Fossiilisten poltto- ja raaka-aineiden ”korvaaminen” puupohjaisilla tuotteilla on markkinointitemppu. Puinenkin kertakäyttöastia on yhä kertakäyttöastia.
[…]
Fossiilisten poltto- ja raaka-aineiden ”korvaaminen” puupohjaisilla tuotteilla on markkinointitemppu. Puinenkin kertakäyttöastia on yhä kertakäyttöastia.
[…]
Itäjaavalaisen Kalinyarin kylän talojen edessä poltetaan aamun sarastaessa kuivuneita lehtiä ja muovikääreitä. Yksi kyläläisistä, Slamet Riyadi, on opiskellut omin päin englantia ja lähtenyt töihin matkailualalle. Hän tietää, että jäte ei häviä kokonaan polttamalla. ”Kyläläiset luulevat, että kun mitään ei näy, mitään ei ole enää jäljellä. Mutta muovi ei katoa!” Hän haluaa perustaa yhdistyksen, jonka toimintaan kuuluisi jätteiden lajittelu, kierrätettävän jätteen myynti, orgaanisen aineksen kompostointi ja ”mitä tulee muuhun jätteeseen… sen näkee sitten”. Slamet Riyadi on yksin savun sisältämän runsaan dioksiinin aiheuttaman huolensa kanssa. Indonesian maaseudulla ei ole järjestetty minkäänlaista muovijätteen keräystä. Silti sitä syntyy asukkaiden arjessa valtavia määriä. Naapurikaupunki Tamananin
[…]
Lue lisää… from Muovin kirous: Jätevienti tärvelee Kaakkois-Aasian
Kaupunkialueilla liikkuvat ihmiset näkevät ehkä satoja tai jopa tuhansia tupakantumppeja viikossa. Rannat pursuavat niitä. Vilkkaita bussipysäkkejä reunustavat beiget ja valkoiset pötkylät, ostoskeskusten pihoja ja aukioita samoin. Tupakantumppi on maailman yleisin roska, mutta määriä on vaikea varmasti sanoa. Erään arvion mukaan maailmassa poltetaan joka vuosi yli 5,5 miljardia savuketta, joista 4,5 miljardia heitetään tumppeina maahan. Toinen lähde kertoo, että vuodessa valmistetaan noin kuusi biljoonaa savuketta, joista 90 prosentissa on muovinen filtteri. Filttereistä kertyy yli miljoona tonnia muoviroskaa joka vuosi. Kaksi kolmasosaa tupakoivista heittää tumpin nimenomaan maahan, ei muotoilijan suunnittelemaan tumppiroskikseen, ei ylösalaisin käännettyyn kukkaruukkuun, ei nitistettynä ja sammutettuna tavalliseen roskikseen. Maahan.
[…]
Yhdysvaltalainen James Nachtwey (s. 1948) on maailman arvostetuimpia sotakuvaajia ja kuvajournalisteja. Tallinnan valokuvataiteen museossa Fotografiskassa on näytillä Nachtweyn itsensä valikoima kuvakavalkadi Memoria, joka luotaa katsauksen hänen uraansa 1980-luvulta lähes viime aikoihin. Nachtwey kertoo esittelyvideolla, miten hänelle tärkeää on työskennellä vaikeiden ja monimutkaistenkin tapahtumien todistajana. Häntä motivoi erityisesti näkökulman siirtäminen joukoista tai tilastoista ihmisen tasolle. Nachtweyn kuvat saavat katsojan ymmärtämään, että etäisesti uutisotsikoissa näkyneet asiat todellakin tapahtuvat jollekulle inhimilliselle olennolle. Nachtweyn työ on vaarallista, ja hän itsekin hämmästelee miten ihmeessä hän on edelleen hengissä. Vahingoittumattomana hän ei ole säilynyt, vaan hän on joutunut sairaalahoitoon monesti loukkaannuttuaan työssään sotatantereilla. Kymmenille hänen kollegoilleen
[…]
Lue lisää… from James Nachtweyn ravistelevat muistutukset Tallinnan Fotografiskassa