Lukuaika: 3 minuuttia

Applikaatioista apua ahdistukseen

Habitica-sovelluksessa voi antaa itselleen tehtäviä.

Habitica-sovelluksessa käyttäjä luo oman hahmonsa ja listaa arkisia ongelmia. Kun ongelmista ja askareista selviää oikeassa elämässä, saa pelaaja kokemuspisteitä. Mukana on myös muita klassisia roolipelielementtejä kuten kamppailuita hirviöitä vastaan. 

Osa elämänhallintaan liittyvistä sovelluksista on viihteellisiä, osa on tehty tukemaan potilaan saamaa hoitoa. Arjen pelillistäminen on vain yksi applikaatioiden laji. Muita mielenterveysapplikaatioiden tyyppejä esimerkiksi mielialapäiväkirjat, käyttäjän rauhoittamiseen pyrkivät pelit ja hengitysharjoituksia tarjoavat applikaatiot. 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenbergin mukaan terveydenhuollon tukena käytetyistä applikaatioista on paljon apua. 

”Kliinisiin häiriöihin kohdistetuista sovelluksista ja verkkopalveluista on tutkimuksissa havaittu olevan paljon hyötyä. Kun kyse on suhteellisen tarkkaan rajatusta ongelmasta, tulokset ovat oiretasolla yhtä hyviä kuin kasvokkain tarjotussa hoidossa. Erojakin on, ja esimerkiksi laajemmissa kriiseissä perinteinen kasvokkaisiin tapaamisiin pohjaava hoito toimii paremmin”, Stenberg kertoo.

Sovellusta voi käyttää itsehoitona. Joskus taas terveydenhuollon ammattilainen suosittelee sovelluksia tai esimerkiksi nettiterapiaa muun hoidon tukemiseksi: tällöin puhutaan omahoidosta, joka voi olla myös ohjattua. Käyttäjä voi saada apua hoitohenkilökunnalta esimerkiksi viestien välityksellä.  Jotkut digitaaliset hoidot vaativat lääkärin lähetteen, sillä ne on tarkoitettu tietyn diagnoosin saaneiden potilaiden hoitoon. Omat applikaationsa löytyvät esimerkiksi alkoholin liikakäyttäjille, masentuneille ja erilaisten ahdistushäiriöiden kanssa painiskeleville.

On tärkeää, että mielenterveys­palveluita tuotetaan tarve eikä raha edellä

Stenbergin mukaan applikaatioiden käytön yleistyminen ei todennäköisesti johda siihen, että rikkaat saisivat parempaa hoitoa ja köyhien olisi tyytyminen applikaatioihin. Varsinkin Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa riski on pieni – yhteiskunta sekä muu julkinen rahoitus tuottavat sovelluksia nimenomaan hoidon tueksi. Stenberg pitää tärkeänä, että yhteiskunnan omat toimijat tuottavat näitä palveluita, eikä turvauduta pelkästään kaupallista hyötyä hakevien salkkuveijareiden ratkaisuihin. 

mainos

”On tärkeää, että mielenterveyspalveluita tuotetaan tarve eikä raha edellä. Laadukkaat applikaatiot tarjoavat matalan kynnyksen apua heille, jotka eivät ole aikaisemmin saaneet hoitoa”, Stenberg sanoo. 

Chillaa-appi on tehty julkisin varoin.

Yksi esimerkki julkisesti rahoitetusta palvelusivustosta on kotimainen mielenterveystalo.fi. Sivustolla löytyy omahoito-ohjelmia muun muassa liikasyömiseen, seksuaalisuuden ongelmiin ja ahdistuksen eri muotoihin. Toinen esimerkki on nuorten jännityksen hallintaan luotu Chillaa-appi.

Kaupallisista sovelluksista monet ovat viihteellisiä. Vaikka niiden käyttäminen voi olla hauskaa, joissain tapauksissa käyttöön liittyy ongelmia.

”On myös olemassa suuri määrä yksityisten tarjoamia viihteellisiä hyvinvointihenkisiä palveluja, jotka ovat oikeasti lähinnä puhdasta hömppää ja tietojenkalastelua. Yksityisten tarjoamia luotettavia palveluita on myös olemassa, mutta silloin taloudellisilla kannustimilla on suurempi merkitys”, Stenberg kertoo. Ennen sovelluksen lataamista kannattaa selvittää kuka applikaation on tehnyt ja miksi, kuinka luotettavalta tekijä vaikuttaa ja lukea esimerkiksi sovelluksen saamia arvosteluja.  

Tietoturva on mielenterveyteen liittyvien applikaatioiden kanssa tärkeää. Tiedot voivat olla tavallista henkilökohtaisempia, ja on mahdollista, että applikaation tekijä myy tietoja eteenpäin. Jos applikaatio pyytää sitä asennettaessa oikeuksia sellaisille alueille, joita se ei toimiakseen tarvitse, tietoturvastaan tarkan kannattaa jättää sovellus asentamatta. Käyttäjä voi esimerkiksi pohtia sitä, mihin tarkoitukseen sovellus tarvitsee puhelutietoja tai pääsyä tiedostoihin ­– on mahdollista että jokin taho myy tietoja eteenpäin.  

Stenbergin mukaan EU:n sisällä lainsäädäntö määrittelee kerättävien yksityisten tietojen määrää, ja tietoturvasäädökset voivat olla tiukempia kuin muissa maissa. Jos sovellus on tehty EU-maiden ulkopuolella, riski tietojen kaupitteluun ja käyttämiseen epämääräisissä käyttötarkoituksissa on suurempi. Suomalaisissa laadukkaissa sivustoissa tai applikaatioissa riski tietojen väärinkäytöstä on pieni. 

Kommentoi Facebookissa
  • 3.4.2020
  • Kirjoittanut Miika Auvinen
  • Kuvat John Tuesday / Unsplash