Ylivoimaisen helppokäyttöinen fossiilienergia määrittää modernin ihmisen koko kokemusmaailmaa, sanoo Antti Salminen

Tamperelainen filosofi ja kirjailija Antti Salminen on tutkinut sivilisaation laajoja kehityskaaria naftologisen ajattelun, eli fossiiliseen energiaan keskittyvän tarkastelutavan, kautta. Salminen väittää, että fossiilisen energian hyödyntäminen on määrittänyt ratkaisevasti moderneja yhteiskunnallisia rakenteita ja kokemusmaailmaamme. Samalla energian tuottama anergia – hukattu ja käyttökelvoton energia, jolla on ollut kohtalokkaita seurannaisvaikutuksia – on ajanut ihmiskunnan kuilun partaalle. ”Planetaarinen tuho […]

Lue lisää… from Ylivoimaisen helppokäyttöinen fossiilienergia määrittää modernin ihmisen koko kokemusmaailmaa, sanoo Antti Salminen

Yhdysvallat sulki Kuuban öljyhanat ja ajoi maan energiakriisiin. Maa investoi nyt kovalla vauhdilla aurinko- ja tuulivoimaan

Energiamurros öljypulan ja äärisäiden keskellä on jatkuvaa kilpailua aikaa vastaan.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Yhdysvallat sulki Kuuban öljyhanat ja ajoi maan energiakriisiin. Maa investoi nyt kovalla vauhdilla aurinko- ja tuulivoimaan

Fossiilikapitalismin synty

saamme Päivittäin uutta tietoa ilmastonmuutoksen seurauksista. Samalla tiedämme vähän siitä, kuinka ajauduimme ilmaston lämpenemisen kaltaiseen sekasotkuun. Historioitsija Andreas Malm tarjoaa kirjassaan ­Fossil Capital kiinnostavan näkökulman ilmastonmuutoksen syntysijoille. Ne löytyvät 1800-luvun alun englantilaisesta puuvillateollisuudesta, jossa kivihiiltä hyödyntävä höyry­voima valjastettiin teolliseen käyttöön. Taloushistoria korostaa höyryvoiman ylivoimaisuutta verrattuna varhaisteollisuuden vesivoimaan. ”Kun ­James Watt höyrykoneen keksi, ei maailma ollut entisensä.” Vesi­voima oli kuitenkin hyvin kilpailukykyistä. Se oli vuosikymmeniä höyryvoimaa edullisempaa, tehokkaampaa ja kestävämpää. Lisäksi käyttämättömiä vesivaroja oli runsaasti tarjolla. Miksi siis siirryttiin höyryvoimaan? Vesivoimateollisuus oli rakennettava sinne, missä virtasi, eli syrjäisten koskien varsille. Patruunat hallitsivat syrjäisiä tehdasyhteisöjä feodaaliherran tavoin. Yhteisöt vaativat kuitenkin tukuittain rahaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Fossiilikapitalismin synty

Näkökulma: Vihreää kulutuspolitiikkaa á la Soininvaara

”Osmo Soininvaara väistelee tosiasioita ihailtavalla ahkeruudella”, Jouko Kämäräinen kirjoittaa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Näkökulma: Vihreää kulutuspolitiikkaa á la Soininvaara

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan