Venäjän ristiriitainen viestintä on Neuvostoliiton peruja. Ihmisiä vaaditaan uskomaan ja julistamaan asioita, jotka eivät ole totta.
[…]
Lue lisää… from Homo sovieticus elää – ja häntä ruokitaan propagandan keinoin
Itämeren alueen turvallisuustilannetta tutkiva Georg-Henri Kaup kommentoi Venäjän lähialueilleen aiheuttamia riskejä ja median tilaa Virossa.
[…]
Maan historiaan voi uppoutua katsomalla 5000 neliötä taidenäyttelyä. Aina ei tarvitse kiertää koko Viroa.
[…]
Lue lisää… from Dekadenssia, eskapismia ja protesteja Kumun seinillä Tallinnassa
Tartto on tänä vuonna yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista. Osana sen ohjelmaa Eesti Draamateater on tuottanut kaupungin reunalla sijaitsevaan neuvostoaikaiseen vanhaan kampatehtaaseen Hendrik Toomperen ohjaaman Rahamaa-näytelmän. Se kertoo vuonna 2017 paljastuneesta Danske Bankin Viron yksikköön liittyneestä rahanpesuskandaalista, jossa venäläistä hämärärahaa välitettiin eurooppalaisille markkinoille jopa 200 miljardia euroa. Tilaan sovitettuun katsomoon mahtuu 600 hengen yleisö, jonka näkymää hallitsevat liikuteltavat mininäyttämömodulit ja lavan reunaan asemoitu jazz-virtuoosi Maria Faust yhtyeineen. Lavan yläpuolella olevalla valkokankaalla näytetään steadicameilla kuvattua elokuvaversiota tapahtumista. Esityksen alussa toisiinsa lomittuvat tarinan lopun pimeä pankkikonttori ja alun köyhän yksinhuoltajaäidin pikkuasunto Annelinnin työläislähiössä. Jälkimmäisessä käynnissä on päähenkilö Arturin ja hänen kaverinsa Jaanuksen kovaääninen pöytäjääkiekko-ottelu,
[…]
Tallinnassa ja Tartossa järjestettävä Pimeiden öiden elokuvafestivaali (viroksi Pimedate Ööde filmifestival eli PÖFF) on tänä vuonna uudistunut niin, ettei ohjelmistoa varten ole valittu yhtä teemamaata. Sen sijaan teema-alueen muodostavat Länsi-Balkanin maat Serbia, Slovenia, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Kroatia, ja näistä maista nähdään 13 uutta elokuvaa. Avajaiselokuvana nähdään Dragan Bjelogrlićin ohjaama The Guardians of the Formula (Serbia 2023), joka sijoittuu vuoden 1958 Belgradiin. ”Kohdealue koostuu useista pienistä maista, jotka yhteistuottavat suurimman osan elokuvistaan. Siksi haluamme korostaa yhteistuotannon merkitystä pienten maiden välillä. Toiseksi kohdealueen elokuvat ovat pohjoiselle yleisölle hyvin tuntemattomia, joten valinnalla on myös sivistysaspekti”, festivaalin johtaja ja ohjelmapäällikkö Tiina Lokk kertoo. Teema-alueen
[…]
Lue lisää… from Itämeren yli seilaamalla pääsee suurille elokuvafestivaaleille
Tarton kansainvälisille Prima Vista -kirjallisuusfestivaaleille saapuu viikon aikana noin 10 000 vierasta. Tartossa 20 vuotta asunut Heidi Iivari suomentaa virolaista kirjallisuutta ja kirjoittaa runoja kahdella kielellä.
[…]
Lue lisää… from Kirjallisuutta ja dekadenssia Emajoen Ateenassa
Haluatko elää diktatuurissa vai vapaudessa, kysyy Svjata Vatra.
[…]
Yhdysvaltalainen James Nachtwey (s. 1948) on maailman arvostetuimpia sotakuvaajia ja kuvajournalisteja. Tallinnan valokuvataiteen museossa Fotografiskassa on näytillä Nachtweyn itsensä valikoima kuvakavalkadi Memoria, joka luotaa katsauksen hänen uraansa 1980-luvulta lähes viime aikoihin. Nachtwey kertoo esittelyvideolla, miten hänelle tärkeää on työskennellä vaikeiden ja monimutkaistenkin tapahtumien todistajana. Häntä motivoi erityisesti näkökulman siirtäminen joukoista tai tilastoista ihmisen tasolle. Nachtweyn kuvat saavat katsojan ymmärtämään, että etäisesti uutisotsikoissa näkyneet asiat todellakin tapahtuvat jollekulle inhimilliselle olennolle. Nachtweyn työ on vaarallista, ja hän itsekin hämmästelee miten ihmeessä hän on edelleen hengissä. Vahingoittumattomana hän ei ole säilynyt, vaan hän on joutunut sairaalahoitoon monesti loukkaannuttuaan työssään sotatantereilla. Kymmenille hänen kollegoilleen
[…]
Lue lisää… from James Nachtweyn ravistelevat muistutukset Tallinnan Fotografiskassa
Viron BaltoScandal-festivaali on teatterin rakastajan mekka.
[…]
Lue lisää… from Loputtomia kesäöitä ja arvaamatonta taidetta
Seppo Zetterbergin uusi Viro-historiikki ja Ilmar Taskan esikoisromaani täydentävät suomalaisten kuvaa naapurimaastaan. Kylmän sodan asetelmien oheisvaikutuksena suomalaisten yleistieto Baltian maista jäi vinoutuneeksi ja puutteelliseksi. Viron osalta tätä puutetta korjaa Seppo Zetterbergin Viron Historian (2007) päivitetty versio Uusi Viron historia (2017). Jo alkuun Zetterberg huomauttaa, kuinka – toisin kuin Suomessa – Virossa talonpoikainen kansa eli pitkään saksalaisen yläluokan hallitsemassa maaorjuudessa. Teoksessa korostuu myös, kuinka Viron kohtalona on ollut päätyä saksalaisten ohella myös puolalaisten, ruotsalaisten, tanskalaisten ja venäläisten suurvaltapelin alustaksi. Ruotsin vallan aikana (1629–1710) virolaisen talonpoikaiston asema alkoi parantua ja oma kulttuuritietoisuus nousta, mutta suurta Pohjan sotaa seuranneen venäläisvallan aikana kansan olosuhteet taas heikkenivät.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa