Siunaus vastoin vakaumusta?

Hautaustoimilain mukaan vainajan vakaumusta tulee kunnioittaa. Siitä huolimatta yli 6 000 suomalaista uskontokuntiin kuulumatonta siunataan joka vuosi haudan lepoon, eli heidän vakaumustaan ei kuunnella.

Tilanne, jossa asiasta on epäselvyyttä, on papille vaikea. Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reinan mukaan on papin virkatehtävä kysyä omaisilta, onko kristillinen hautaan siunaaminen vainajan tahdon mukaista.

”Kirkolla ei ole intressiä siunata vainajia vastoin heidän omaa tahtoaan. Jos vainaja on sanonut, ettei hän halua uskonnollisia hautajaisia, pappi ei voi niitä toimittaa, vaikka omaiset pyytäisivät.”

Niin käy toisinaan, jos omaisilla itsellään on kristillinen vakaumus, tai jos he eivät ole ehtineet ennen ihmisen kuolemaa keskustelemaan siitä, millaisia hautajaisia hän toivoisi. Omaisten halutessa pappi voi järjestää heille oman rukoushetken, jossa vainajaa ei kuitenkaan siunata.

Hautajaiskulttuuri on muutoksessa, sillä aiempaa harvempi suomalainen kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kaikista suomalaisista 61 prosenttia ja helsinkiläisistä enää 44,9 prosenttia on kirkon jäseniä.

Pappien asiantuntemus venyy välillä äärimmilleen. He joutuvat usein auttamaan omaisia löytämään uskonnottomien tai muiden uskontokuntien hautaustapojen äärelle.

Pappina 26 vuoden ajan toiminut Riikka Reina sanoo, että hautajaiskulttuuria pitäisikin kehittää. Tarvittaisiin sekä hautajaisseremonioiden järjestäjiä että käytännön hautaustoimen järjestäjiä, jotka huolehtisivat esimerkiksi vainajan arvokkaasta säilyttämisestä.

”Molempiin tarvittaisiin toimijoita, jotka haluaisivat kehittää hautajaiskulttuuria. Näitä on pääkaupunkiseudulla jo muutamia, mutta muualla toimijoita on aika vähän.”

Uskonnoton hautausmaa

Jyväskylässä toimii suomalaisten siviilijärjestöjen yhteisesti perustama, voittoa tavoittelematon palvelukeskus Pro-Seremoniat, jolta voi tilata puhujan uskonnottomiin juhliin. Pro-Seremonioiden Risto Puumalainen käy puhumassa erityisesti hautajaisissa, minkä lisäksi hän on toiminut muutaman vuoden ajan Keski-Suomen vapaa-ajattelijoiden ylläpitämän hautausmaan hoitajana.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Siunaus vastoin vakaumusta?

Liian ällö suojeltavaksi

Pitkiä ja ohuita koipia, matelua mullassa, loikkimista minne sattuu, pörinää korvan juuressa… Hyi! Moni loikkaa karkuun. Mutta eivät kaikki. Osa ihmisistä harrastaa hyönteisbongailua, ja yksi heistä on biologi Jani Järvi.

Järvi kertoo kiinnostuksen hyönteisiin syttyneen jo lapsena, kun hänen perheensä asui maalla.

”Tarkkailin hyönteisiä ulkona ja keräsin vesimittareita laatikkoon, jossa oli vettä. Ihmettelin aina seuraavana päivänä, mihin ne katosivat. Vasta vuosia myöhemmin opin, että vesimittarit osaavat lentää”, Järvi naurahtaa helsinkiläisellä terassilla tultuaan juuri kimalaisseurannasta Töölönlahdenpuistossa.

Vuodesta 2018 Suomen Hyönteisseuran hallituksessa istuneen Järven suhdetta hyönteisiin voi kuvata intohimoiseksi. Vapaa-ajallaan hän toimii Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa kimalaisseurannassa, jossa vapaaehtoiset tarkkailevat ja laskevat kimalaisia. Laskentalinjoja on ympäri maata, myös keskellä Helsinkiä.

Jani Järvi

”Minusta on mahtavaa, että lähes aina, kun menen ihmettelemään hyönteisiä, opin niistä uutta. Kuten että tämä ötökkä käyttää tätäkin ravintokasvina tai esiintyy tässä paikassa tai pesii tällä tavalla.”

Viimeksi kotinsa lähellä Kallion kesäkatua kävellessään hän pisti merkille, että tarhamehiläisiäkin on lennähtänyt asfalttisen kadun kukkaistutuksille.

Kaikki Jani Järven läheiset tuntevat hänen harrastuksensa. Toisinaan sukulaiset ja tuttavat lähettävät hänelle valokuvia hyönteisistä ja kysyvät tunnistusapua, mikä ilahduttaa. Järvenkään asiantuntemus ei silti aina riitä, sillä Suomessa on lähes 25 000 hyönteislajia ja esimerkiksi hämähäkkejä noin 650 lajia, joten kukaan ei osaa kaikkia ulkomuistista.

