Oxfam: Rikkaimmat tuhoavat planeetan ja hyötyvät siitä

Maailman rikkaimmat ihmiset sekä kiihdyttävät ilmastokriisiä että hyötyvät siitä taloudellisesti eniten samalla, kun vaikutukset kasautuvat etenkin globaalin etelän ja maailman vähävaraisimpien maiden kansalaisten kannettaviksi, kertoo lokakuun lopulla julkaistu maailmanlaajuisen kehitysapujärjestö Oxfamin raportti. Järjestö muistuttaa, että maailman varakkaimmilla ihmisillä on myös täysin erilaiset valmiudet varautua ja suojautua kuumenevan ilmaston ja sen aiheuttamien ympäristökatastrofien vaikutuksilta kuin maailman köyhimmillä.

Ilmastokriisi kumpuaa eriarvoisuudesta ja samalla eriarvoistaa maailman väestöä perustavanlaatuisesti.

”Maailman rikkaimman prosentin päästöt vuoden ajalta aiheuttavat 1,9 miljoonaa ylimääräistä kuumuuteen liittyvää kuolemaa”, kertoo raportti. Arvion mukaan jopa noin miljardi ihmistä eli noin 10 prosenttia maailman väestöstä joutuu lähtemään kodistaan ilmastohätätilan vuoksi vuosien 2014–2050 välillä, suurin osa heistä globaalista etelästä.

 

Oxfam on aiemmin tutkinut maailman varakkaimpien ihmisten elintapojen ilmastoseurauksia, mutta tällä kertaa järjestö perehtyi erityisesti siihen, kuinka näiden sijoitukset vaikuttavat ilmastokriisin etenemiseen.

Yli tuhannen maailman rikkaimman ihmisen omistuksia ja pääomasijoituksia tutkinut raportti paljastaa, että he vaurastuvat sijoittamalla ilmastokriisiä kiihdyttäville teollisuudenaloille, mutta myös aloille, joilla ilmastokriisin vaikutuksia pyritään torjumaan. Myös kriisitilanteiden aiheuttama, kuluttajille ja tuottajille kostautuva elintarvikkeiden hinnannousu päätyy sijoittajien taskuun, samoin kuin jälleenrakentamisesta saadut tuotot.
Ilmastokriisi kumpuaa eriarvoisuudesta ja samalla eriarvoistaa maailman väestöä perustavanlaatuisesti.

”Maailman rikkaimman prosentin päästöt vuoden ajalta aiheuttavat 1,9 miljoonaa ylimääräistä kuumuuteen liittyvää kuolemaa”, kertoo raportti. Arvion mukaan jopa noin miljardi ihmistä eli noin 10 prosenttia maailman väestöstä on joutunut lähtemään kodistaan ilmastohätätilan vuoksi vuosien 2014–2050 välillä, suurin osa heistä globaalista etelästä.

 

Oxfam on aiemmin tutkinut maailman varakkaimpien ihmisten elintapojen ilmastoseurauksia, mutta tällä kertaa järjestö perehtyi erityisesti siihen, kuinka näiden sijoitukset vaikuttavat ilmastokriisin etenemiseen.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Oxfam: Rikkaimmat tuhoavat planeetan ja hyötyvät siitä

Tältä näyttää globaalin etelän vesikriisi – hyvä kehityspolitiikka lupaisi hyvää myös ympäristölle

Talviaurinko porottaa, ja kevyt tuuli puhaltaa Zimbabwen pääkaupunki Hararen Kambuzuman vaatimattomalla asuinalueella. Blue Agenda -säätiön aktiivit pystyttävät järjestön banderollia huoltoaseman vieressä sijaitsevalla viheralueella.

Viheralue on osa kosteikkoa, joka levittäytyi vielä vuosikymmen sitten siinä, missä Thuli Petroleum -huoltoasema nyt seisoo. Sen omistaa zimbabwelainen yritys.

”Kaislikko on kuivunut, ja siellä eläneet vesilinnut, kuten haikarat ja sorsat, ovat kadonneet”, kertoo järjestön sihteeri David Sibanda.

”Kun kuulimme, että kosteikolle aiotaan rakentaa huoltoasema ja havaitsimme maansiirtokoneet, teimme valituksen ympäristöministeriölle ja kaupungin viranomaisille. Mutta asema rakennettiin siitä huolimatta”, Sibanda sanoo.

Hetken päästä järjestön varapuheenjohtaja Tendai Shoniwa viittoo meitä lopettamaan keskustelun ja siirtymään Kambuzuman toiselle kosteikkoalueelle. Läsnäolomme on havaittu, ja ympäristöaktivistit ovat huolissaan, että poliisi saapuisi paikalle työtämme vaikeuttamaan.

”Näin käy usein, kun yritämme tuoda ilmi mitä täällä tapahtuu ja kertoa väärinkäytöksistä”, Hararen kosteikkosäätiön koordinaattori ja Blue Agenda -säätiön puheenjohtaja Miriam Dhidonza huokaa.

”Kun yritämme vastustaa kosteikoille rakentamista, meidät profiloidaan ’kehityksen jarruiksi’”, Blue Agendan Tendai Shoniwa kertoo.

Ilmastohätätila kuivattaa Afrikkaa

Kosteikkoalueella maaperä on veden peittämänä jatkuvasti tai ainakin osan vuodesta. Suomessa tähän kuuluvat esimerkiksi suot, tulvaniityt, lammet ja jokisuistot. Zimbabwessa Hararessa levittäytyvät kosteikot kuuluvat tyyppiin nimeltä vlei, joka on matala, soinen märkä niitty. Se peittyy vedellä sadekautena ja varastoi vettä maan alle talvikauden kuivuuden aikana.

Parhaimmillaan useiden kilometrien levyinen ekosysteemi vapauttaa vettä hitaasti puroihin ja jokiin ja suodattaa pohjavettä. Tämä on tärkeää kaupungissa, jossa kunnallinen vedenjakelu toimii epävarmasti. Lisäksi kosteikko puskuroi rankkasateista aiheutuvia tulvia, jotka uhkaavat asuinalueita.

Kosteikot suojelevat kaupunkilaisia myös ilmaston kuumenemiselta: ne lieventävät miljoonakaupunkeihin muodostuvia lämpösaarekkeita, jotka hirmuhelteellä uhkaavat kaupunkilaisten terveyttä.

Kaikista maailman maalla sijaitsevista ekosysteemeistä kosteikot ovat merkittävimpiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä ne sitovat tehokkaasti hiiltä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Tältä näyttää globaalin etelän vesikriisi – hyvä kehityspolitiikka lupaisi hyvää myös ympäristölle

Hengitän parvekkeellani Madridin savua

Minun ei edes tarvitse avata silmiäni. Savun haju leijuu ilmassa sitkeänä. Se ei pyydä lupaa, se tunkeutuu kotiini ja on viime päivinä tuntunut terävänä pistoksena kyljessäni. Savu muistuttaa koko ajan aggresiivisesti, miten Madridia ympäröivien vuorten metsät ovat tulessa. Tuli ahmii ruohikkoa ja polttaa maastoa voimalla, se leviää kuin palava rutto.

Kirjoitan tätä asuntoni terassilla Leganésissa, aivan Madridin eteläpuolella. Tähän aikaan päivästä, kesäiltaisin kahdeksan ja yhdeksän välillä, Madridin taivas yleensä kylpee kullankeltaisessa valossa. Mutta ei viime viikonloppuna. Sen sijaan näin likaisenharmaan taivaan, jonka värit olivat muuttuneet samanlaisiksi kuin vanhoissa valokuvissa, samean okran sävyisiksi. Näin palavien vuorten luona harmaan savuverhon, joka liikkui länsituulen mukana. Maastopalo oli vain 32 kilometrin päässä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Hengitän parvekkeellani Madridin savua

YK:n suulla lausuttiin: puolentoista asteen ilmastotavoite ei toteudu

Matto vedettiin jalkojen alta, nuorten ilmastodelegaatti Saara Böök kuvaa Brasilian ilmastoneuvottelujen lässähtänyttä lopputulosta. Tieteellistä ilmastotutkimusta kyseenalaistetaan nyt maailmalla.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from YK:n suulla lausuttiin: puolentoista asteen ilmastotavoite ei toteudu

Suomen Greenpeacen uusi maajohtaja kertoo, millaista on istua eturivin paikalla tosielämän dystopialeffassa

Touko Sipiläinen istuu pöydän ääressä. Pöydällä tietokone, puhelin, paperikasa, megafoni. Taustalla kanootteja.

Touko Sipiläisen työhön kuuluu kohdata ympäristömme tuhoutuminen. Kohtaaminen ei välttämättä lamauta, jos pitää mielessä, että aina on myös toivoa.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Suomen Greenpeacen uusi maajohtaja kertoo, millaista on istua eturivin paikalla tosielämän dystopialeffassa

Toivoa, toimintaa ja jatkuvuutta – Myös uskonnoilla on rooli ilmastokriisin vastaisessa kamppailussa

Ilmastofaktat ovat tiedossa, mutta uskonnot vetoavat tunteisiin. Ne haastavat ilmastotekoihin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Toivoa, toimintaa ja jatkuvuutta – Myös uskonnoilla on rooli ilmastokriisin vastaisessa kamppailussa

Kajakkiaktivistit estivät luksusristeilijän lähdön Helsingissä – katso kuvat

Ympäristöliikkeen kajakki-isku esti brittiläisen MS Queen Elizabeth -risteilijän poistumisen Helsingistä. Tempaus alkoi tänään keskiviikkoiltapäivänä hieman ennen viittä, kun yhdeksän kanoottia piiritti luksusristeilijän Helsingin Hernesaaren laiturissa. Kajakeista huolimatta risteilijä peruutti irti laiturista. Kajakit saivat estettyä risteilijän lähtemisen matkaan parveillen sen ympärillä noin tunnin ajan etäämpänä laiturista. Risteilijän ja yhden kajakin välillä syntyi vaaratilanne, kun yksi kajakeista oli laivan keulapulbin päällä tämän peruuttaessa irti laiturista. Poliisi ja rannikkovartiosto saapuivat paikalle noin kaksikymmentä minuuttia tilanteen alkamisen jälkeen. Tilanne laukesi, kun viranomaiset olivat saaneet nostettua kaikki aktivistien kajakit kyytiinsä ja kuljetettua nämä pois paikalta läheiseen rantaan. Yksi kajakki kaatui, kun rannikkovartiosto pyrki nostamaan sitä vedestä. MS

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kajakkiaktivistit estivät luksusristeilijän lähdön Helsingissä – katso kuvat

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan