Bändi soittaa teltassa, taustalla metsää.

MusiikkiKirjoittanut voimaKuvat Ville Hytönen

Svjata Vatra on vapaudellista folkpunkkia – “Sitä voi kutsua viikinkien ja kasakoiden kansanmusiikiksi”

Haluatko elää diktatuurissa vai vapaudessa, kysyy Svjata Vatra.

Lukuaika: 2 minuuttia

Svjata Vatra on vapaudellista folkpunkkia – “Sitä voi kutsua viikinkien ja kasakoiden kansanmusiikiksi”

Svjata Vatra

  • Perustettu Viljandissa 2006.
  • Jäsenet: laulaja, multi-instrumentalisti Ruslan Trotšinski, puupuhaltaja Juhan (Juss) Suits, kitaristi Oliver Kilk, basisti Ats Tani ja rumpali Karl-Heinrich Arro.
  • Välillä mukana on myös laulajan tytär Rute Trotšinski.
  • Seitsemän albumia, joista tuorein Maailm Sa Muutud (2020).

Vääna-Jõesuun kyläpuisto täyttyy pikkuhiljaa ihmisistä. Pohjoisvirolaisen pienkauppalan väki saa kuullakseen tänä iltana ukrainalais-virolaista tulifolkia. Esiintymässä on Viron kiinnostavimpiin folk-orkestereihin kuuluva Svjata Vatra. Nimi tarkoittaa pyhää tulta.

”Sitä voi kutsua viikinkien ja kasakoiden kansanmusiikiksi”, yhtyeen laulaja Ruslan Trotšinski kertoo takahuoneessa. Paras kuvaus lienee slaavilaisbaltialainen kansanmusiikki, joskin punk-asenteella. Vaikutteita on niin virolaisesta kuin ukrainalaisestakin kansanmusiikista, niin kaihoisista slaavilaisista lauluista kuin funkahtavasta rockistakin.

Tuolloisessa Neuvostoliiton Donetskin läänin Belitskojessa vuonna 1976 syntynyt Trotšinski opiskeli Kiovan Tšaikovski-akatemiassa vetopasuunan soittajaksi ja työskenteli akatemian sinfoniaorkesterissa sekä Kiovan kaupungin sinfoniaorkesterissa, kunnes muutti vuonna 2004 Viroon. Jo Ukrainassa hän oli alkanut kiinnostua kansanmusiikista.

Myös musiikinopettajana toimiva Trotšinski onkin tällä hetkellä Viron tunnetuin ukrainalainen, joskin hän on tänä päivänä Viron kansalainen. Trotšinskin mukaan virolaiset ottivat hänet heti hyvin vastaan ensimmäisessä kotikaupungissa Viljandissa.

”Viljandin kulttuuriakatemia ja kansanmusiikkifestivaali tekevät kaupungista vieraanvaraisen. Ihmiset halusivat samaa kuin minä, kansanperinnettä”, Trotšinski sanoo liikuttuneena. Festivaaleilta hän löysi myös vaimonsa Terjen, joka toimii nykyään orkesterin managerina. Nyt heillä on kolme lasta, joista vanhin, Rute, myös laulaa isänsä kanssa duettoja Svjata Vatran kappaleissa. Nykyään perhe elää Viimsissä Randveren kylässä.

Demokratian puolesta

”Kun vuonna 2013 Maidanin tapahtumat alkoivat, katsoin niitä koko ajan televisiosta”, Trotšinski sanoo. “Kirjoitin sanat, jotka kertoivat demokratian puolesta taistelleista ja henkensä menettäneistä ihmisistä.”

Syntyi jylhä kappale Tuli ei polta karaistuneita! (Вогонь запеклих не пече!), jossa lauletaan ylpeydestä olla ukrainalainen ja ylpeydestä olla Maidanilla.

”Presidentti Toomas Hendrik Ilves puolusti tuolloin kovasti Ukrainaa, ja hän kutsui minut esiintymään myös Suomen presidentti Sauli Niinistölle”, Trotšinski kertoo. “Suomi oli vielä varsin varovainen ja kylmä eikä halunnut osallistua. Ilves yritti vaikuttaa tähän.”

Svjata Vatra kävikin vuoden 2014 sodan aikaan esiintymässä Trotšinskin kotikaupungissa Belitskojessa. Orkesteria kävi haastattelemassa peräti viisi ukrainalaista tv-kanavaa. Samalla virolaiset yhteistyötahot lahjoittivat lääkeapua vapaaehtoisille maanpuolustajille.

”On yksi ihminen, joka haluaa hallita koko maailmaa”, Trotšinski sanoo. Tuntuu, että muusikko ei todellakaan pidä kynttilää vakan alla suhteessa kotimaansa puolustamiseen. ”Me puolustamme perhettämme, omaa väkeämme, omaa maatamme.”

Hän kertoi kirjoittaneensa Donetskin alueen vierailua varten laulun Rakasta elämää.

”Vaikka olisikin sota, pitää mennä eteenpäin, ja elää elämää, se on tärkeintä.”

Henkireikä ukrainalaisille

Svjata Vatra kiertää paljon maailmalla etnomusiikin festivaaleilla. Orkesteria on kutsuttu henkireiäksi niin Viron kuin Suomenkin ukrainalaisille oman kulttuurin kokemiseen. Suomessa esiintyessään Trotšinski korosti, että he pyrkivät tuomaan musiikillaan lohtua sodan vuoksi kotimaansa ja läheisensä jättäneille ukrainalaisille.

Kun Svjata Vatran edellinen albumi, Maailm Sa Muutud, ilmestyi maaliskuussa maaliskuussa 2020, maailma oli levyn nimen mukaisesti juuri muuttumassa koronan takia. Kaikki levynjulkaisukeikat jouduttiin perumaan. ”Sitä ei kirjoitettu siten, että mitä on, vaan mitä voi tulla vielä”, Trotšinski kertoo.

”Meidän tulee elää niin, että taivas on sininen, lapsemme voivat elää ja maailmassa on rauha. Kaikki mitä olemme nähneet 8–9 vuotta – sen mitä pelkäsimme – se on nyt tässä.”

Trotšinskin mielestä sota on myös niiden syy, jotka eivät ymmärtäneet, mitä Putin halusi. Tai eivät halunneet nähdä sitä. Hän muistuttaa, että isovanhemmatkin lämmittivät puilla talonsa.

”Meidän tulee ajatella pidemmällä tähtäimellä, ja oppia elämään toisella tavalla. Talvesta tulee varmasti kylmä, kun kaasua ei riitä, mutta haluatko mieluummin elää Putinin diktatuurissa vai haluatko elää mieluummin vapaudessa?”

  • 26.10.2022
  • Kirjoittanut voima
  • Kuvat Ville Hytönen