Kun natsit tappavat ohikulkijan, tietoa alkaa vyöryä – mutta ei viranomaisilta. Teksti Suvi Auvinen Kuvat Anniina Pitkänen Kun riittävän moni tarttuu samaan asiaan, syntyy liikettä. Lauantaiaamuna 17. syyskuuta alkoi Facebookissa levitä kertomus nuoren miehen, Jimi Karttusen, kuolemasta. Rippikuva, kynttilöitä ja kukkia, isän kirjoittama lyhyt teksti siitä, kuinka poika oli joutunut viikkoa aiemmin uusnatsien pahoinpitelemäksi. Teksti on sävyltään hillitty, jopa lakoninen, mutta herättää siihen, että jotain poikkeuksellista on meneillään. Tieto liikkuu kuin tuulenpyörre. Murunen tiedosta ajelehtii sosiaalisessa mediassa uutisvirtaan, on hetken pinnalla ja katoaa taas näkyvistä. Toisella kierroksella tietoon tulee uusi taso: joku on tarkistanut taustan, kertoo aiheesta lisää ja yhä

