Ylioppilaskuntien ”pakkojäsenyyden” poisto voisi uhata demokraattista osallistumista ja heikentää opiskelijoiden neuvotteluasemaa

Kuva Tampereen yliopiston keskustakampuksesta ulkopuolelta.

Petteri Orpon (kok.) hallitus selvittää ylioppilaskuntien lakisääteisestä “ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista vastaamaan paremmin perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta”. Päätökset tehdään kevään 2024 aikana. “Jäsenyyden purkaminen olisi todella harkitsematonta”, Suomen ylioppilaskuntien liiton eli SYL:n pääsihteeri Roope Tukia toteaa ja mainitsee, että järjestössä puhutaan mieluummin automaatiojäsenyydestä.  Jäsenmaksut ovat monille ylioppilaskunnille tärkein rahoituksen lähde, joten jäsenyyden muuttumisella vapaaehtoiseksi olisi todennäköisesti huomattava vaikutus ylioppilaskuntien resursseihin. Ylioppilaskuntien poliittinen painoarvo ja neuvotteluasema perustuvat pitkälti siihen, että ne edustavat kaikkia oppilaitoksensa opiskelijoita. Ylioppilaskuntien keskusjärjestö SYL, johon kuuluvat kaikkien Suomen yliopistojen ylioppilaskunnat, edustaa noin 140 000 yliopisto-opiskelijaa. Ylioppilaskuntien toiminta on laaja-alaista, joten jäsenyyden purkamisen vaikutukset ulottuisivat välillisesti myös niiden ulkopuolelle. “Ylioppilaskunnat

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Ylioppilaskuntien ”pakkojäsenyyden” poisto voisi uhata demokraattista osallistumista ja heikentää opiskelijoiden neuvotteluasemaa

Suomen Greenpeacen uusi maajohtaja kertoo, millaista on istua eturivin paikalla tosielämän dystopialeffassa

Touko Sipiläinen istuu pöydän ääressä. Pöydällä tietokone, puhelin, paperikasa, megafoni. Taustalla kanootteja.

Touko Sipiläisen työhön kuuluu kohdata ympäristömme tuhoutuminen. Kohtaaminen ei välttämättä lamauta, jos pitää mielessä, että aina on myös toivoa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Suomen Greenpeacen uusi maajohtaja kertoo, millaista on istua eturivin paikalla tosielämän dystopialeffassa

“Koen ettei minua ja perhettäni kuultu” – Lastensuojelun taso vaihtelee ja asiakkaan oikeusturva on heikko

Seksuaalikasvattaja Terhi Suokas toimii vapaaehtoisena tukihenkilönä lastensuojelun asiakasperheille ja on nähnyt alan ongelmia. Hänellä on myös omaa kokemusta lastensuojelun kanssa toimimisesta. ”On perheitä, joissa lapset tarvitsevat viranomaisten suojelua, ja on lastensuojelun yksiköitä, jotka tekevät hyvää lapsilähtöistä työtä. Mutta on myös perheitä, jotka pyörivät lastensuojelussa saamatta apua, ja prosessista tulee vain lisää ongelmia, myös niille lapsille, joiden tilannetta pitäisi auttaa”, Suokas linjaa. Kriisityöntekijäksi opiskeleva Suokas on perustamassa yhdistystä kohentamaan lastensuojelun laatua. Lastensuojelun tuki- ja kehityskeskus -niminen yhdistys odottaa Patentti- ja rekisterihallituksen kirjaamista yhdistysrekisteriin. Järjestöön kuuluu asiakkaiden lisäksi tutkijoita ja lastensuojelun työntekijöitä. Monilla yhdistyksen jäsenillä on ollut huonoja kokemuksia lastensuojelusta. ”Lastensuojelun asiakkuus

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from “Koen ettei minua ja perhettäni kuultu” – Lastensuojelun taso vaihtelee ja asiakkaan oikeusturva on heikko

Naisten valmiusliitto haluaa Suomeen kriisivalmiustaitoisten vapaaehtoisten rekisterin

Turvallisuuteen ja kriisinhallintaan liittyvien taitojen kysyntä kasvaa. Naisten valmiusliitto ajaa Suomeen rekisteriä, josta viranomaiset löytäisivät koulutettuja vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin kriisitilanteissa. Turvallisuustaitojen koulutusta järjestetään yhä enemmän myös verkossa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Naisten valmiusliitto haluaa Suomeen kriisivalmiustaitoisten vapaaehtoisten rekisterin

Feministien kokoontumisajot

FEMF eli Feministinen foorumi järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa. Tapahtumapaikkana on Helsinki.
”FemF on syntynyt tarpeesta feministisille tiloille ja kohtaamisille. Haluamme joka vuosi luoda päivän ajaksi tilan, jossa feministiset toimijat eri aloilta ja konteksteista voivat luoda ohjelmaa ja osallistua keskusteluun siitä, mitkä ovat tämänhetkisen yhteiskuntamme polttavimpia epäkohtia ja mitä tehdä niiden ratkomiseksi”, kertoo FemFin työryhmän jäsen Inkeri Rönnberg.
Rönnberg on ollut neljä vuotta vapaaehtoisena toteuttamassa tapahtumaa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Feministien kokoontumisajot

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan