jäte

Kiertotalous ei ole ratkaisu jäteongelmaan: professorin mukaan jäte muistuttaa elämäntapamme kestämättömyydestä

Kirjoittanut: Venla Välikangas Kuvat: Anton Hämäläinen Lukuaika: 6 minuuttia
Olli Pyyhtinen kuvattuna työhuoneessa. Taustalla kirjahylly.

Sana ”jäte” viittaa suomen kielessä ”jätettyyn” – siihen, mikä on jäänyt taakse, unohdettu tai hylätty. Jäte on kuitenkin ollut aina osa ihmisten elämää ja toimintaa. ”Mikään ei ole olemuksellisesti, luonnostaan tai automaattisesti jätettä. Kuitenkin periaatteessa mistä tahansa voi tulla ja oikeastaan tuleekin jätettä ajan kanssa. Arvottomuuden takia jäte nähdään asiana, josta olemme erillisiä ja josta haluamme päästä eroon”, sanoo jätetutkija Olli Pyyhtinen. Pyyhtinen on Tampereen yliopiston professori. Hän johtaa tällä hetkellä kahta monivuotista tutkimushanketta, jotka tutkivat jätevirtoja. Näissä hankkeissa tarkastellaan muun muassa ihmisten jätesuhdetta ja jätteen vaikutuksia yhteiskuntaan. Ihmisten suhde jätteeseen on muuttunut. ”Aiemmin jäte oli vain jotain, mikä haluttiin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Kiertotalous ei ole ratkaisu jäteongelmaan: professorin mukaan jäte muistuttaa elämäntapamme kestämättömyydestä

Muovin kirous: Jätevienti tärvelee Kaakkois-Aasian

Kirjoittanut: Aude Vidal, suomennos Kirsi Kinnunen Kuvat: Mouenthias / Wikipedia Commons Lukuaika: 15 minuuttia

Itäjaavalaisen Kalinyarin kylän talojen edessä poltetaan aamun sarastaessa kuivuneita lehtiä ja muovikääreitä. Yksi kyläläisistä, Slamet Riyadi, on opiskellut omin päin englantia ja lähtenyt töihin matkailualalle. Hän tietää, että jäte ei häviä kokonaan polttamalla. ”Kyläläiset luulevat, että kun mitään ei näy, mitään ei ole enää jäljellä. Mutta muovi ei katoa!” Hän haluaa perustaa yhdistyksen, jonka toimintaan kuuluisi jätteiden lajittelu, kierrätettävän jätteen myynti, orgaanisen aineksen kompostointi ja ”mitä tulee muuhun jätteeseen… sen näkee sitten”. Slamet Riyadi on yksin savun sisältämän runsaan dioksiinin aiheuttaman huolensa kanssa. Indonesian maaseudulla ei ole järjestetty minkäänlaista muovijätteen keräystä. Silti sitä syntyy asukkaiden arjessa valtavia määriä. Naapurikaupunki Tamananin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Muovin kirous: Jätevienti tärvelee Kaakkois-Aasian

Saastasta luksukseksi – suhteemme jätteeseen kaipaa päivitystä

Kirjoittanut: Esko Harni Lukuaika: 4 minuuttia

”Mitä enemmän kulutamme, sitä enemmän olemme tekemisissä jätteen kanssa. Jos emme kiinnitä huomiota elämäntapaamme määrittävään ylikulutukseen, jäävät visiot jätteettömästä yhteiskunnasta ainoastaan teknokraattiseksi haihatteluksi”, professori Jarno Valkonen toteaa.  Lapin yliopistossa toimiva Valkonen on erikoistunut ympäristösosiologiaan ja hän on yksi äskettäin julkaistun Tervetuloa jäteyhteiskuntaan! -kirjan (Vastapaino 2019) kirjoittajista. Jätteen tutkimisesta Valkonen kiinnostui luettuaan erään uutisen kymmenen vuotta sitten. Uutisessa kerrottiin paikkakunnasta, jossa piti nostaa jätehuoltomaksuja, koska jätteen määrä kunnassa oli yllättäen vähentynyt. Se herätti hänessä ristiriitaisia ajatuksia. ”Uutinen laittoi pohtimaan, että eikö juuri tavoitteessa, siis jätemäärien vähentämisessä, oltu onnistuttu. Miten on päädytty tilanteeseen, jossa ongelmaksi ilmoitetaan jätemäärän vähentyminen? Tai mitä jäte lopulta on tai

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Saastasta luksukseksi – suhteemme jätteeseen kaipaa päivitystä

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan
    Jatka selausta