Vanhojen metsien hupeneminen on ongelma lukuisille lajeille, Aleksi Nirhamo sanoo. Juuri nyt niiden suojelu on poliittisesti hyvin vaikeaa. […]
Kansainvälinen tutkimus paljastaa, että alan suurimmat yritykset eivät torju luontokatoa tarpeeksi.
[…]
Lue lisää… from Metsäyhtiöt kaukana tavoitteista luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa
Tänä vuonna valmistuvan kansallisen biodiversiteettistrategian toteuttaminen edellyttää eri tahojen yhteistyötä luontokadon juurisyiden poistamiseksi.
[…]
Lue lisää… from Luontokadon pysäyttäminen vaatii uusia toimintatapoja ja monipuolista rahoitusta
Metsien ja soiden ennallistaminen on vielä mahdollista, mutta ajavatko lyhytnäköiset talousintressit planeetan kestävän tulevaisuuden edelle?
[…]
Lue lisää… from Metsäteollisuus ja rakennushankkeet uhkaavat Suomen luonnon monimuotoisuutta
Tekeillä on edistyksellinen ”merten perustuslaki”, joka suojelisi maailman meristä 30 prosenttia. Itämerellä suojelutoimet ovat auttaneet.
[…]
Lehmät laiduntavat luonnonlaitumella, kanat tepastelevat aitauksessa, kasvihuoneissa on syyskuun alussa vielä tomaatteja. Pelloilla viljellään muun muassa vehnää, ohraa, kauraa ja rypsiä. Puutarhoissa ja kasvihuoneissa kasvaa esimerkiksi papuja, herneitä, salaattia, sipulia, luumuja ja aprikooseja. Lassilan tila sijaitsee Tuusulanjärven länsilaidalla Sarvenkallion ulkoilualueen vieressä. Lannoitteena käytetään lantaa lähitiloilta sekä Tuusulanjärven lietettä, mikä vähentää järven rehevöitymistä. Tila toimii osana Oma maa -osuuskuntaa, joka tuottaa ruokaa jäsenilleen, jo noin sadalle kotitaloudelle. Satokassi on vegaaninen, mutta kananmunia voi tilata erikseen. Lapinlehmien tehtävänä tilalla on vain hoitaa perinnemaisemaa. Oma maa on kumppanuusmaataloutta, community support agriculture, jossa kuluttajuuden ja tuottajuuden rajat liudentuvat. Osuuskunnan jäsenet pääsevät vaikuttamaan siihen, mitä
[…]
Maatalouden kestävyyden mittaamisessa on suuria puutteita. Ilmastovaikutusten lisäksi tulisi mitata lajiston ja elinympäristöjen monimuotoisuutta sekä maaperän laadun muutoksia.
[…]
Tehomaatalouden huojuessa on aika tarkastella hajautetun ruuantuotannon malleja ja mahdollisuuksia. Koronakriisi ja ruoka trilogian toisessa osassa huomataan, että muutokset tuotantomalleissa tarkoittavat väistämättä myös muutoksia markkinoissa.
[…]
Suomen ruokaomavaraisuutta on pidetty hyvänä, mutta aihetta on tarkasteltu varsin yksipuolisesti. Koronakriisi ja ruoka -trilogian ensimmäisessä osassa tarkastellaan tehomaatalouden haavoittuvuutta.
[…]
Lue lisää… from Koronakriisi ja tehomaatalouden uppoava laiva
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa