Petteri Orpon (kok.) hallitus selvittää ylioppilaskuntien lakisääteisestä “ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista vastaamaan paremmin perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta”. Päätökset tehdään kevään 2024 aikana. “Jäsenyyden purkaminen olisi todella harkitsematonta”, Suomen ylioppilaskuntien liiton eli SYL:n pääsihteeri Roope Tukia toteaa ja mainitsee, että järjestössä puhutaan mieluummin automaatiojäsenyydestä. Jäsenmaksut ovat monille ylioppilaskunnille tärkein rahoituksen lähde, joten jäsenyyden muuttumisella vapaaehtoiseksi olisi todennäköisesti huomattava vaikutus ylioppilaskuntien resursseihin. Ylioppilaskuntien poliittinen painoarvo ja neuvotteluasema perustuvat pitkälti siihen, että ne edustavat kaikkia oppilaitoksensa opiskelijoita. Ylioppilaskuntien keskusjärjestö SYL, johon kuuluvat kaikkien Suomen yliopistojen ylioppilaskunnat, edustaa noin 140 000 yliopisto-opiskelijaa. Ylioppilaskuntien toiminta on laaja-alaista, joten jäsenyyden purkamisen vaikutukset ulottuisivat välillisesti myös niiden ulkopuolelle. “Ylioppilaskunnat
Ylioppilaskuntien ”pakkojäsenyyden” poisto voisi uhata demokraattista osallistumista ja heikentää opiskelijoiden neuvotteluasemaa
Opiskelijajärjestöt pelkäävät, että hallitus muuttaa lakia jäsenyydestä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
