvempi. Hyökkääjä työntää koko kätensä Klementin suuhun. Tämä pakotetaan autoon, joka pian huristelee pois. Kaappaajat olivat Israelin tiedustelupalvelun Mossadin agentteja. Hanska työnnettiin suuhun, jottei mies ehtisi niellä syanidikapselia. Klement-peitenimen taakse kätkeytyi itse Pahuus. Uhri oli natsi-Saksan suurimpia tuhokoneita. Hän oli Adolf Eichmann, mies joka oli kuljettanut miljoonia ihmisiä polttouuneihin. Juutalaistaustainen historioitsija Hannah Arendt seurasi Eichmannin oikeudenkäyntiä – ja Arendtin johtopäätökset ravisuttavat maailmaa edelleen. TAITEESSA PAHUUS PUKEUTUU
Banaali pahuus, Hannah Arendt ja vaarallinen tottelevaisuus
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