”Kukin laji katsoo tätä maailmaa omasta perspektiivistään.”

Kaikista ihmisistä ei saada hyönteisfaneja, Järvi ymmärtää, mutta kehuu, miten hauska ja sitä paitsi maksuton harrastus hyönteisten bongaaminen on.

”Jo pelkästään monet hyönteisten ja hämähäkkien nimistä ovat mielikuvituksellisia ja hauskoja, kuten kaskaslaji röllikeijukas tai tulipipomehiläinen.”

Niidenkin tulevaisuus on kuitenkin vaakalaudalla, koska elämme keskellä kuudennetta, ihmisen aiheuttamaa sukupuuttoaaltoa.

 

Hyönteisiä suojellaan vähemmän

Etologi, eli eläinten käyttäytymisen tutkija, Konrad Lorenz esitti jo vuonna 1943 klassikkojulkaisussaan, että ihminen kokee tietyt lapsenomaiset piirteet, kuten suuren pään, pyöreät kasvot ja isot silmät, vauvamaisen söpöiksi ja haavoittuviksi, mikä herättää hoivaamisen halun. Siksi ihmiset pitävät erityisesti söpöistä eläimistä, ja niitä tekee mieli suojella.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Liian ällö suojeltavaksi

Japanilainen metsäkylpy Shinrin-yoku parantaa

Metsä on lääke, joka tekee onnelliseksi ja ylläpitää terveyttä. Kotkalainen Haruna Berg käy metsäkävelyllä päivittäin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Japanilainen metsäkylpy Shinrin-yoku parantaa

Maanpaossa elävän venäläisduo Ic3peakin keikalla huudettiin yhdessä ”Alas Putin!”

Indie rockin, dark electron ja metallimusiikin venäläisduo Ic3peak otettiin lämpimästi vastaan ensimmäisellä Helsingin keikallaan Ääniwallissa. Jo vuodesta 2013 toiminut Ic3peak on esiintynyt Suomessa aiemmin vain Provinssirockissa kesäkuussa 2023. Venäjän hallitus alkoi osittain sensuroida yhtyeen musiikin esittämistä vuonna 2019. Tästä sisuuntuneena Ic3peak lauloi seuraavana vuonna aggressiivisella rytmillä TTRST-biisissä: ”Mama, they say I’m a terrorist, what? / […]

Lue lisää… from Maanpaossa elävän venäläisduo Ic3peakin keikalla huudettiin yhdessä ”Alas Putin!”

Helsingissä konsertoiva elektronisen musiikin duo Ic3peak ei voi palata Venäjälle

Yhtyettä on sensuroitu Venäjällä pitkään, koska he ovat kritisoineet maan hallintoa ja myös hyökkäyssotaa Ukrainaan.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Helsingissä konsertoiva elektronisen musiikin duo Ic3peak ei voi palata Venäjälle

Luonto nousee sodan hävityksestä ja muita menotärppejä syyskuulle

Ukrainalaistaiteilijan teos muistuttaa Venäjän räjäyttämästä Kahovkan jättiläispadosta. 

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Luonto nousee sodan hävityksestä ja muita menotärppejä syyskuulle

Neidonkenkä on suojeltu Pohjolan orkidea, jonka väheneminen kertoo ihmisen vaikutuksesta luontoon

Neidonkenkä valikoitui biologi-maantieteilijä Susanna Koivusaaren mielenkiinnon kohteeksi. Tutkimus tuottaa tietoa, joka auttaa kasvien suojelussa, hän sanoo.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Neidonkenkä on suojeltu Pohjolan orkidea, jonka väheneminen kertoo ihmisen vaikutuksesta luontoon

Punkkarit panivat punkin museoon

Punkmuseon näyttely kuvaa kulttuuria, jossa resurssit eivät määritä tekemistä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Punkkarit panivat punkin museoon

Outimaija Hakalan taiteessa metsä valtaa museon ja osa teoksista on tehty muille eläimille kuin ihmiselle

Kuvataiteilija tekee taidetta luonnon ehdoilla. Metsän eläimetkin ovat osallistuneet teosten tekoon.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Outimaija Hakalan taiteessa metsä valtaa museon ja osa teoksista on tehty muille eläimille kuin ihmiselle

Ilari Heinilä kisaa pohjoismaisille elokuvasäveltäjille myönnettävästä Harpa-palkinnosta

Sebastian-elokuvan musiikki toi säveltäjälle myös Jussi-ehdokkuuden.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ilari Heinilä kisaa pohjoismaisille elokuvasäveltäjille myönnettävästä Harpa-palkinnosta

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan