Pyykit likoon

Katvylin eli Katariina Viljamaan, Mangolassin eli Lassi Ahokkaan ja Zaruniin eli Noora Varosen vuonna 2025 perustama queerteknokollektiivi Boy Laundry on noussut nopeasti yhdeksi Helsingin teknoskenen kiinnostavimmista uudistajista. Kollektiivin tyyliä luonnehtivat nopeat ja nostattavat rytmit, seksikkyydellä ja koomisuudella leikittelevä estetiikka sekä maskuliinisten rakenteiden kritiikki.

Boy Laundry sai alkunsa Kaiku-yökerhon Kammarissa järjestetyistä bileistä, kun koronavuosina tekno-dj:n hommiin ryhtynyt Viljamaa löi hynttyynsä yhteen uraansa aloittelevien Ahokkaan ja Varosen kanssa. Kolmikko huomasi, että tyylillisistä eroavaisuuksistaan huolimatta heidän yhteissoittonsa sujui vaivattomasti.

Perustamisbileiden jälkeen Boy Laundry onkin esiintynyt ahkerasti. Kollektiivi on nähty esimerkiksi Ääniwallissa, Stidilässä, underground-klubi Delgalletissa, Bassline Festivalilla sekä viimeisimpänä vuoden 2026 Flow Festivalin lauantaipäivän energisenä avaajana Helsingin Suvilahdessa.

”Emme lähesty patriarkaatin kritiikkiä ryppyotsaisesti vaan huumorin kautta.”

Nimi Boy Laundry syntyi Viljamaan kaveriporukassa kiertäneestä sisäpiirin vitsistä.

”Tajusimme, että nimessä kiteytyi monia meille tärkeitä asioita”, Viljamaa sanoo. ”Pyykkipoika-viittaus kuvastaa hyvin leikittelevää, hassuttelevaa ja piikittelevää tyyliämme.”

”Pesulaviittaus toimii myös siinä mielessä, että teknomusiikki tuo usein mieleen rumpupesukoneen jyskeen”, Ahokas jatkaa. ”Syvemmällä tasolla nimi kritisoi maskuliinisia valta-asetelmia ja -suhteita. Pannaan pojat likoon! Boy Laundry on vakava olematta silti vakava.”

Viljamaa jatkaa, että kollektiivin nimi viittaa myös kotitöiden epätasaiseen jakautumiseen sukupuolten välillä.

”Kotityöt kasautuvat yhteiskunnassamme edelleen naisoletettujen harteille. Boy Laundryssa pojat pesevät pyykkiä. Emme silti lähesty patriarkaatin kritiikkiä ryppyotsaisesti vaan huumorin kautta. Olemme esimerkiksi kuvanneet promovideoita, joissa teemme kotitöitä, mutta väärin ja huolimattomasti.”

Patriarkaatin kritiikki onkin Boy Laundrynkin edustaman queerteknon temaattisessa ytimessä.

”Teknokulttuuri on lähtökohtaisesti maskuliinista, ja jopa queer-kulttuurin sisällä saattaa olla hyvin maskuliininen meininki”, Viljamaa sanoo. ”LGBTQ-bileissäkin on usein eniten miehiä. Vaikka teknoskenessä on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota esiintyjien sukupuolijakaumaan, bileitä järjestävät ja artisteja valitsevat edelleen pääasiassa miehet. Miehet tekevät siis ohjelmaa miehille.”

Eräs Boy Laundryn kantavista ajatuksista onkin kuratoida bileitä tasapuolisemmin. Kollektiivi on pyrkinyt tapahtumia järjestäessään huomioimaan paremmin inklusiivisuuden eli sen, että esiintyjiä olisi monenlaisista taustoista.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Pyykit likoon

Shakiba Adil ja Elina Hirvonen tekivät elokuvan afganistanilaisten naisten salaisesta lukupiiristä, jossa unelmoidaan vapaudesta

Kun Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton joukot olivat vetäytyneet kesällä 2021 Afganistanista kaoottisissa olosuhteissa, valtaan palannut Taleban-liike pyrki antamaan itsestään uudistuneen kuvan. Maltillisen ja sovinnollisen politiikan sijaan Taleban ryhtyi kuitenkin hallitsemaan maata tutuksi tulleilla keinoilla. Se romutti maan oikeuslaitoksen, sääti ankaran sharia-lain, pani toimeen julkisia ruoskimisia, pahoinpitelyjä ja teloituksia sekä sulki naiset pois julkisesta elämästä ja vainosi heitä pidäkkeettä.

Maailma reagoi hiljaisuudella. Taleban sai kiristää hirmuvaltaansa rauhassa, kun sen väkivaltaiset teot jäivät Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin imperialistisen sotapolitiikan, palestiinalaisten kansanmurhan ja Lähi-idän levottomuuksien alle.

Afgaaninaiset eivät kuitenkaan vaienneet. He järjestivät mielenosoituksia ja lakkoja, organisoivat vastarintaa ja jatkoivat opintojaan salaa. Journalisti Shakiba Adilin ja kirjailija Elina Hirvosen ohjaama dokumenttielokuva The Secret Reading Club of Kabul (2026) avaa peittelemättömän näkymän sorron alla elävien naisten pyrkimyksiin säilyttää toimijuutensa vaikeissa olosuhteissa. […]

Lue lisää… from Shakiba Adil ja Elina Hirvonen tekivät elokuvan afganistanilaisten naisten salaisesta lukupiiristä, jossa unelmoidaan vapaudesta

Toukokuun levyarvioissa Unta, Captain Yaffacake & Brother Shubie sekä Osmo Tapio Räihälä

  Unta: Miasma Omakustanne 2025 Unta eli Unna Takalo tekee unenomaista elektronista musiikkia, joka erottuu elektronisen popin valtavirrasta rikkaan omaperäisellä ilmaisullaan. Artistin viime vuonna ilmestynyt levy Miasma osoittaa suuntaa uudelle suomalaiselle elektroniselle popmusiikille. Unta on maininnut esikuvakseen yhdysvaltalaisen indiepopartisti Grimesin, jonka vaikutteet ovat havaittavissa etenkin Miasman pehmeimmissä ja leijailevimmissa osioissa. Untan musiikki on kuitenkin Grimesin tuotantoa […]

Lue lisää… from Toukokuun levyarvioissa Unta, Captain Yaffacake & Brother Shubie sekä Osmo Tapio Räihälä

Ylivoimaisen helppokäyttöinen fossiilienergia määrittää modernin ihmisen koko kokemusmaailmaa, sanoo Antti Salminen

Tamperelainen filosofi ja kirjailija Antti Salminen on tutkinut sivilisaation laajoja kehityskaaria naftologisen ajattelun, eli fossiiliseen energiaan keskittyvän tarkastelutavan, kautta. Salminen väittää, että fossiilisen energian hyödyntäminen on määrittänyt ratkaisevasti moderneja yhteiskunnallisia rakenteita ja kokemusmaailmaamme. Samalla energian tuottama anergia – hukattu ja käyttökelvoton energia, jolla on ollut kohtalokkaita seurannaisvaikutuksia – on ajanut ihmiskunnan kuilun partaalle. ”Planetaarinen tuho […]

Lue lisää… from Ylivoimaisen helppokäyttöinen fossiilienergia määrittää modernin ihmisen koko kokemusmaailmaa, sanoo Antti Salminen

Anna Kontula: Ekologisen kriisin rinnalla Suomen taloutta ei jaksa kauheasti murehtia

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on profiloinut luokkayhteiskunnan ja kapitalismin kriitikkona, joka keskittyy työelämän ja feminismin kysymyksiin. Hän on kertonut istuvansa nyt eduskunnassa viimeistä kauttaan. Eduskuntauransa loppua kohden Kontula on yhä vahvemmin keskittynyt ekologisiin aiheisiin. Enää ei riitä, että äänestää oikein ympäristöasioissa, vaan sosiologinkin täytyy ottaa ekologia kaiken politiikan keskiöön. […]

Lue lisää… from Anna Kontula: Ekologisen kriisin rinnalla Suomen taloutta ei jaksa kauheasti murehtia

Suippumadonlakkia etsimässä – käyttäjä pitää laittomuutta absurdina

Suomen luonnossa kasvaa psykedeelisiä sieniä, joiden kerääminen on laitonta. Lähdimme mukaan sieniretkelle selvittämään, miksi suippumadonlakkeja silti kerätään.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Suippumadonlakkia etsimässä – käyttäjä pitää laittomuutta absurdina

Maailman ja minuuden ompeleet

Eveliina Talvitie tutkii romaanissaan suomalaisessa yhteiskunnassa 1900-luvun puolivälissä tapahtuneita muutoksia.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Maailman ja minuuden ompeleet

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan