Lukuaika: 4 minuuttia

Voiman sarjakuvavuosi 2020: Mielenterveyssarjakuvia, historiaa ja monipuolisia ihmissuhdetarinoita

Ote Tiitu Takalon Memento mori -albumista.

Mielenterveys ja työkyky ovat olleet viime vuosina usein sarjakuvataiteilijoiden kiinnostuksen kohteena. Näiden albumien tarinat perustuvat joko taiteilijoiden omiin tai muiden heille kertomiinsa kokemuksiin:

Viivi Rintanen käyttää Sarjakuvaterapiaa-albumissaan (Suuri Kurpitsa) sanoja ”hulluus” ja ”sekaisin” haltuunottavalla ylpeydellä. Rintasen oma tarina kertoo, millaisten prosessien kautta syntyy itseluottamus näyttää läheisilleen, ja sarjakuvan kautta tuntemattomillekin lukijoille, myös aiemmin häpeämänsä ja torjumansa ajatukset. Samalla löytyy uusi näkökulma sosiaalisen median sisältöön, jota päähenkilö on kuluttanut ristiriitaisin tuntein. Lue koko arvio ja katso sarjakuvanäyte täältä.

Tiitu Takalon sarjakuvaromaani Memento mori (WSOY) kasvaa henkilökohtaista selviytymistaistelua laajemmaksi aikamme hoitokäytäntöjen kuvaukseksi. Aivokuvassa näkyvään fyysiseen ongelmaan saa kohtalaisen sujuvasti apua, mutta tapahtumien henkistä jälkipyykkiä ja kokonaisvaltaista toipumista varten on vaikeampi saada tukea. Lue Takalon haastattelu täältä ja arvio sarjakuvasta täältä.

Karoliina Korhosen ja Anssi Vieruahon kokoaman Katkenneita lankoja -antologian (Atena) aiheena on työuupumus. Tyypillistä uupumuskuvauksille on, että päähenkilön kokemus tilanteesta jää hänen ympärillään olevilta ihmisiltä huomaamatta. Usein päähenkilö pyrkii aktiivisesti salaamaan tilansa, jotta häneen ei suhtauduttaisi negatiivisesti. Apua on vaikea hakea ja saada. Lue koko arvio ja katso sarjakuvanäytteet täältä.

Kun suomalaisissa sarjakuvissa kuvataan ihmissuhteita, ydinperheitä on harvassa, mutta monenlaisia muita aikuisten välisiä suhteita sitäkin enemmän. Ainakin näissä albumeissa esiintyy enemmän homo- kuin heteroseksuaalista rakkautta:

Jiipu Uusitalo esittelee uudesssa sarjakuva-albumissaan taloustieteen perusteita prekaarin arjen kautta. Puupenni (Täysi Käsi) on toinen osa sarjassa, jossa kerrotaan puutalossa asuvan polyamorisen kolmikon elämää esimerkkinä käyttäen jokin yhteiskunnan osan, tällä kertaa talouden, toiminnasta. Nuorten aikuisten talossa asuu myös vanhoja viisaita: sarjan edellisessä Kukkaisruoska-albumissa tavattu esihistoriallinen muumio on jäänyt taloon ja seinällä roikkuva Jeesus hyppää välillä ristiltä alas juttelemaan.  Lue koko arvio ja katso sarjakuvanäytteet täältä.

Tuisku Hiltunen on luonut Kuutamo ja muita kertomuksia -albumiinsa (Suuri Kurpitsa) kolme fantasiaan, historiaan ja scifiin viittaavaa mielikuvitusta kutkuttavaa maailmaa. Tarinoiden keskiössä ovat inhimillisessä tavallisuudessaan samaistuttavat, eri-ikäiset ja -näköiset päähenkilöt. Heistä jokainen kohtaa tarinassaan jonkun itselleen tärkeän henkilön. Kohtaaminen muuttaa henkilöiden välisiä suhteita ja samalla päähenkilöä itseään, joka säilyttää oman elämänsuuntansa nyt entistä vahvempana. Lue koko arvio ja katso sarjakuvanäytteet täältä.

mainos

Sarjakuvataiteilija Jesse Matilaisen kolmas pitkä albumi Avaruuspakolainen sivuaa ilmastonmuutosta ja rasistisia ennakkoluuloja. Samalla se on seikkailu, rakkaustarina ja kertomus sääntöjen rikkomisesta niitä tärkeämmän päämäärän hyväksi. Päähenkilöt sovittavat halujaan ja tarpeitaan yhteen pienellä aluksella. Ja kun avaruudessa ei pääse pakoon itseään, joutuu samalla kohtaamaan omat ajatuksensa. Lue koko arvio ja katso sarjakuvanäytteet täältä.

Runoilija Lasse Hauerwaasin ja taiteilija Iina Silventoisen yhteistyö Bobby (Enostone) on kiinnostava kokeilu runon ja sarjakuvan yhdistämisessä. Se on sarjakuvalla kuvitettu runokirja, joka yhdistää runot ja sarjakuvan yhdeksi tarinaksi. Runoissa rakastavaiset kuvaavat tunteitaan toisilleen, ja sarjakuvassa näytetään yksi heidän kohtaamisistaan. Lukija pääsee siis eläytymään tarinaan sekä kummankin rakastavaisen että ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta. Lue koko arvio ja katso sarjakuvanäytteet täältä.

Historiaa on niin koronakevät, myyttinen keskiaika kuin suomalaisen monarkismin kukoistuskausikin.

Viisitoista suomalaista sarjakuvataiteilijaa kertoo Solja Järvenpään toimittamassa ja kustantamassa Päivän sarjakuva -antologiassa arjestaan 1.4.2020 koronaepidemian rajoitusten keskellä. Lyhyet tarinat ovat kiinnostavan erilaisia keskenään. Poikkeustila näkyy väläyksinä: maskeina, lisääntyneenä hygieniasta huolehtimisena, etätöinä, tapaamisten perumisena ja etäkouluna. Toisilla epidemia ei näy juuri mitenkään, mutta arkiset puuhat ovat muuten kiinnostavia. Lue koko arvio ja katso sarjakuvanäytteet täältä.

Matti Niemisen käsikirjoittama ja Anssi Rauhalan sarjakuvaksi sovittama, kuvittama ja tekstaama historiallinen draama Väinö I Suomen Kuningas (Täysi Käsi) kertoo saksalaisen Hessenin prinssi Friedrich Karlin neljästä kuukaudesta syksyllä 1918. Historiallisen aineiston perusteeella on dramatisoitu tarina siitä, miten hän toimi ja ehkä ajatteli aikana, jolloin Suomen monarkistit taivuttelivat häntä maansa kuninkaaksi. Lue koko arvio ja katso sarjakuvanäytteet täältä.

Keskiaikaiseen Eurooppaan sijoittuvassa Hermannin piirtämän ja käsikirjoittaman Bois-Mauryn tornit -sarjan (Sininen Jänis) kolmannessa ja neljännessä osassa matkustetaan Santiago de Compostelaan ja takaisin. Ritari Bois-Maury on pestautunut pyhiinvaeltajien suojelijaksi, mutta tarina ei kerro hänestä vaan seurueista, joiden polut kohtaavat ja halut risteävät. Lue koko arvio ja katso sarjakuvanäytteet täältä.

Kommentoi Facebookissa