Good Boys ravistelee Suomen räppiskeneä hyvyyden ja hauskanpidon nimissä

Itähelsinkiläisen kaveriporukan rap-innostuksesta alkunsa saanut Good Boys -yhtye erottuu myönteisyydellään hiphop-skenessä, jossa suuren yleisön mielikuvissa on yhtäältä naarattu alamaailman tummanpuhuvia pohjamutia ja toisaalta vannottu menestyksen, massin ja minäkeskeisyyden nimiin.

Bändin kolme julkaisua – Suurenmoinen unelma (2023), Asfalttiviidakos (2021) ja Kaykayn silmis (2018)  – sekä energiset live-esiintymiset ovat keränneet yhtyeelle kasvavan joukon seuraajia. Suosio onkin avannut sen jäsenille entistä parempia mahdollisuuksia hioa ja edistää yhdessä musiikillista ilmaisuaan.

Kirpeä syystuuli puhaltaa Vanhankaupunginselältä Viikin peltojen yli Hallainvuoren laelle, johon osa yhtyeestä on kokoontunut haastattelua varten. MC Vatkain eli Leo Minkkinen, ¥oung Oatl¥ eli Kosmo Jutila ja Akuutti M eli Miro von Konow istuvat kalliolla ja kertovat vuonna 2017 perustamastaan yhtyeestä, johon kuuluvat kolmikon lisäksi Hew Lorry (Lauri Lindh) ja Sensei Cook (Roy Kaarla).

Viisikossa kukin elää omanlaistaan elämää, mutta yhtye on tiivis kaveriporukka, joka viihtyy yhdessä, von Konow sanoo. Tämä kuuluu myös yhtyeen musiikissa.

”Ystävyys muodostaa tekemisemme perustan.”

Minkkisen, Jutilan ja von Konowin välitön ja lämminhenkinen olemus on linjassa lausunnon kanssa.

Good Boysin musiikillista ilmaisua von Konow kuvaa iloiseksi, energiseksi ja tanssittavaksi. Yhtyeellä on rauhallisiakin biisejä, mutta yleisesti ottaen sen musiikki on innostavaa.

”Se tulee meiltä luonnostaan”, von Konow sanoo. ”Surullista musiikkia tekevät artistit herättävät kuulijoissaan vaikeita tunteita, ja se onkin heidän tapauksessaan tarkoituksenmukaista. Good Boys haluaa levittää hyvää mieltä.”

Levy-yhtiö kuvaa Good Boysia ”Fennoskandian ensimmäiseksi täysin hyvyyskeskeiseksi bändiksi”. Minkkinen paljastaa sepittäneensä luonnehdinnan kieli poskessa mutta myöntää sen silti kertovan siitä, mistä Good Boysissa on kyse.

”Olemme tietyssä mielessä eskapistinen bändi”, hän sanoo ja selittää, ettei yhtye keskity asioihin, jotka ovat pilalla, vaan asioihin, jotka ovat muusikoiden mielestä hyviä ja tavoittelemisen arvoisia.

”Jokaisella meistä on omat keinomme purkaa turhautumistamme maailman ongelmiin”, Minkkinen sanoo. “Good Boysissa keskitymme hyvyyteen.”

Hyviä asioita bändille ovat ennen kaikkea mahdollisuus elää sellaista elämää, joka tuntuu omanlaiselta, ystävyyssuhteiden vaaliminen sekä huolien, murheiden ja huonojen fiilisten poissaolo. Sekä tietysti hyvä musiikki.

Spontaania flow’ta ja hiottuja rakenteita

Good Boys levyttää neljättä julkaisuaan, jonka on määrä ilmestyä ensi vuoden alussa. Sen jälkeen luvassa on Suomen-kiertue. Bändi levyttää Dödstil-levy-yhtiölle, joka on itsenäinen pienlevy-yhtiö.

”Sitä pyörittävät Lahti-Samppa eli Samppa Rinne ja Jodarok eli Matti Salminen”, Minkkinen kertoo. ”He tekevät musiikkia samasta syystä kuin mekin, eli koska se on hauskaa.”

”Lahti-Samppa ja Jodarok ovat taitavia räppääjiä ja tuottajia ja lisäksi rentoja tyyppejä”, Jutila jatkaa ja kertoo yhteistyön sujuneen hyvin. ”Arvostan heitä henkilökohtaisesti erittäin paljon.”

Good Boysin musiikilliset vaikuttimet tulevat moniaalta, eivätkä ne rajoitu rap-musiikkiin. Minkkinen kertoo, että yhtyettä kiinnostaa kaikki sellainen musiikki, jossa koetetaan luoda uutta ja kiinnostavaa, ilman genrerajoja.

Sielun veljien vanhoissa live-esiintymisissä on sellaista eläimellistä meininkiä, joka kolahtaa itselleni kovasti.

”Hiphopissa meitä innostaa moderni underground-lähestymistapa. Muista musiikillisista esikuvistamme voisi mainita vaikkapa Juice Leskisen ja Katri Helenan. Huumori on meille myös musiikillisesti tärkeää.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Good Boys ravistelee Suomen räppiskeneä hyvyyden ja hauskanpidon nimissä

Lukuisat alter egot määrittävät räppäri-kirjailija Linda-Maria Roineen minuutta ja persoonan eri puolia

Linda-Maria Roine katsoo kameraan, taustalla rappukäytävän raput.

Aktivisti ja kirjailija Linda-Maria Roine puhuu usein julkisuudessa romanien kohtaamasta syrjinnästä ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Laajemmin hänet tunnetaan muusikko ja lauluntekijä Mercedes Bentsona. Sanoituksissaan hän kertoo esimerkiksi menneiden vuosien huumeriippuvuudestaan, koulukiusaamisesta, seksuaalisista fantasioistaan, isän kaipuustaan ja kuolemasta. Venla Pystysen kanssa kirjoittamassaan esikoiskirjassa Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään Roine kertoi, kuinka hänestä tuli räppäri Mercedes Bentso. Uutuuskirjassaan Mercedes Bentso – Totuus ja tunnustus hän paljastaa, kuka on Linda-Maria Roine artistiminän takana.  Samalla hän esittelee alter egonsa. Viola Violencia haluaa ratkaista asiat väkivallalla, Maria Magdalena antamalla anteeksi ja rukoilemalla, Pami Pamela huumeilla ja Anastasia Eutanasia alistuvalla seksuaalisuudella. He kaikki kuuluvat Mercedes

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Lukuisat alter egot määrittävät räppäri-kirjailija Linda-Maria Roineen minuutta ja persoonan eri puolia

Kuka muu muka?

CHEEKISTÄ kertova elokuva Veljeni vartija ei jäänyt ai­noaksi suomalaiseen räppiin liittyväksi filmatisoinniksi tänä vuonna. Siinä missä Suomen seuratuimmasta artistista tehtävää elokuvaa osattiin odottaa stadionkeikkojen, platinalevyjen ja Linnan juhlissa friistailaamisen jälkeen, Julma Henrin ja Pikkupirun tähdittämä Punasii päin ilmestyi täysin puskista.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kuka muu muka?

Valtavirtaa syvemmällä

AMEEBA on yksi maamme arvostetuimpia tekijöitä ug-räppidiggareiden ja artistikollegoidensa keskuudessa. Melko harvakseltaan keikkailevan ja musiikkia julkaisevan rap-artistin naama ei ole kulunut mediassa, vaikka hän on tehnyt räppiä jo vuosituhannen vaihteesta alkaen.
Paitsi syväluotaavista sanoituksistaan ja saundistaan, joka ammentaa esimerkiksi grimesta, ambientista, dub-teknosta ynnä muista elektronisen musiikin alagenreistä, Ameeba tunnetaan myös yhteistyöstään useiden underground-räpryhmien kuten Ceebrolisticsin ja Olpekkalevin kanssa. Lisäksi hän kuuluu Ghettotyylit-kollektiiviin, joka pyörittää omaa levykauppaa sekä tekee radio-ohjelmaa Bassoradiolla. Kollektiivi myös ylläpitää underground-räpin suhisevien kasettijulkaisujen katoavaa kansan­perinnettä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Valtavirtaa syvemmällä

Barrikadien soundtrack

KYMMENEN VUOTTA SITTEN näytti siltä, että vallankumous nousee Helsingin vallattujen talojen kellareista barrikadeille hetkenä minä hyvänsä. Palavien autonrenkaiden ja piikkilangalla rajattujen kattojen yllä soivat suomiräpin biitit, joissa ymmärrettiin koettu kurjuus ja siitä kummunut kapina.
Räppäri Avaimen, myöhemmin Asana tunnetun Matti Salon vuonna 2001 julkaistu levy Punainen tiili toimi tämän liikkeen tunnuslevynä. Punainen tiili puhui yhteiskuntaluokista meidän kielellämme, kertoi kokemuksistamme lähiöissä kasvamisesta ja kaveriporukoista, joista muodostui toinen perhe. Suuri osa prekaari-, autonomi-, anarkisti-, eläinoikeus- ja ympäristöliikkeestä kietoutui 2000-luvun alkupuolella Avaimen levyn ympärille muodostuneeseen laajaan liikkeeseen, joka uskoi toisenlaisen maailman koittavan hetkenä hyvänsä ja viskoi tiiliä oman osansa.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Barrikadien soundtrack

Melankolista jumitusta

Kuolemanpelko törmää grooveen Tommy Lindgren Metropoliksen levyllä. Lokit kirkuvat Kallion kattojen yllä ja aurinko polttaa käsivarsia. Suomen kesä on kauneimmillaan, mutta Tommy Lindgren sukeltaa synkkiin vesiin. ”Suhteeni kuolemaan on suorastaan hysteerinen”, hän tunnustaa. Miten päädyttiin näin syvien kysymysten äärelle? Sitä ymmärtääkseen on katsottava kaksi ja puoli vuotta taaksepäin. Silloin Lindgrenistä alkoi tuntua siltä, että jos hän haluaa tehdä oman pääavauksensa artistina suomenkielellä, se pitää tehdä nyt. Bändin keulahahmo ei ollut varsinaisesti väsynyt Don Johnson Big Band -hommiin, mutta hän kaipasi vaihtelua. ”Ajatus suomenkielisestä levystä syntyi pitkälti, kun tehtiin Ricky-Tick Big Band & Julkisen Sanan levyä ­Burnaa. Sen kautta tajusin, että

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Melankolista jumitusta

Ohituksia ja astronautteja

Vuoden odotetuimman hip-hop-levyn tekijä Khid räppää ulkopuolisuudesta. Teksti & kuva Suvi Auvinen Minä olen rakastunut ja nämä ovat treffit, mutta Kristo Laanti ei tiedä sitä vielä. Helsinkiläinen räppäri tunnetaan paremmin DJ Kridlokkina ja Khidinä. Tummasävyistä ja grimevaikutteista räppiä tekevä Khid kuulosti edellisellä julkaisullaan siltä kuin olisi päättämässä räppiuransa. Aivovuodon kanssa tehty splitti päättyi Khidin julistukseen: Ja niin mä päätin lopettaa räppäämisen/ Ku jokainen laini jonka kirjotan on klisee/ Oon tehny kaikki biisit jotka halusin/ Ja kuka jaksaa kuunnella räppii räppäämisest. Niin räppikentän kuin minunkin helpotuksekseni Khidin uusi levy on kuitenkin näkemässä päivänvalon vuotta myöhemmin. Huhtikuussa julkaistava Ohi on Khidin ensimmäinen

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ohituksia ja astronautteja

Parhaat jutut syntyvät luolassa

Draama-Helmi tekee suorasanaista, mutta epäselvää räppiä. Kuva Veera Järvenpää Helmi Kajaste ­empii, kun häntä pyytää haastatteluun. Kasvokkain­ Kajasteen kanssa tajuaa, että hän on tottunut tekemään – ei jauhamaan ­tekemisistään. Helmi Kajaste on arkkitehti, joka tekee lyhytelokuvia ja Draama-Helmin nimellä myös musiikkia. Draama-Helmin musiikki on kokeellista räppiä tai ”epäselvää räppiä”, kuten hän itse on sitä kutsunut. Yksi biisi alkaa James Masonin äänellä, yhteen on miksattu Metro-tyttöjä. Parille kaverilleen, jotka tekivät biiseihin taustoja, Kajaste antoi viitteeksi ”30-luvun Hollywood-exotican”. Kun Draama-Helmi oli vieraana Bassoradiossa soittamassa levyjään, hän mainitsi suosikikseen The Flamingosin 50-luvun version kipaleesta I Only Have Eyes For You. Vaikka Kajaste sanoo

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Parhaat jutut syntyvät luolassa

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan