Mielen hoitoon käytetyt lääkkeet aiheuttavat osalle käyttäjistä ongelmia, jotka jatkuvat lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen

Yli 12 prosenttia suomalaisista käyttää vuosittain lääkkeitä masennuksen, ahdistuksen tai muiden mielenterveysongelmien hoitoon. Masennuslääkkeitä syö jatkuvasti noin kahdeksan prosenttia, psykoosilääkkeitä noin kaksi prosenttia. Osalle hoidosta tulee ja jää uusia hermoston toiminnan ongelmia.  Psykoosilääkkeisiin kuuluu esimerkiksi ketiapiini, jota käytetään myös unettomuuden hoitoon. Unettomuuden hoito on off label -käyttöä, mikä tarkoittaa, että lääke on alun perin kehitetty muuhun tarkoitukseen. Unettomuudesta kärsinyt ammattikorkeakoulussa opiskeleva Emma sai ketiapiinireseptin psykiatrilta ensi tapaamisella, mutta joutui lopettamaan käytön lyhyeen.  “Kun katsoin tv-sarjaa, en hahmottanut mitä siinä tapahtuu. Opiskelusta tuli mahdotonta, kun en ymmärtänyt mitä luin, vaikka edellisellä viikolla ennen lääkettä olin tajunnut ihan hyvin. Toinen pupillini laajeni,

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Mielen hoitoon käytetyt lääkkeet aiheuttavat osalle käyttäjistä ongelmia, jotka jatkuvat lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen

Isä lähti ja jätti kysymyksiä, joihin Venla Pystynen yrittää etsiä vastauksia esikoisromaanissaan

Venla Pystynen makaa maassa, vaahteranlehtien päällä.

Itsemurha, skitsofrenia ja alkoholismi ovat teemoina niin rankkoja, että moni lukija epäilemättä harkitsee kahteen kertaan ennen kuin tarttuu niitä käsittelevään kirjaan. Toimittajana työskentelevän Venla Pystysen esikoisromaani En voi lakata ajattelemasta kuolemaa (WSOY 2022) palkitsee kuitenkin lukijansa kuvaamalla kuolemaa poikkeuksellisella herkkyydellä ja vahvistaessaan toivoa siihen, että traumoista on mahdollista toipua. Kirjan lukukokemus muistuttaa paikoin altistusterapiaa: parantumistarinan esteettinen muoto toimii eräänlaisena astiana, jonka puitteissa tuskalliset kokemukset voivat sukeutua ja avautua ilman että lukija musertuu niiden alle. Pystysen romaani ei kuitenkaan ole vain terapiakirjallisuutta vaan myös kaunokirjallisesti kiehtova teos. ”En voi lakata ajattelemasta kuolemaa oli kirja, joka minun oli pakko tehdä”, Pystynen kertoo.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Isä lähti ja jätti kysymyksiä, joihin Venla Pystynen yrittää etsiä vastauksia esikoisromaanissaan

Kolmannes nuorista kokee elämänsä merkityksettömäksi, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta

Nuoret aikuiset tavoittelevat rakkautta, mielekästä työtä ja säännöllistä toimeentuloa. Eniten heitä huolettaa oma psyykkinen jaksaminen.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kolmannes nuorista kokee elämänsä merkityksettömäksi, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta

Psykoterapiajärjestelmä kaipaa uudistamista ja lisää terapeutteja

Naisolettu seisomassa tummalla niityllä hämärän aikaan.

Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2019 yli 50 000 henkilöä. 2010-luvun kuluessa tuen saajien määrä on yli kolminkertaistunut. Tämän lisäksi psykoterapiassa käydään ilman Kelan tukea. Kattavia tilastotietoja terapiassa käyvistä ei ole, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen psykologian dosentin ja psykoanalyytikon Olavi Lindforsin mukaan on arvioitu, että selvästi alle puolet psykoterapiaa tarvitsevista saa sitä.  ”Suomessa ei ole riittävästi tarjolla matalan kynnyksen maksuttomia tai edullisia psykoterapiapalveluita. Palveluiden kysyntä on kasvanut ja koulutettuja psykoterapeutteja on riittämättömästi siihen nähden”, Lindfors toteaa.  Valviran hyväksymistä 8 000 psykoterapeutista noin neljännes on eläkeiässä. Vuosittain psykoterapeuttikoulutuksesta valmistuu 200–500 henkeä. Yliopistoissa järjestettävä koulutus on täydennyskoulutusta, joka kestää 4–5 vuotta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Psykoterapiajärjestelmä kaipaa uudistamista ja lisää terapeutteja

Syrjintä masentaisi heteronkin

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla on enemmän mielenterveysongelmia, liiallista päihteiden käyttöä ja muita terveysongelmia kuin näihin vähemmistöihin kuulumattomilla. Olipa kyse sitten samansukupuolisten parien adoptio-oikeudesta, perheen sisäisestä adoptiosta tai avioliitto-oikeudesta, vastustajat vetoavat usein näihin tilastoihin. Tilastot pitävät paikkansa mutta eivät selitä, miksi näin on. Mielenterveysongelmat kun eivät liity homouteen, biseksuaalisuuteen tai transsukupuolisuuteen sinänsä. Kesäkuussa 2016 julkaistun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajien korkeampi terveysriski liittyy syrjintään, jota he kohtaavat niin rakenteellisesti kuin sosiaalisestikin. Tutkimuksen tulokset vahvistivat jo aiemmin suppeammalla otoksella tehtyjä tutkimuksia. Tutkimuksen mukaan yhdysvaltalaiset homomiehet ovat heteromiehiin verrattuna kolme kertaa todennäköisemmin psyykkisesti ahdistuneita. Samassa tutkimuksessa todettiin, että homonaisten terveydentila on

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Syrjintä masentaisi heteronkin

Läskitabuja rikkova queer-aktivisti

Ree, 24, ei ole missään nimessä nainen, tuskin koskaan transmies, vaan jotain muuta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Läskitabuja rikkova queer-aktivisti

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan