Docpointissa näytetään elokuvia mahdollisimman erilaisilta tekijöiltä.
[…]
Lehmät laiduntavat luonnonlaitumella, kanat tepastelevat aitauksessa, kasvihuoneissa on syyskuun alussa vielä tomaatteja. Pelloilla viljellään muun muassa vehnää, ohraa, kauraa ja rypsiä. Puutarhoissa ja kasvihuoneissa kasvaa esimerkiksi papuja, herneitä, salaattia, sipulia, luumuja ja aprikooseja. Lassilan tila sijaitsee Tuusulanjärven länsilaidalla Sarvenkallion ulkoilualueen vieressä. Lannoitteena käytetään lantaa lähitiloilta sekä Tuusulanjärven lietettä, mikä vähentää järven rehevöitymistä. Tila toimii osana Oma maa -osuuskuntaa, joka tuottaa ruokaa jäsenilleen, jo noin sadalle kotitaloudelle. Satokassi on vegaaninen, mutta kananmunia voi tilata erikseen. Lapinlehmien tehtävänä tilalla on vain hoitaa perinnemaisemaa. Oma maa on kumppanuusmaataloutta, community support agriculture, jossa kuluttajuuden ja tuottajuuden rajat liudentuvat. Osuuskunnan jäsenet pääsevät vaikuttamaan siihen, mitä
[…]
Ylen tuottamassa Pala sydämestä -mysteeridraamassa selvitetään lastensuojelusta kadonneen lapsen tapausta. Tv-sarja kuvaa lastensuojelun moninaista arkea, erilaisia vallankäytön tapoja ja työn ja muun elämän välisten rajojen venymistä. Sarja toistaa 2000-luvun pohjoismaisen rikosfiktion perusteemoja: lasten ja vanhempien viileitä ja ongelmallisia suhteita, rikoksiin liittyviä moraalisia monitulkintaisuuksia ja naisten uran mahdollistavia sukupuolirooleja. Perinteiseen nordic noiriin verrattuna sarjassa on paljon enemmän lämpöä ja välittämistä. Englanniksi Piece of My Heart -nimellä tunnettu sarja palkittiin kesäkuun lopulla tuomariston suosikkina Golden Nymph Jury Special Prize -palkinnolla Monte Carlon elokuva- ja tv -festivaaleilla. Sarja kilpaili myös Prix Italia -palkinnosta, ja sen esitysoikeudet on myyty ainakin muihin pohjoismaihin. ”Yhtenä tavoitteena
[…]
KUN DONALD TRUMP nousi ensimmäistä kertaa YK:n yleiskokouksen marmoriseen puhujanpönttöön New Yorkissa tiistaina 19. syyskuuta, istuivat yleisön joukossa muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Britannian pääministeri Theresa May.
Trumpille oli annettu puheaikaa 15 minuuttia, hän käytti 41.
”Asetan aina USA:n etusijalle, aivan kuten teidän muidenkin tulee asettaa omat kansanne etusijalle. Kaikkien johtajien on aina palveltava omaa kansaansa. Kansallisvaltio on edelleen paras keino ihmisten elämän parantamiseen”, Trump sanoi.
YK sai puheessa Yhdysvaltain presidentiltä vakavat nuhteet muun muassa paisuneesta byrokratiasta ja huonosta johtamisesta. Puhetta kuvailtiin ensikommenteissa ”räjähtäväksi” ja ”kovaksi jyrinäksi” – mutta sittenkin aika moni taisi olla tällä kertaa Trumpin kanssa samaa mieltä.
Presidentti Sauli Niinistön mielestä puheessa oli ”kovia kohtia”, mutta kokonaisuutena Yhdysvaltojen ajama YK:n uudistaminen on Suomen edun mukaista. Ulkoministeri Timo Soini kommentoi puhetta plokissaan otsikolla ”Trump puhui hyvin YK:ssa”: ”YK:n budjetti ja henkilökunta on kasvaneet huomattavasti vuodesta 2000 lähtien. Tuloksia ei ole saatu samassa suhteessa. Kyllä totuuden saa sanoa.”
Uudistamista on kovasti yritetty. YK:n reformialoitteen on allekirjoittanut toistasataa jäsenmaata, Suomi mukaan lukien. Muutosta on vaadittu valtionjohtajien suulla jo vuosikymmeniä.
Entinen pääsihteeri Boutros Boutros Gali kirjoitti jo 14 vuotta sitten vetoomuksen: ”YK:ta on muutettava radikaalisti. Meidän on luotava kansainvälisten järjestöjen kolmas sukupolvi seuraamaan YK:ta – aivan kuten YK seurasi Kansainliittoa.”
Miksei uudistaminen onnistu?
[…]
Valta vaihtui Gambiassa, kun 22 vuotta maata hallinnut diktaattori Yahya Jammeh taipui demokratian edessä. Teksti ja kuvat Silja Kanerva ”Freedom, freedom, freedom!” väkijoukko huutaa Gambian presidentinlinnan edustalla. Uskaliaimmat kansalaiset ovat rohkaistuneet kadulle vaatimaan entistä presidenttiä Yahya Jammehia poistumaan maasta. Yahya Jammeh hallitsi pientä Länsi-Afrikan maata 22 vuotta diktaattorimaisin ottein. Hänen kyseenalaisiin ansioihinsa kuuluu muun muassa toimittajien katoaminen, toisinajattelijoiden vangitseminen, homoseksuaalien uhkaaminen kuolemantuomiolla ja irtautuminen kansainvälisestä rikostuomioistuimesta. Ainakin 45 000 ihmistä pakeni pääkaupunki Banjulista maaseudulle tai Senegaliin sukulaisten luo. Huolena oli, että Jammeh ei suostuisi lähtemään määräaikana 18. tammikuuta keskiyöllä ja syntyisi sotilaallinen yhteydenotto. Verenvuodatukselta ja väkivallalta kuitenkin säästyttiin. Diplomatia ja
[…]
saamme Päivittäin uutta tietoa ilmastonmuutoksen seurauksista. Samalla tiedämme vähän siitä, kuinka ajauduimme ilmaston lämpenemisen kaltaiseen sekasotkuun. Historioitsija Andreas Malm tarjoaa kirjassaan Fossil Capital kiinnostavan näkökulman ilmastonmuutoksen syntysijoille. Ne löytyvät 1800-luvun alun englantilaisesta puuvillateollisuudesta, jossa kivihiiltä hyödyntävä höyryvoima valjastettiin teolliseen käyttöön. Taloushistoria korostaa höyryvoiman ylivoimaisuutta verrattuna varhaisteollisuuden vesivoimaan. ”Kun James Watt höyrykoneen keksi, ei maailma ollut entisensä.” Vesivoima oli kuitenkin hyvin kilpailukykyistä. Se oli vuosikymmeniä höyryvoimaa edullisempaa, tehokkaampaa ja kestävämpää. Lisäksi käyttämättömiä vesivaroja oli runsaasti tarjolla. Miksi siis siirryttiin höyryvoimaan? Vesivoimateollisuus oli rakennettava sinne, missä virtasi, eli syrjäisten koskien varsille. Patruunat hallitsivat syrjäisiä tehdasyhteisöjä feodaaliherran tavoin. Yhteisöt vaativat kuitenkin tukuittain rahaa
[…]
Nykyään pidetään itsestään selvänä, että poliittinen valta ei periydy. Kukaan täysjärkinen ei ajattele, että Juha Sipilän pojalla olisi oikeus seurata isäänsä pääministerinä. Yhtä luonnollisena kuitenkin pidetään sitä, että taloudellinen valta periytyy. Suomessa keskustellaan korkeintaan siitä, pitäisikö perinnöstä maksaa vähemmän veroa, kuten hallitus on linjannut. Henkilökohtaisessa käytössä olevien tavaroiden ja kodin siirtymistä kuolleiden omaisille on helppo perustella. Sama pätee pienyrityksiin, joissa perheenjäsenet ovat mukana. Mutta kun kyse on omaisuudesta, joka on vain tulojen lähde, niin tilanne on erilainen. Miksi pitäisi saada sukulaisen rahat tämän kuoltua, varsinkin kun niillä voi hankkia myös poliittista valtaa? Vauraus ei ole koskaan ollut niin epätasaisesti jakautunut
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa