Lukuaika: < 1 minuutti

Psykoterapiajärjestelmä kaipaa uudistamista ja lisää terapeutteja

Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2019 yli 50 000 henkilöä. 2010-luvun kuluessa tuen saajien määrä on yli kolminkertaistunut. Tämän lisäksi psykoterapiassa käydään ilman Kelan tukea. Kattavia tilastotietoja terapiassa käyvistä ei ole, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen psykologian dosentin ja psykoanalyytikon Olavi Lindforsin mukaan on arvioitu, että selvästi alle puolet psykoterapiaa tarvitsevista saa sitä. 

”Suomessa ei ole riittävästi tarjolla matalan kynnyksen maksuttomia tai edullisia psykoterapiapalveluita. Palveluiden kysyntä on kasvanut ja koulutettuja psykoterapeutteja on riittämättömästi siihen nähden”, Lindfors toteaa. 

Valviran hyväksymistä 8 000 psykoterapeutista noin neljännes on eläkeiässä. Vuosittain psykoterapeuttikoulutuksesta valmistuu 200–500 henkeä. Yliopistoissa järjestettävä koulutus on täydennyskoulutusta, joka kestää 4–5 vuotta ja maksaa 20 000–60 000 euroa. Valmistuvien terapeuttien määrä on ollut viime vuodet laskussa. 

Mielenterveysjärjestöt, Psykologiliitto ja sekä yksityiset kansalaiset vaativat koulutusta maksuttomaksi. Psykoterapian puolesta -kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 35 000 henkilöä. Maksuttomuuden odotetaan lisäävän koulutukseen hakeutuvien määrää ja mahdollistavan opinnot erilaisista taustoista tuleville. Koska hoidon onnistumiseen vaikuttavat myös terapeutin persoona ja hiljainen tieto, työhön monenlaisia tarvitaan ihmisiä.

Koko järjestelmä kaipaa Lindforsin mukaan kehittämistä.

”On liian vähän resursseja julkisen sektorin maksuttomaan psykoterapianeuvontaan ja palveluihin, mikä kasvattaa painetta Kelan kuntoutuspsykoterapian suuntaan. Tulisi arvioida paremmin potilaiden yksilöllisiä hoidon tarpeita ja olla tarjolla monimuotoinen, erilaisten lyhyiden ja pitkien, vaikuttavaksi osoitettujen psykoterapioiden kenttä. Kelan kuntoutuspsykoterapia edellyttää asiakkaalta kykyä huolehtia omavastuuosuudesta. Sen edellyttämät kriteerit eivät monien kohdalla täyty, eivätkä kaikki tarvitse pitkäkestoista kuntouttavaa psykoterapiaa.”

Terapeuttipulan ohella hoitoon pääsyä voivat vaikeuttaa psyykkisten häiriöiden ongelmat kuten masennukseen liittyvä aikaansaamattomuus, avun hakemisen pitkä prosessi tai mielenterveysongelmien stigmojen pelko. 

”Joskus hoitoon hakeutuminen vaatii henkilöltä pitkällistä pohdintaa ja valmiutta, jonka hankkiminen voi toisinaan kestää pitkäänkin. Miehet hakevat selvästi vähemmän psykoterapeuttista apua kuin naiset”, Lindfors kertoo. 

Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi kansalasaloite.fi-palvelussa 15.3.2021 asti. 

Kommentoi Facebookissa
Miia Vistilä
  • 9.12.2020
  • Kirjoittanut Miia Vistilä
  • Kuvat Son of Groucho / Creative Commons

Mainos (teksti jatkuu alla)