Pyhän Gabrielan taru

Ehtymätön pyhän raivon lähde kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille feministeille ovat erilaiset palkintotilastot. Hyvä esimerkki on tietysti se suurin, kirjallisuuden Nobel-palkinto, jota on jaettu vuodesta 1901 alkaen. Pohjoismaisesta tasa-arvon turvasatamasta Ruotsista käsin työskentelevä komitea ei ole liiemmin kunnostautunut huomioimalla naisten luomaa kirjallisuutta saatikka globaalia tai muunlaistakaan moniäänisyyttä, vaikka joitain eleitä siihen suuntaan on viime aikoina tehty. Vain kuusitoista naista on tähän mennessä saanut kirjallisuuden Nobelin – 118 palkitusta 102 on miehiä. 

Ruotsalaisesta Selma Lagerlöfistä tuli ensimmäinen kirjallisuuden naisnobelisti vuonna 1909. Aasiassa, kahdeksan kirjallisuuden Nobelin maanosassa, ei ole yhtään palkittua naista. Afrikassa on myös kahdeksan kirjallisuusnobelistia – joista tosin vain kolme on afrikkalaista syntyperää – mutta joukkoon on päässyt luikahtamaan yksi nainen, eteläafrikkalainen eurooppalaisten jälkeläinen Nadine Gordimer. Ensimmäinen ja tähän saakka ainoa musta naisnobelisti on yhdysvaltalainen Toni Morrison, joka palkittiin vuonna 1993.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Pyhän Gabrielan taru

Chilen pakolaiset ovat rikastuttaneet suomalaista yhteiskuntaa

Viisikymmentä vuotta sitten Chilen pakolaiset toivat Suomeen tietoa, osaamista ja uudenlaista monikulttuurisuutta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Chilen pakolaiset ovat rikastuttaneet suomalaista yhteiskuntaa

Maailma muuttuu, taiteen tehtävä ei

Sokka katsoo kameraan, taustalla teatterimiljöötä.

Näyttelijä Sinikka Sokka rakastaa musiikkia ja käy konserteissa ja oopperassa aina kun voi. Taide ei tee kiireisestä elämästä raskasta vaan antaa upeita kokemuksia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Maailma muuttuu, taiteen tehtävä ei

Pinochetin diktatuuri alkoi 47 vuotta sitten – Chilen demokratia yskii jälleen

Vastikään perustetun Solidaarisuusseura Suomi-Chilen puheenjohtaja Marisel Soto Godoy istuu Marjaniemen siirtolapuutarhamökillään kukkasten ja karviaispensaiden keskellä. Ympäristö on vehreän rauhallinen. Samaan aikaan hänen synnyinmaansa Chile on lähihistoriansa pahimmassa kriisissä.    Mielenosoitukset alkoivat lokakuussa 2019 ja jatkuvat keskellä koronapandemiaa. Presidentti Sebastian Piñeran hallinnon siunauksella poliisi käyttää liiallista väkivaltaa. Maan terveysministeriön mukaan yli 13 000 ihmistä on loukkaantunut. Poliisi ja sen avuksi lähetetty armeija ovat kiduttaneet ja pahoinpidelleet mielenosoittajia sekä tehneet seksuaalirikoksia. Maailman huomio on hiljentynyt, mutta konflikti jatkuu.   ”Ihmiset osoittavat mieltään henkensä kaupalla koronasta huolimatta. Me ulkochileläiset seuraamme tapahtumia herkeämättä ja haluamme toimia. Solidaarisuusliikkeemme ei lähtenyt kantasuomalaisten tarpeista käsin niin kuin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Pinochetin diktatuuri alkoi 47 vuotta sitten – Chilen demokratia yskii jälleen

Näkökulma: Valtio unohti Chilen suomalaissankarin

Vuonna 1973 suomalaisdiplomaatti Tapani Brotherus pelasti satoja chileläisiä vainoilta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Näkökulma: Valtio unohti Chilen suomalaissankarin

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan