Venäjän ristiriitainen viestintä on Neuvostoliiton peruja. Ihmisiä vaaditaan uskomaan ja julistamaan asioita, jotka eivät ole totta.
[…]
Lue lisää… from Homo sovieticus elää – ja häntä ruokitaan propagandan keinoin
Venäjän ristiriitainen viestintä on Neuvostoliiton peruja. Ihmisiä vaaditaan uskomaan ja julistamaan asioita, jotka eivät ole totta.
[…]
Lue lisää… from Homo sovieticus elää – ja häntä ruokitaan propagandan keinoin
Venäjä ja Neuvostoliitto ovat hallinneet Keski-Aasiaa, mutta pian kolonialismin aika päättyy, kazakstanilainen tutkija Diana T. Kudaibergen sanoo.
[…]
Lue lisää… from Vanha valta murtuu ja uudet äänet kaikuvat – Kazakstanin uusi aika
Näyttelijä Sinikka Sokka rakastaa musiikkia ja käy konserteissa ja oopperassa aina kun voi. Taide ei tee kiireisestä elämästä raskasta vaan antaa upeita kokemuksia.
[…]
Kapitalismi kukisti neuvostososialismin, muttei osoittautunut ongelmattomaksi. Rauhaa luvanneessa kapitalistisessa maailmanjärjestyksessä soditaan yhä. Näihin asioihin taiteilija Riiko Sakkinen haluaa ottaa kantaa.
[…]
Valokuvaaja Pekka Turunen on kuvannut toistakymmentä vuotta kylmän sodan varustautumiskilpailun rapistuvia jäänteitä Itämeren maissa. Neuvostoimperiumin sotilasmahdin 1900-luvun jäljet alkavat haalistua Baltian maissa ja itse Venäjälläkin. Poistuttuaan miehitysjoukot jättivät jälkeensä valtavan tukikohtien saariston. Vasta itsenäistyneillä valtioilla ei ollut mahdollisuutta ottaa näitä lukemattomia alueita hallintaansa, joten ne jäivät oman onnensa nojaan. Siitä, missä kunnossa alueet olivat sotilaiden poistuttua, on ristiriitaista tietoa, eikä alueita tiettävästi dokumentoitu tuossa vaiheessa. Miehittäjillä oli tuskin kiinnostusta loppusiivoukseen, joten alueiden maaperä lienee myrkkyjä täynnä. Mutta aiheuttivatko niin sanotut termiitit lopullisen tuhon tyhjilleen ja vartioimatta jääneille tukikohdille? Itsenäistyneiden Baltian maiden asukkaat kun päättivät hyödyntää omiin tarpeisiinsa kaiken käyttökelpoisen tai
[…]
Kazanin neuvostoaikaisissa pommisuojissa kylmä sota tulee iholle. Siksi ne vetävät puoleensa maanalaisia seikkailijoita eli diggereitä. Kuvat ja teksti Kalle Erkkilä Saksan armeijan takki, jenkkien merijalkaväen reppu ja aavikkomaiharit. Kazanin juna-aseman portaita ylös kävelevä mies on kuin suoraan Varustelekan mainoskuvasta. Hän tervehtii minua aseman ulko-oven edessä. ”Hei, olen Shuhart. Oletko sinä se suomalainen, joka haluaa nähdä pommisuojia?” Kyllä vain. ”Okei, kaverini odottaa tuolla autossa. Hypätään kyytiin!” Ahtaudun mustan Ladan takapenkille. ”Davai, davai – mennään”, Shuhart sanoo. Ajamme Kazanin keskustan läpi lähiöön, jossa kuski parkkeeraa auton vanhan paloaseman pihalle. Vieressä on kymmeniä purkutuomion saaneita rakennuksia, joista osa on jo jyrätty maan tasalle.
[…]
Kati Outinen hurmaa Taru Mäkelän 1960-luvulle sijoittuvassa elokuvassa Mieletön elokuu.
[…]
Vuoristo-Karabahin alue Etelä-Kaukasiassa elää ratkaisemattomasta konfliktista huolimatta.
[…]