Suomen luonnossa kasvaa psykedeelisiä sieniä, joiden kerääminen on laitonta. Lähdimme mukaan sieniretkelle selvittämään, miksi suippumadonlakkeja silti kerätään.
[…]
Lue lisää… from Suippumadonlakkia etsimässä – käyttäjä pitää laittomuutta absurdina
Psykiatriset diagnoosit ovat yleistyneet. Myös maanpuolustuksessa joudutaan miettimään, kuinka mielenterveysoireiluun tulisi suhtautua.
[…]
Helsingin Viikissä tutkitaan digitaalisen luontokokemuksen terveyshyötyjä. Selvitimme, miltä virtuaaliluonto näyttää.
[…]
Yli 12 prosenttia suomalaisista käyttää vuosittain lääkkeitä masennuksen, ahdistuksen tai muiden mielenterveysongelmien hoitoon. Masennuslääkkeitä syö jatkuvasti noin kahdeksan prosenttia, psykoosilääkkeitä noin kaksi prosenttia. Osalle hoidosta tulee ja jää uusia hermoston toiminnan ongelmia. Psykoosilääkkeisiin kuuluu esimerkiksi ketiapiini, jota käytetään myös unettomuuden hoitoon. Unettomuuden hoito on off label -käyttöä, mikä tarkoittaa, että lääke on alun perin kehitetty muuhun tarkoitukseen. Unettomuudesta kärsinyt ammattikorkeakoulussa opiskeleva Emma sai ketiapiinireseptin psykiatrilta ensi tapaamisella, mutta joutui lopettamaan käytön lyhyeen. “Kun katsoin tv-sarjaa, en hahmottanut mitä siinä tapahtuu. Opiskelusta tuli mahdotonta, kun en ymmärtänyt mitä luin, vaikka edellisellä viikolla ennen lääkettä olin tajunnut ihan hyvin. Toinen pupillini laajeni,
[…]
Uusliberalistisessa yhteiskunnassa liikunta iestetään palvelemaan työelämässä jaksamisen ja yksilöllisen selviytymisen tarpeita. Kehollinen harjoitus voi kuitenkin olla myös itseisarvoista toimintaa, joka yhdistää ihmisen uudella tavalla maailmaan, pohtii Mika Pekkola esseessään.
[…]
Fundamentalistisissa yhteisöissä on perustavanlaatuisia ja kauaskantoisia ongelmia, jotka kuormittavat mielenterveyttä, kirjoittaa Emilia Miettinen kolumnissaan.
[…]
Sosiaalinen media tarjoaa kokemusasiantuntijoille monipuolisia työkaluja muiden tukemiseen.
[…]
Itsemurha, skitsofrenia ja alkoholismi ovat teemoina niin rankkoja, että moni lukija epäilemättä harkitsee kahteen kertaan ennen kuin tarttuu niitä käsittelevään kirjaan. Toimittajana työskentelevän Venla Pystysen esikoisromaani En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (WSOY 2022) palkitsee kuitenkin lukijansa kuvaamalla kuolemaa poikkeuksellisella herkkyydellä ja vahvistaessaan toivoa siihen, että traumoista on mahdollista toipua. Kirjan lukukokemus muistuttaa paikoin altistusterapiaa: parantumistarinan esteettinen muoto toimii eräänlaisena astiana, jonka puitteissa tuskalliset kokemukset voivat sukeutua ja avautua ilman että lukija musertuu niiden alle. Pystysen romaani ei kuitenkaan ole vain terapiakirjallisuutta vaan myös kaunokirjallisesti kiehtova teos. ”En voi lakata ajattelemasta kuolemaa oli kirja, joka minun oli pakko tehdä”, Pystynen kertoo.
[…]
Uushenkisyydessä itsensä kehittäminen on kuluttamista, jossa poimitaan paloja eri traditioista. Minätarinan kehittämisellä ohitetaan rakenteelliset ja muut mahdolliset ongelmat, kirjoittaa Silja Seppälä esseessään.
[…]
Lue lisää… from Henkisyyden markkinoilla paras tuote on minä
Nuoret aikuiset tavoittelevat rakkautta, mielekästä työtä ja säännöllistä toimeentuloa. Eniten heitä huolettaa oma psyykkinen jaksaminen.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa