Good Boys ravistelee Suomen räppiskeneä hyvyyden ja hauskanpidon nimissä

Itähelsinkiläisen kaveriporukan rap-innostuksesta alkunsa saanut Good Boys -yhtye erottuu myönteisyydellään hiphop-skenessä, jossa suuren yleisön mielikuvissa on yhtäältä naarattu alamaailman tummanpuhuvia pohjamutia ja toisaalta vannottu menestyksen, massin ja minäkeskeisyyden nimiin.

Bändin kolme julkaisua – Suurenmoinen unelma (2023), Asfalttiviidakos (2021) ja Kaykayn silmis (2018)  – sekä energiset live-esiintymiset ovat keränneet yhtyeelle kasvavan joukon seuraajia. Suosio onkin avannut sen jäsenille entistä parempia mahdollisuuksia hioa ja edistää yhdessä musiikillista ilmaisuaan.

Kirpeä syystuuli puhaltaa Vanhankaupunginselältä Viikin peltojen yli Hallainvuoren laelle, johon osa yhtyeestä on kokoontunut haastattelua varten. MC Vatkain eli Leo Minkkinen, ¥oung Oatl¥ eli Kosmo Jutila ja Akuutti M eli Miro von Konow istuvat kalliolla ja kertovat vuonna 2017 perustamastaan yhtyeestä, johon kuuluvat kolmikon lisäksi Hew Lorry (Lauri Lindh) ja Sensei Cook (Roy Kaarla).

Viisikossa kukin elää omanlaistaan elämää, mutta yhtye on tiivis kaveriporukka, joka viihtyy yhdessä, von Konow sanoo. Tämä kuuluu myös yhtyeen musiikissa.

”Ystävyys muodostaa tekemisemme perustan.”

Minkkisen, Jutilan ja von Konowin välitön ja lämminhenkinen olemus on linjassa lausunnon kanssa.

Good Boysin musiikillista ilmaisua von Konow kuvaa iloiseksi, energiseksi ja tanssittavaksi. Yhtyeellä on rauhallisiakin biisejä, mutta yleisesti ottaen sen musiikki on innostavaa.

”Se tulee meiltä luonnostaan”, von Konow sanoo. ”Surullista musiikkia tekevät artistit herättävät kuulijoissaan vaikeita tunteita, ja se onkin heidän tapauksessaan tarkoituksenmukaista. Good Boys haluaa levittää hyvää mieltä.”

Levy-yhtiö kuvaa Good Boysia ”Fennoskandian ensimmäiseksi täysin hyvyyskeskeiseksi bändiksi”. Minkkinen paljastaa sepittäneensä luonnehdinnan kieli poskessa mutta myöntää sen silti kertovan siitä, mistä Good Boysissa on kyse.

”Olemme tietyssä mielessä eskapistinen bändi”, hän sanoo ja selittää, ettei yhtye keskity asioihin, jotka ovat pilalla, vaan asioihin, jotka ovat muusikoiden mielestä hyviä ja tavoittelemisen arvoisia.

”Jokaisella meistä on omat keinomme purkaa turhautumistamme maailman ongelmiin”, Minkkinen sanoo. “Good Boysissa keskitymme hyvyyteen.”

Hyviä asioita bändille ovat ennen kaikkea mahdollisuus elää sellaista elämää, joka tuntuu omanlaiselta, ystävyyssuhteiden vaaliminen sekä huolien, murheiden ja huonojen fiilisten poissaolo. Sekä tietysti hyvä musiikki.

Spontaania flow’ta ja hiottuja rakenteita

Good Boys levyttää neljättä julkaisuaan, jonka on määrä ilmestyä ensi vuoden alussa. Sen jälkeen luvassa on Suomen-kiertue. Bändi levyttää Dödstil-levy-yhtiölle, joka on itsenäinen pienlevy-yhtiö.

”Sitä pyörittävät Lahti-Samppa eli Samppa Rinne ja Jodarok eli Matti Salminen”, Minkkinen kertoo. ”He tekevät musiikkia samasta syystä kuin mekin, eli koska se on hauskaa.”

”Lahti-Samppa ja Jodarok ovat taitavia räppääjiä ja tuottajia ja lisäksi rentoja tyyppejä”, Jutila jatkaa ja kertoo yhteistyön sujuneen hyvin. ”Arvostan heitä henkilökohtaisesti erittäin paljon.”

Good Boysin musiikilliset vaikuttimet tulevat moniaalta, eivätkä ne rajoitu rap-musiikkiin. Minkkinen kertoo, että yhtyettä kiinnostaa kaikki sellainen musiikki, jossa koetetaan luoda uutta ja kiinnostavaa, ilman genrerajoja.

Sielun veljien vanhoissa live-esiintymisissä on sellaista eläimellistä meininkiä, joka kolahtaa itselleni kovasti.

”Hiphopissa meitä innostaa moderni underground-lähestymistapa. Muista musiikillisista esikuvistamme voisi mainita vaikkapa Juice Leskisen ja Katri Helenan. Huumori on meille myös musiikillisesti tärkeää.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Good Boys ravistelee Suomen räppiskeneä hyvyyden ja hauskanpidon nimissä

Kapitalismin supermarketissa myös elämän perusedellytyksillä on hintalappu

Samu Kuoppa ja Riina Tanskanen työntävät täyttä ostoskärryä kaupan tuotehyllyjen välissä

Poliittiseen vaihtoehdottomuuteen tympääntyneet Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa kirjoittivat kirjan, joka paljastaa kapitalismin sudenkuoppia ja tarjoaa työkaluja yhteiskunnan radikaalille uudelleenjärjestämiselle.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kapitalismin supermarketissa myös elämän perusedellytyksillä on hintalappu

Tuottava kansalainen huolehtii itsestään, mutta juoksulenkillä voi myös vapautua suorittamisesta

Uusliberalistisessa yhteiskunnassa liikunta iestetään palvelemaan työelämässä jaksamisen ja yksilöllisen selviytymisen tarpeita. Kehollinen harjoitus voi kuitenkin olla myös itseisarvoista toimintaa, joka yhdistää ihmisen uudella tavalla maailmaan, pohtii Mika Pekkola esseessään.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Tuottava kansalainen huolehtii itsestään, mutta juoksulenkillä voi myös vapautua suorittamisesta

Isä lähti ja jätti kysymyksiä, joihin Venla Pystynen yrittää etsiä vastauksia esikoisromaanissaan

Venla Pystynen makaa maassa, vaahteranlehtien päällä.

Itsemurha, skitsofrenia ja alkoholismi ovat teemoina niin rankkoja, että moni lukija epäilemättä harkitsee kahteen kertaan ennen kuin tarttuu niitä käsittelevään kirjaan. Toimittajana työskentelevän Venla Pystysen esikoisromaani En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (WSOY 2022) palkitsee kuitenkin lukijansa kuvaamalla kuolemaa poikkeuksellisella herkkyydellä ja vahvistaessaan toivoa siihen, että traumoista on mahdollista toipua. Kirjan lukukokemus muistuttaa paikoin altistusterapiaa: parantumistarinan esteettinen muoto toimii eräänlaisena astiana, jonka puitteissa tuskalliset kokemukset voivat sukeutua ja avautua ilman että lukija musertuu niiden alle. Pystysen romaani ei kuitenkaan ole vain terapiakirjallisuutta vaan myös kaunokirjallisesti kiehtova teos. ”En voi lakata ajattelemasta kuolemaa oli kirja, joka minun oli pakko tehdä”, Pystynen kertoo.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Isä lähti ja jätti kysymyksiä, joihin Venla Pystynen yrittää etsiä vastauksia esikoisromaanissaan

Kirja-arvio | Mitä tapahtuisi, jos asettaisimme hoivan elämän keskiöön?

Brittiläisistä tutkijoista koostuvan The Care Collectiven kirja The Care Manifesto kysyy, mitä tapahtuisi, jos asettaisimme hoivan elämän keskiöön. Hoivan merkitys tunnustetaan nyky-yhteiskunnassa, mutta siihen suhtaudutaan ensisijaisesti tuottavuutta ylläpitävänä toimintona. Hoivan sijaan yhteiskuntaa ohjaavat yksilöllisen pärjäämisen ja taloudellisen kasvun periaatteet. Hoivatyö on huonosti palkattua ja huonosti arvostettua, ja hoivaan liittyvät rasitteet ovat kasautuneet  naisille. Hoivan laiminlyöminen […]

Lue lisää… from Kirja-arvio | Mitä tapahtuisi, jos asettaisimme hoivan elämän keskiöön?

”Tosiseikka oli kaikkien silmien edessä, mutta sitä ei suostuttu näkemään” – Johanna Vehkoon oikeusjuttu oli kafkamainen kokemus

Journalisti Johanna Vehkoo on faktantarkistuksen ja sananvapauden asiantuntija. Viime vuosina hän on joutunut perehtymään myös oikeusjärjestelmään – sisältä päin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from ”Tosiseikka oli kaikkien silmien edessä, mutta sitä ei suostuttu näkemään” – Johanna Vehkoon oikeusjuttu oli kafkamainen kokemus

Peter Sunde oli hakkeri joka pyöritti The Pirate Bay -verkkosivustoa 2000-luvun alussa ja unelmoi vapaasta ja demokraattisesta internetistä. Toisin kävi.

1990-luvun teknologiahuumassa internet tuntui avaavan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia demo­kratialle ja vapaudelle. Se vauhditti globalisaatiota ja näytti paljastavan vallan väärinkäytökset ihmiskunnan kollektiiviselle katseelle. 2020-luvulle tultaessa verkon tarina on kuitenkin saanut synkempiä sävyjä. Internetin nykytilaa luonnehtivat vaalien peukalointi, sosiaa­lisen median lieveilmiöt sekä vallan keskittyminen Facebookin ja Googlen kaltaisille teknologiajäteille. Pirate Bay -verkkosivuston tiedottajana tunnetuksi tullut suomalais-norjalainen Peter Sunde uskoi 2000-luvun alussa monien muiden hakkerien lailla internetin valoisaan tulevaisuuteen. Elettiin aikaa ennen suoratoistopalveluja. Piraatit levittivät vapauden sanomaa, ja internet tarjosi täydellisen työkalun informaation levittämiseen – kunhan tekijänoikeudet saatiin raivattua tieltä estämästä tiedon vapaata kulkua. Tästä on kulunut nyt lähes kaksi vuosikymmentä.  Nykyään tietokoneasiantuntijana, aktivistina

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Peter Sunde oli hakkeri joka pyöritti The Pirate Bay -verkkosivustoa 2000-luvun alussa ja unelmoi vapaasta ja demokraattisesta internetistä. Toisin kävi.

Feministinen ajattelu synnytti Pauliina Haasjoen uuden fossiilikapitalismia ja ekologista kriisiä kommentoivan esseeteoksen

Pauliina Haasjoen kirja Himmeä sininen piste tutkii Maata ja maailmankaikkeutta erityisellä tarkkuudella.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Feministinen ajattelu synnytti Pauliina Haasjoen uuden fossiilikapitalismia ja ekologista kriisiä kommentoivan esseeteoksen

Maailman suurin huumekysely on käynnistynyt

Maailman suurimpaan huumekyselyyn etsitään vastaajia Suomesta. Vuosittain järjestettävä maailmanlaajuinen Global Drug Survey -kysely kartoittaa muun muassa huumausaineiden käyttötapoja, uusia huumeita ja käyttökulttuureja. Kyselyn toteuttaa Lontoossa sijaitseva itsenäinen tutkimuslaitos GDS. Laitoksen yhteistyötahoja Suomessa ovat muun muassa A-klinikkasäätiö, Humaania päihdepolitiikkaa ry, Positiiviset ry – HIV Finland sekä Päihdelääketieteen yhdistys ry.  GDS:n tarkoitus on edistää päihteistä käytävää keskustelua. Se myös pyrkii tekemään päihteiden käytöstä turvallisempaa riippumatta niiden laillisesta asemasta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään päihteiden haittoja vähentävässä päihdetyössä sekä tutkimuksen tukena. Kysely järjestetään vuosittain ja siihen on vastannut enimmillään jopa 100 000 ihmistä eri maista. Suomesta kyselyyn vastasi viime vuonna 2 200 henkilöä.  Kysymykset käsittelevät yleisesti käytettäviä

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Maailman suurin huumekysely on käynnistynyt

Entä jos patriarkaatin korvaisi vaginaalin ajattelu? Näin tapahtuu runoilija Maria Matinmikon utopiassa

Ilmastonmuutos, pakolaiskriisi, Trump, metoo-liike ja mielettömyyksiin kasvaneet tuloerot saivat Maria Matinmikon tutkimaan toisenlaisen maailman mahdollisuutta runoromaanissaan. Matinmikon utopiassa patriarkaatti korvataan vaginaalisella ajattelulla.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Entä jos patriarkaatin korvaisi vaginaalin ajattelu? Näin tapahtuu runoilija Maria Matinmikon utopiassa

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan