Haastattelussa Mirkka Mattheiszen
[…]
Haastattelussa runoilija Hanna Storm.
[…]
Lue lisää… from Hanna Storm: Puhekielellä todellisuutta lähemmäs
JOKA PÄIVÄ pelkästään Suomessa näpytellään 30 miljoonaa erilaista Google-hakua. Vuodessa niitä on 11 miljardia.
Maailmanlaajuisesti luvut ovat jo aivan käsittämättömän suuria, eikä Google halua niitä julkaistakaan. Joidenkin tutkijoiden mukaan koko maailmassa haetaan Googlesta informaatiota 3,5 miljoonaa kertaa minuutissa, monen mielestä tuplasti enemmän.
[…]
Toinen runokokoelmasi Ilmanala (Kolera 2017) ilmestyi äskettäin. Mistä runous sinut alunperin löysi?
Laulujen sanat ovat kiinnostaneet minua viisi–kuusivuotiaasta asti. Eivätkä niinkään lasten laulut vaan niin sanotun aikuisten musiikin lyriikat kiehtoivat. Myöhemmin jatkumo on edennyt ja laajentunut sykäyksittäin eteenpäin.
[…]
Syksyllä ilmestyi Ränttätänttä (Savukeidas 2017), viides runokokoelmasi. Pitääkö paikkansa, että nykyrunoilijoista olet pannut eniten lapsia alulle?
Todennäköisesti joo, minulla on laboratoriotyön historiaa naistenklinikalla. Kyllä niitä useita kymmeniä on.
[…]
Elävän kirjallisuuden festivaali syntyi vaihtoehdoksi kaupallisuudelle. Kuva Susanna Koskimaa Joukko tamperelaisopiskelijoita kyllästyi kirjallisuustapahtumien henkilökeskeisyyteen ja kaupallisuuteen. He halusivat tehdä jotain, johon kaikki voisivat osallistua ja jossa käsiteltäisiin asioita laajemmin. He halusivat vaihtoehdon ruuhkaisille ja markkinakeskeisille messutapahtumille. Ensimmäiset Elävän kirjallisuuden festivaalit järjestettiin vuonna 2009. Kun kävijämäärä ylittyi tuhannella, todettiin, että tämänkaltaiselle tapahtumalle on kysyntää. Tapahtuman teemat ovat vaihdelleet vuosien aikana kriittisyydestä ja kritiikistä satuihin ja myytteihin, rajoista luontoon ja luomiseen. Elävän kirjallisuuden festivaalit järjestetään aina talkoolaisten voimin, ja niitä hallinnoi voittoa tavoittelematon Elävän kirjallisuuden yhdistys, joka perustettiin vähän ensimmäisten festivaalien jälkeen. Opiskelijat loivat omat kirjallisuusfestivaalinsa täydentämään Tampereen kulttuuritarjontaa ja kirjamessuviikonloppua. Vastakkainasettelulta
[…]
Kun runoilijat ja runousaktiivit ottivat tuotantovälineet haltuun. Helsingin Alppilassa kohoaa kerrostalo, jonka sisuksissa pienkustantamo Poesia pitää majaansa. Kengät jäävät eteiseen, sillä lattiaa peittää harmaa kokolattiamatto. ”Se ei kylläkään ole mitenkään käytännöllinen, kun aina pitää varoa punaviinitahroja”, runoilija Mikael Brygger naurahtaa. Runot ja punaviini kuuluvat ainakin mielikuvissa tiiviisti yhteen. Sitä aivan yllättyy, kun missään ei näy avattuja punkkupulloja. Vaikka meno Poesian päämajassa on lämmintä, sitä leimaa ammatillisuus. Brygger on yksi Poesian 18 jäsenestä. Poesia on runouteen keskittyvä osuuskuntamuotoinen kustantamo, joka vaalii kustantamisen kulttuuritehtävää ja uudistaa sen käytäntöjä. Poesian periaatteita ovat yhteisöllinen toimitustyö, taiteellinen tinkimättömyys, ekologisuus ja teosten vapaa saatavuus. Kustantamon historia
[…]
Kuntoutujien kirjallisuuspiiri julkaisi runoteoksen, jossa ei jäädä elämänkolhujen määräämiksi.
[…]
Etelä-Afrikka on suuri, köyhä ja väkivaltainen maa. Vonani Bila kirjoittaa siitä.
[…]