Lumettomien talvien laulajat – Maustetyttöjen musiikissa ilmastonmuutos kohtaa suomalaisen melankolian

Halvasta kaljasta, reseptivapaista särkylääkkeistä, mielisairaalan osastolle joutumisesta ja lottoamisesta laulaneet sisarukset Anna ja Kaisa Karjalainen toivat suomalaisen rockin ahtaalle leikkikentälle jotain aivan uutta, mutta silti kaikille tuttua. Maustetytöt säväyttää tuoreudellaan, aitoudellaan ja sysimustalla huumorillaan. 

Kaisa Karjalainen laulaa, soittaa koskettimia ja sanoittaa kappaleet. Anna Karjalainen soittaa kitaraa ja vastaa taustalaulusta. Sisarukset säveltävät kappaleet yhdessä.

Synkkyyttä melodisuuteen yhdistävä pop on tunnistettavan suomalaista. Se vetoaa Flow-festivaalin makumestareihin ja peräkylien baarien ryyppyremmeihin. Samalla se puhuttelee useita eri sukupolvia siviilisäätyyn, sukupuoleen tai koulutustasoon katsomatta.

Kaisa seisoo Annin takana ja pitää käsiä hänen olkapäillään. Molemmat katsovat kohti kameraa.Vuonna 2019 ilmestynyt esikoislevy Kaikki tiet vievät Peltolaan nousi heti listojen kärkeen ja myi kultaa. Maustetyttöjen lakonisia ja mahdollisimman lyhytsanaisia vastauksia sisältäneet haastattelut muodostuivat yhtä olennaiseksi osaksi heidän ilmaisuaan kuin 1980- ja 1990-lukujen Suomi-rockista ja molli-iskelmästä ammentavat biisit.

Kaurismäkeläisen mykkyyden ja arkirealistisen angstin uudelle tasolle määritelleet siskokset ovat ehtineet saavuttaa vankan keikkasuosion. Koronarajoitusten karsittua keikkoja sisarukset eivät jääneet lepäämään laakereillaan, vaan tekivät uusia biisejä. Kesällä purkitettiin kakkosalbumi Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä, joka julkaistaan marraskuussa 2020. 

Musiikin teon ohella he hoitivat lampaita lapsuudenkodissaan Vaalassa. Lampaiden nimiksi valittiin Ana, Vilippus ja Elmeri Aapelin Siunattu hulluus -romaanin Rummukaisten veljessarjan mukaan. Siunattu hulluus tunnettaan parhaiten Rauni Molbergin ohjaamana elokuvana, jossa syväluodataan suomalaista maaseutua ja ajetaan traktorin vetämällä kärryllä mielisairaalaan.

Maustetyttöjen ensialbumilla juotiin kaljaa ja syötiin masennuslääkkeitä, eivätkä kakkosalbumin teemat ole muuttuneet valoisammiksi – päinvastoin. Uuden levyn avausraidan ja levyn nimibiisin Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä kertojaminä laulaa ruumisarkusta. Levyn teemoja ovat muun muassa kuolema, itsemurha, kaksoisitsemurha ja onneton rakkaus höystettynä perheväkivallalla ja päihdeongelmilla. 

”Synkkyys ei ole tarkoituksenmukaista. Emme tajua tekevämme synkkää kamaa, meille tämä on ihan perusasiaa. Sitten ihmisten ensimmäinen reaktio on, että  ’huh huh’. Ei se kuolema ole ollut tässä mitenkään ajankohtaista”, sanoittaja Kaisa Karjalainen paljastaa.

”Kyllähän aiheita käsitellään pessimismin kautta, se tuskin on epäselvää kenellekään. Mutta jos tekstit ovat noin synkkiä, niistä voi löytää myös ironiaa ja jopa hauskuuksia”, lisää Anna Karjalainen.

Lyriikoissa otetaan kantaa, mutta ei koskaan saarnaten, alleviivaten tai julistaen. Yksittäisten tarkkojen havaintojen kautta piirtyy suurempi kuva. Tyyliin on saatu vaikutteita vanhasta suomalaisesta iskelmä-, pop- ja rockmusiikista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos loppuu

 ”Esimerkiksi Vexi Salmen ja Irwin Goodmanin lauluissa on paljon kantaaottavia yhteiskunnallisia aiheita. En mieti erityisesti kantaaottavuutta, mutta haluan kirjoittaa niin, ettei teksteistä tule liian ympäripyöreitä”, Kaisa Karjalainen pohtii.

Sanoitukset ovat todella konkreettisia ja liittyvät yksilöihin tai tunnistettaviin tilanteisiin. Maustetytöt laulavat siitä, mitä ostarilla, bussipysäkillä tai Alepan hyllyjen välissä tapahtuu. He tarjoavat antisankarillista arkirealismia, johon kuulija pystyy samaistumaan ja liikuttumaan. 

Kosketinsoittaja Karjalainen myöntää viehtymyksensä realismiin, mutta “ovatko biisimme totta siten, että ne ovat  suoraan minun elämääni tai jonkun muun elämää, siinä mielessä ne eivät ole totta”.

Kappaleet ovat totta kuulijalle. Ne käsittelevät asioita, jotka tulevat elämässä monille vastaan ja tarjoavat kosketuspintaa monenlaisille ihmisille. 

Itsemurha on teemana esimerkiksi kappaleessa Tee se itse. Sen päähenkilö pohtii miten pääsisi eroon väkivaltaisesta, viinaan menevästä puolisostaan ja etsii sopivaa siltaa, jolta hypätä junan alle, koska “en kerta elämääni enää mitenkään hallitse”. Videolla Karjalaiset tanssivat ilmeettöminä kömpelöä koreografiaa. Videon lopussa tarjotaan kuitenkin apua, viimeisen soinnun hiljennyttyä ruudulle ilmestyy teksti: 09 2525 0111 mieli.fi/kriisipuhelin 24/7.

Maustetytöt tekevät kappaleella yhteistyötä Suomen Mielenterveys ry eli Mieli ry:n kanssa. Yhdistys ylläpitää valtakunnallista kriisipuhelinta, joka tarjoaa keskusteluapua kriisissä oleville ja heidän läheisilleen. Kriisipuhelimen tavoitteena on helpottaa henkistä hätää ja ehkäistä itsemurhia. 

”Aloite yhteistyöhön tuli Mieli ry:n puolelta. He olivat jo aikaisemmin kysyneet halukkuuttamme yhteistyöhön, koska kappaleissamme käsitellään paljon mielenterveysaiheita. Sanoimme pitävämme ehdotuksen mielessä, mutta silloin ei tullut mieleen mitään sopivaa laulua. Sitten kun Tee se itse päätettiin valita singleksi, tuli mieleen, että tähän yhteistyökuvio sopisi”, Kaisa Karjalainen kertoo. 

Myös ilmastonmuutokseen otetaan uudella levyllä kantaa. Ne tulivat isäni maalle -kappaleessa lauletaan metsienhakkuusta, ympäristön tuhoamisesta sekä metsä- ja selluteollisuuden lyhytnäköisestä voitontavoittelusta. Biisistä on tehty myös yhtyeen manageri Aki Roukalan ohjaama video, joka on kuvattu yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa kesäöisellä hakkuuaukealla. Videon ensiesitys oli lokakuun alussa Luonnonsuojeluliiton sivuilla. Sillä tuetaan jo yli 60 000 suomalaisen allekirjoittamaa ”Avohakkuut historiaan” -kansalaisaloitetta, joka on menossa eduskunnan käsittelyyn.

Nykyään Helsingin Kalliossa asuvat sisarukset tunnustautuvat luontoihmisiksi. He ovat varttuneet Oulujärven rannalla sijaitsevassa piskuisessa Vaalassa, jossa he edelleen viettävät mieluusti aikaansa kirjaimellisesti isänsä mailla. 

Vaikka muusikot ovat tehneet yhteistyötä useammankin järjestön kanssa, puhe aktivismista saa taiteilijat kuitenkin kiemurtelemaan. Sanoittaja Kaisa Karjalainen kertoo Ne tulivat isäni maalle -biisin kertovan painajaisunesta, jossa lapsuuden metsän viimeisetkin puut hakataan.

”Minkäs sitä nyt unilleen voi. Niiden taakse on aina hyvä piiloutua. Unestahan tässä vain oli kysymys, ei kenenkään kannata hermostua”, hän virnuilee.

Kitaristi Anna Karjalainen avaa järjestöyhteistyön motiiveja:

”En seuraa kovin paljoa, mitä politiikassa tapahtuu, mutta eihän tältä aiheelta pysty sulkemaan silmiään. Sen näkee ihan konkreettisesti, kun liikkuu tuolla luonnossa. Kyllä sieltä tuppaa niitä hakkuuaukiota löytymään”, hän pohtii.

Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä -albumilla jäätiköt sulavat, talvi on lumeton ja Silkkitieltä tilataan joululahjakrääsää. 

Sanoittaja Karjalainen yrittää välttää kommentoimasta yhteiskunnallisia asioita musiikkinsa ulkopuolella. 

”Turvaan aina selustani sanomalla, etten seuraa yhteiskunnallisia asioita lainkaan. Seuraavaksi minut kutsutaan varmaan johonkin paneelikeskusteluun keskustelemaan jostain. Omasta mielestäni seuraan hyvin vähän yhteiskunnallisia asioita, mutta se nyt on varmaan suhteellista.”

Kuitenkin monessa uuden albumin kappaleissa reagoidaan voimakkaasti ilmastonmuutokseen. ”Sen havaitseminen ei vaadi kovin aktiivista asian seurantaa”, toteavat Karjalaiset yhteen ääneen.  

Lähikuvassa Kaisalla silmät kiinni. Anna katsoo kohti kameraa aurinkolasit päässä.

Musiikillisia vaikutteita taiteilijat ammentavat 1980-luvun Suomi-rockista, vaikka sisarukset ovat syntyneet 1990-luvun alussa. Aiheet ovat rankkoja, mutta melodiat ovat tarttuvia.

Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä -albumin on tuottanut paremmin räppärinä tunnettu Kalifornia-Keke, joka on tuonut duon pelkistettyyn soundiin ripauksen 1980-luvun syntikkapop-vaikutteita. Albumilla on intertekstuaalisia viittauksia muun muassa Liisa Akimofin ja Leevi and the Leavingsin biiseihin. Taksilla Vaalaan kertosäe on silkkaa Eppu Normaalia. 

”Kuuntelimme lapsina tuollaista musaa, isän kasetit tulivat tutuiksi. Emme ole oikein missään vaiheessa kuunnelleet meidän sukupolvemme musiikkia. Olemme aivan pihalla musiikista, jota on julkaistu vaikkapa 2000-luvulla, kun olemme itse olleet teini-ikäisiä. En tiedä mistä se johtuu”, kosketinsoittaja Kaisa Karjalainen kertoo.

Melodisuus on Maustetytöille tärkeää. Raskaista aiheista tehtyjen tekstien ja iskelmällisten helposti lähestyttävien sävellysten välillä on kiehtova ristiriita. Siskokset säveltävät yhdessä.

”Lähestyn lauluja nimenomaan melodian kautta”, kitaristi Anna Karjalainen kertoo. “Koska en tee sanoja, sävelen merkitys korostuu minulle todella paljon. Jos Kaisa on tehnyt jotkut sanat tai jonkun demon, saatan kuulla siitä todella helposti, että tässä on hyvä juttu, mutta voisiko tähän saada vielä lisää melodisuutta.”

Karjalaiset suhtautuvat laulujen kirjoittamiseen kunnianhimoisesti. Hyvä biisi on heille tärkeämpää kuin täydellisyyttä tavoitteleva soittotaito tai nuotilleen oikein soitettu keikka. ”Stemmat ja melodisuus tulevat musiikista, jota olemme kuunnelleet. Olemme kuunnelleet Beatlesia tai vanhoja suomalaisia tekijöitä kuten Leevi and the Leavingsia tai Juicea, joilla biisit ovat se juttu”, sanoittaja Karjalainen sanoo.

Anna ja Kaisa seisovat vierekkäin. Maassa pudonneita lehtiä.Maustetytöt ovat saavuttaneet nopeasti paljon. Kysymys suosion syistä tai menestyksen analysointi saa sisarukset vetäytymään lähes täydellisesti kuoreensa, ja jo tavaramerkiksi muodostunut varautuneisuus nostaa päätään. 

”Kyllä suosio oli yllätys. Ei sitä oikein vieläkään tahdo sisäistää”, sanoo Anna Karjalainen. Kaisa Karjalainen täydentää: ”Minäkin lähinnä ihmettelen asiaa. Laitan sen jonkun ihmeellisen alkuhypen piikkiin ja odotan, että kyllä se alamäki tästä alkaa. Tai on varmasti alkanut jo. Suunta on vain alaspäin.”

Levynjulkaisukeikka on 14.11. Helsingin Kulttuuritalolla. Maustetytöt keikkailevat muillakin suurilla areenoilla kuten Turun Logomossa ja Valkeakosken jäähallissa, jos koronaepidemian tilanne sen mahdollistaa.

”Meillä oli tänä syksynä suunnitelmissa ’Kansan syvät rivit’ -kiertue. Tarkoitus olisi ollut kiertää niin paljon kuin mahdollista Suomea kaiken maailman räkälöissä, muuallakin kuin yliopistokaupungeissa ja isoilla klubeilla. Suurin osa näistä keikoista tietenkin peruttiin koronan takia”, harmittelee Kaisa Karjalainen.

Maustetytöt: Eivät enkelitkään ilman siipiä lennä (Is This Art! 2020) ilmestyy 13.11.2020

  

Kommentoi Facebookissa
Timo Kalevi Forss