Pyhän Gabrielan taru

Ehtymätön pyhän raivon lähde kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille feministeille ovat erilaiset palkintotilastot. Hyvä esimerkki on tietysti se suurin, kirjallisuuden Nobel-palkinto, jota on jaettu vuodesta 1901 alkaen. Pohjoismaisesta tasa-arvon turvasatamasta Ruotsista käsin työskentelevä komitea ei ole liiemmin kunnostautunut huomioimalla naisten luomaa kirjallisuutta saatikka globaalia tai muunlaistakaan moniäänisyyttä, vaikka joitain eleitä siihen suuntaan on viime aikoina tehty. Vain kuusitoista naista on tähän mennessä saanut kirjallisuuden Nobelin – 118 palkitusta 102 on miehiä. 

Ruotsalaisesta Selma Lagerlöfistä tuli ensimmäinen kirjallisuuden naisnobelisti vuonna 1909. Aasiassa, kahdeksan kirjallisuuden Nobelin maanosassa, ei ole yhtään palkittua naista. Afrikassa on myös kahdeksan kirjallisuusnobelistia – joista tosin vain kolme on afrikkalaista syntyperää – mutta joukkoon on päässyt luikahtamaan yksi nainen, eteläafrikkalainen eurooppalaisten jälkeläinen Nadine Gordimer. Ensimmäinen ja tähän saakka ainoa musta naisnobelisti on yhdysvaltalainen Toni Morrison, joka palkittiin vuonna 1993.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Pyhän Gabrielan taru

Katajainen runokansa

Metsäisessä Suomessa metsäkokemus on runouden keskeisiä aiheita. Romantiikan aikana metsä oli suomalaisille viisauden lähde, postmodernismissa katastrofin uhri ja 2020-luvulla yhtä vierasta kuin ulkoavaruus, analysoi José Luis Rico esseessään.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Katajainen runokansa

Suomalaisten runoilijoiden ja kääntäjien työ luo yhteyksiä espanjankielisiin maihin

Suomen ja espanjan väliset kirjalliset yhteydet ovat perinteisesti olleet heikot. Kielten välillä on kuitenkin hengenheimolaisuutta, Jose Luis Rico pohtii.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Suomalaisten runoilijoiden ja kääntäjien työ luo yhteyksiä espanjankielisiin maihin

Täältä tulee runovideotaide – Kirsi-Marja Mobergin työ on huomioitu kansainvälisesti

Kuvan ja äänen yhdistäminen runoon kasvattaa runon suuremmaksi kokonaisuudeksi. Runovideosta on jo muodostunut oma taiteenlajinsa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Täältä tulee runovideotaide – Kirsi-Marja Mobergin työ on huomioitu kansainvälisesti

Boys Reading Poems -tilillä pojat lukevat runoutta alle minuutin mittaan

Heiskanen ja Myllymäki seisovat rinnakkain, katsovat kameraan. Taustalla havupuu.

Se alkoi rakkausrunosta. Sonja Myllymäki näytti ystävälleen Atte Heiskaselle kirjoittamaansa tekstiä. ”Käytiin molemmat silloin sydänsuruja läpi. Luin tekstin aluksi ihan vitsillä ääneen. Sonja julkaisi äänitteen omalla Instagram-tilillään”, Heiskanen kertoo. Tarkoitus oli julkaista runoja niin, että Myllymäki hoitaisi kirjoittamisen ja Heiskanen lausumisen. Idea alkoi tuntua nopeasti egoistiselta. Sinä yönä yksi heidän ystävistään lähetti runon, jonka oli kirjoittanut. Kaksikko päätti luoda tilin nimeltä Boys Reading Poems. Myllymäestä tuntui melkein pakolliselta luoda pojille paikka olla avoimia. Hänen suvussaan miehet kasvatettiin siihen, ettei tunteista puhuta. ”Näin, kuinka tunnelukkoja syntyy. Miten asiat purkautuvat, kun niitä pitää vuosikausia itsellään. Tätä haluan muuttaa. Tiedän sen olevan tosi

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Boys Reading Poems -tilillä pojat lukevat runoutta alle minuutin mittaan

Taiteessaan vapaat nuolaisevat ja suutelevat

Sarjakuva syntyi Kati Kovácsin viettäessä kotonaan Italiassa hiljaista taiteilijaelämää koronaepidemian riehuessa ympärillään. Netissä Kovács huomasi helsinkiläisen teatterintekijän, Minna Nurmelinin runon. Kovács innostui Nurmelinin passiivis-aggressiivisista haaveista päästä hiljaiseen kaupunkiin riehumaan karanteenista vapaana. Uutisista on opittu miten Italiassa koronaviruksen aiheuttama epidemia covid-19 on sulkenut kaupunkeja ja ruumisarkkuja kuljettavat rekat vallanneet teitä. Rooman lähistöllä asuva suomalaissyntyinen Kovács ei ole panikoinut: ”Maailma ympärillä on ollut rauhaisa, aika on pysähtynyt ja kaikki odottavat seuraten yhden ja saman asiantilan kehitystä. Joidenkin muiden hikeentymistä ja hermoilua on tullut havaittua. Se tietenkin kuuluu asiaan ja osaan samaistuakin.” (Lue Kovácsin haastattelu Mustalla huumorilla häirintää vastaan – Kati Kovács teki sarjakuvia

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Taiteessaan vapaat nuolaisevat ja suutelevat

Nihil Interitin Runografi -verkkosivusto pyrkii uudistamaan suomalaisen runouden kenttää

Runografi-verkkosivusto aikoo arvioida kaikki tulevaisuudessa julkaistavat kotimaiset ja käännetyt runokirjat. Lisäksi se tarjoaa lukijoille alustan keskustella runoudesta.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Nihil Interitin Runografi -verkkosivusto pyrkii uudistamaan suomalaisen runouden kenttää

Feministinen ajattelu synnytti Pauliina Haasjoen uuden fossiilikapitalismia ja ekologista kriisiä kommentoivan esseeteoksen

Pauliina Haasjoen kirja Himmeä sininen piste tutkii Maata ja maailmankaikkeutta erityisellä tarkkuudella.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Feministinen ajattelu synnytti Pauliina Haasjoen uuden fossiilikapitalismia ja ekologista kriisiä kommentoivan esseeteoksen

Entä jos patriarkaatin korvaisi vaginaalin ajattelu? Näin tapahtuu runoilija Maria Matinmikon utopiassa

Ilmastonmuutos, pakolaiskriisi, Trump, metoo-liike ja mielettömyyksiin kasvaneet tuloerot saivat Maria Matinmikon tutkimaan toisenlaisen maailman mahdollisuutta runoromaanissaan. Matinmikon utopiassa patriarkaatti korvataan vaginaalisella ajattelulla.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Entä jos patriarkaatin korvaisi vaginaalin ajattelu? Näin tapahtuu runoilija Maria Matinmikon utopiassa

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan