Tältä näyttää globaalin etelän vesikriisi – hyvä kehityspolitiikka lupaisi hyvää myös ympäristölle

Talviaurinko porottaa, ja kevyt tuuli puhaltaa Zimbabwen pääkaupunki Hararen Kambuzuman vaatimattomalla asuinalueella. Blue Agenda -säätiön aktiivit pystyttävät järjestön banderollia huoltoaseman vieressä sijaitsevalla viheralueella.

Viheralue on osa kosteikkoa, joka levittäytyi vielä vuosikymmen sitten siinä, missä Thuli Petroleum -huoltoasema nyt seisoo. Sen omistaa zimbabwelainen yritys.

”Kaislikko on kuivunut, ja siellä eläneet vesilinnut, kuten haikarat ja sorsat, ovat kadonneet”, kertoo järjestön sihteeri David Sibanda.

”Kun kuulimme, että kosteikolle aiotaan rakentaa huoltoasema ja havaitsimme maansiirtokoneet, teimme valituksen ympäristöministeriölle ja kaupungin viranomaisille. Mutta asema rakennettiin siitä huolimatta”, Sibanda sanoo.

Hetken päästä järjestön varapuheenjohtaja Tendai Shoniwa viittoo meitä lopettamaan keskustelun ja siirtymään Kambuzuman toiselle kosteikkoalueelle. Läsnäolomme on havaittu, ja ympäristöaktivistit ovat huolissaan, että poliisi saapuisi paikalle työtämme vaikeuttamaan.

”Näin käy usein, kun yritämme tuoda ilmi mitä täällä tapahtuu ja kertoa väärinkäytöksistä”, Hararen kosteikkosäätiön koordinaattori ja Blue Agenda -säätiön puheenjohtaja Miriam Dhidonza huokaa.

”Kun yritämme vastustaa kosteikoille rakentamista, meidät profiloidaan ’kehityksen jarruiksi’”, Blue Agendan Tendai Shoniwa kertoo.

Ilmastohätätila kuivattaa Afrikkaa

Kosteikkoalueella maaperä on veden peittämänä jatkuvasti tai ainakin osan vuodesta. Suomessa tähän kuuluvat esimerkiksi suot, tulvaniityt, lammet ja jokisuistot. Zimbabwessa Hararessa levittäytyvät kosteikot kuuluvat tyyppiin nimeltä vlei, joka on matala, soinen märkä niitty. Se peittyy vedellä sadekautena ja varastoi vettä maan alle talvikauden kuivuuden aikana.

Parhaimmillaan useiden kilometrien levyinen ekosysteemi vapauttaa vettä hitaasti puroihin ja jokiin ja suodattaa pohjavettä. Tämä on tärkeää kaupungissa, jossa kunnallinen vedenjakelu toimii epävarmasti. Lisäksi kosteikko puskuroi rankkasateista aiheutuvia tulvia, jotka uhkaavat asuinalueita.

Kosteikot suojelevat kaupunkilaisia myös ilmaston kuumenemiselta: ne lieventävät miljoonakaupunkeihin muodostuvia lämpösaarekkeita, jotka hirmuhelteellä uhkaavat kaupunkilaisten terveyttä.

Kaikista maailman maalla sijaitsevista ekosysteemeistä kosteikot ovat merkittävimpiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä ne sitovat tehokkaasti hiiltä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Tältä näyttää globaalin etelän vesikriisi – hyvä kehityspolitiikka lupaisi hyvää myös ympäristölle

Eskolta perityt puut – suomalaisen nikkaroitsijan perintö kasvaa Tansaniassa

Toimeentulon tarve on Tansanian metsäkadon suurin syy. Esa Salmisen ja Amua Rushitan reportaasi kertoo, miten suomalaisen tee-se-itse-nikkaroitsijan perinnöllä istutettiin puita Tansanian Mtwaraan. […]

Lue lisää… from Eskolta perityt puut – suomalaisen nikkaroitsijan perintö kasvaa Tansaniassa

Susijengin Olivier Nkamhoua opastaa koripallon saloihin tee-se-itse-tyylillä

Olivier Nkamhoua katsoo kameraan.

Käpylästä ponnistanut huippukoripalloilija Olivier Nkamhoua järjestää lasten koripalloleirin Kamerunissa.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Susijengin Olivier Nkamhoua opastaa koripallon saloihin tee-se-itse-tyylillä

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan