Pyykit likoon

Katvylin eli Katariina Viljamaan, Mangolassin eli Lassi Ahokkaan ja Zaruniin eli Noora Varosen vuonna 2025 perustama queerteknokollektiivi Boy Laundry on noussut nopeasti yhdeksi Helsingin teknoskenen kiinnostavimmista uudistajista. Kollektiivin tyyliä luonnehtivat nopeat ja nostattavat rytmit, seksikkyydellä ja koomisuudella leikittelevä estetiikka sekä maskuliinisten rakenteiden kritiikki.

Boy Laundry sai alkunsa Kaiku-yökerhon Kammarissa järjestetyistä bileistä, kun koronavuosina tekno-dj:n hommiin ryhtynyt Viljamaa löi hynttyynsä yhteen uraansa aloittelevien Ahokkaan ja Varosen kanssa. Kolmikko huomasi, että tyylillisistä eroavaisuuksistaan huolimatta heidän yhteissoittonsa sujui vaivattomasti.

Perustamisbileiden jälkeen Boy Laundry onkin esiintynyt ahkerasti. Kollektiivi on nähty esimerkiksi Ääniwallissa, Stidilässä, underground-klubi Delgalletissa, Bassline Festivalilla sekä viimeisimpänä vuoden 2026 Flow Festivalin lauantaipäivän energisenä avaajana Helsingin Suvilahdessa.

”Emme lähesty patriarkaatin kritiikkiä ryppyotsaisesti vaan huumorin kautta.”

Nimi Boy Laundry syntyi Viljamaan kaveriporukassa kiertäneestä sisäpiirin vitsistä.

”Tajusimme, että nimessä kiteytyi monia meille tärkeitä asioita”, Viljamaa sanoo. ”Pyykkipoika-viittaus kuvastaa hyvin leikittelevää, hassuttelevaa ja piikittelevää tyyliämme.”

”Pesulaviittaus toimii myös siinä mielessä, että teknomusiikki tuo usein mieleen rumpupesukoneen jyskeen”, Ahokas jatkaa. ”Syvemmällä tasolla nimi kritisoi maskuliinisia valta-asetelmia ja -suhteita. Pannaan pojat likoon! Boy Laundry on vakava olematta silti vakava.”

Viljamaa jatkaa, että kollektiivin nimi viittaa myös kotitöiden epätasaiseen jakautumiseen sukupuolten välillä.

”Kotityöt kasautuvat yhteiskunnassamme edelleen naisoletettujen harteille. Boy Laundryssa pojat pesevät pyykkiä. Emme silti lähesty patriarkaatin kritiikkiä ryppyotsaisesti vaan huumorin kautta. Olemme esimerkiksi kuvanneet promovideoita, joissa teemme kotitöitä, mutta väärin ja huolimattomasti.”

Patriarkaatin kritiikki onkin Boy Laundrynkin edustaman queerteknon temaattisessa ytimessä.

”Teknokulttuuri on lähtökohtaisesti maskuliinista, ja jopa queer-kulttuurin sisällä saattaa olla hyvin maskuliininen meininki”, Viljamaa sanoo. ”LGBTQ-bileissäkin on usein eniten miehiä. Vaikka teknoskenessä on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota esiintyjien sukupuolijakaumaan, bileitä järjestävät ja artisteja valitsevat edelleen pääasiassa miehet. Miehet tekevät siis ohjelmaa miehille.”

Eräs Boy Laundryn kantavista ajatuksista onkin kuratoida bileitä tasapuolisemmin. Kollektiivi on pyrkinyt tapahtumia järjestäessään huomioimaan paremmin inklusiivisuuden eli sen, että esiintyjiä olisi monenlaisista taustoista.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Pyykit likoon

Katusulkujen musiikkia

Kesällä 2021 tuntui, että maailma saattaisi muuttua.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli oli julkaissut hälyttävän raporttinsa ilmakehän puolentoista asteen lämpenemisestä muutamaa vuotta aiemmin. Muistan, miten edellisiä eduskuntavaaleja oli kutsuttu ilmasto- ja luontovaaleiksi. Niiden jälkeen Suomi sai keskustavasemmistolaisen hallituksen, jonka ilmastotavoite oli kunnianhimoinen.

Suuri muutos ympäristöpolitiikassa jäi kuitenkin tapahtumatta. Pettymys ei kuitenkaan kanavoitunut apatiaan vaan toimintaan.

Yhä useampi tuntemani ihminen liittyi Elokapina-nimiseen ympäristöliikkeeseen, osoitti mieltään kaduilla ja oli valmis myös kansalaistottelemattomuuteen kiinnittääkseen huomiota ilmastotoimien riittämättömyyteen. Tätä heräämistä voisin kuvata jonkinlaiseksi sukupolvikokemukseksi.

Kansalaistottelemattomuudesta Elokapina tuli tunnetuksi. Kun edellisenä syksynä poliisi oli suihkuttanut väkivallattomia mielenosoittajia pippurikaasulla Helsingin Kaisaniemessä, yhä suuremmat joukot lähtivät kaduille. Aina ties millä katuosuudella oli käynnissä spontaaneja festivaaleja.

Mielenosoituksesta tulee kuin festivaali, kun sinne kutsutaan artisteja esiintymään, sanoo Pessi Jouste, joka soittaa viulua Vimma-yhtyeessä. Jos jonkin yhtyeen keikan on sattunut näkemään Elokapinan mielenosoituksessa, on varsin todennäköistä, että kyseessä on ollut juuri rockia ja folkia yhteiskunnallisiin sanoituksiin yhdistävä Vimma.

Lopulta maailma ei muuttunut vuonna 2021, ja nyt tuo aika tuntuu kaukaiselta.

PESSI JOUSTE JA VIMMAN laulaja Eeva Rajakangas ovat saapuneet keväisenä iltana 2026 Voiman toimistolle keskustelemaan yhtyeestä, aktivismista ja siitä maailmasta, johon olemme kasvaneet ja jossa elämme.

Yhtyeellä on käynnissä tulevan neljännen albumin äänitysviikko: ensin pari päivää treenejä Helsingissä ja sitten siirtyminen Sipooseen studiolle äänittämään. Haastattelulle ja kuvauksille on ollut koko keväänä vain muutama  ajankohta, jolloin seitsenhenkinen yhtye on koolla.

Nyt sitä juuri miettii, että mitä haluaisi seuraavalla levyllä sanoa, Rajakangas sanoo. Ongelma on, että ajatukset vanhenevat nopeasti, kun poliittinen ilmapiiri muuttuu. Musiikin julkaisemisen prosessit ottavat aikansa: esimerkiksi Vimman edellisessä albumissa kuuluu Rajakankaan mielestä kesän 2021 henki.

”Se aika tuntuu tosi voimakkaalta ja naiivilta ja kultaiselta”, Rajakangas sanoo.

”Ja nyt sitten, ihan vitun darkki meininki kaikkialla.” […]

Lue lisää… from Katusulkujen musiikkia

Metsänpoika tahdon olla, sankar’ jylhän kuusiston. Suomalaiset lauluntekijät Gösta Sundqvistista Maustetyttöihin ovat kirjoittaneet metsistä

Suomalaisessa rockissa metsä on mystinen paikka. 1970-luvun sanoituksissa kuului ympäristöliike, nollarilla sillä saralla oli hiljaista, ja nyt ollaan siirrytty suremaan lämpenevää ilmastoa, analysoi kulttuuritoimittaja Timo Kalevi Forss.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Metsänpoika tahdon olla, sankar’ jylhän kuusiston. Suomalaiset lauluntekijät Gösta Sundqvistista Maustetyttöihin ovat kirjoittaneet metsistä

Niillas Holmberg ja Pauli Lyytinen heittäytyvät improvisaation virtaan

Runoilija-joikaaja ja saksofonisti luottavat improvisaatioon. Taiteessaan he kulkevat pitkin kiemuraisia polkuja.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Niillas Holmberg ja Pauli Lyytinen heittäytyvät improvisaation virtaan

Joiku on yhteys luontoon ja ihmisiin, sanoo pohjoissaamelainen muusikko Hildá Länsman

Joiku on yhteys luontoon ja ihmisiin, sanoo pohjoissaamelainen Hildá Länsman. Uudella albumilla hän yhdistää kansansa perinteitä konemusiikkiin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Joiku on yhteys luontoon ja ihmisiin, sanoo pohjoissaamelainen muusikko Hildá Länsman

Julkaisit biisin raakuista vuosi raakkuturman jälkeen, mistä aiot seuraavaksi olla vuoden myöhässä, Henrik Illikainen?

Tiisun laulaja-kitaristi vastaa kolmeen nopeaan kysymykseen.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Julkaisit biisin raakuista vuosi raakkuturman jälkeen, mistä aiot seuraavaksi olla vuoden myöhässä, Henrik Illikainen?

Black metal -alakulttuurissa metsässä on voimaa ja luontoyhteys vapauttaa

Lähdimme kansallispuistoon Havukruunu-yhtyeen säveltäjän ja sanoittajan kanssa.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Black metal -alakulttuurissa metsässä on voimaa ja luontoyhteys vapauttaa

Kuppiloiden ja ikimetsien sävelet

Jean Sibelius käveli metsässä puku päällä ja italialaiset nahkakengät jalassa. Sitten hän lähti kaupunkien baareihin viimeistelemään metsäsinfoniansa.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kuppiloiden ja ikimetsien sävelet

Nykypost virittää kuulijansa vastakulttuuriselle taajuudelle

Spoken wordia ja elektronista musiikkia yhdistävän Nykypostin toinen albumi tähtää mustalla huumorilla yhteiskunnan kipupisteisiin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Nykypost virittää kuulijansa vastakulttuuriselle taajuudelle

Lauluja rakkaudesta ja vedenpaisumuksesta

Lyyti rakentaa musiikillaan utopiaa pehmeästä maailmasta, jossa hyvä elämä rakentuu yksinkertaisista asioista, lämmöstä ja välittämisestä. Nykyhetken tarinoiden yllä leijuu tummia pilviä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Lauluja rakkaudesta ja vedenpaisumuksesta

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan