Mies nahkatakki auki rintakehä paljaana. Rinnan päällä verinen side. Käsiin asennettu risuista rakennetut siivet.

Kuvassa Maija Rissanen, Pyry Äikää, Minerva Kautto ja Mika Piispa. Kuva: Krista Mäkinen.

Esittävä taideKirjoittanut Antti KurkoKuvat Krista Mäkinen

Enkelikultti sytyttää hylätyn kaatopaikan asukkaille toivon paremmasta huomisesta

Tampereen Työväen Teatterin Ikarossuunnitelma käsittelee toivoa ja merkityksellisyyttä ihmisen perustarpeina.

Lukuaika: < 1 minuutti

Enkelikultti sytyttää hylätyn kaatopaikan asukkaille toivon paremmasta huomisesta

Kuvassa Maija Rissanen, Pyry Äikää, Minerva Kautto ja Mika Piispa. Kuva: Krista Mäkinen.

Harri (Mika Piispa), Tuuli (Minerva Kautto) ja Simo (Pyry Äikää) elävät kunnan sulkemalla kaatopaikalla yhteiskunnan ulkopuolisena yhteisönä. Kaikki muuttuu, kun paikalle eksyy pakomatkalla oleva Kelan virkailija Arja (Maija Rissanen). Vastuutehtäviin tottunut Kelan tantta, jolla on hieman hämärä historia, ottaa pian yhteisössä johtoaseman perustamansa uskonnollisen enkelikultin jonkinlaisena ylipapittarena.

Teatteri Quo Vadiksen ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto Ikarossuunnitelma kertoo yhteisöjen muodostumisesta sattumanvaraisen logiikkansa mukaan. 

Harri on entinen kaatopaikan esihenkilö, Simo taas byrokratian rattaisiin jumittunut ikiaikainen harjoittelija ja kaupungista paluun kaatopaikalle tehnyt Tuuli kovia kokenut siipirikko.

Marko Järvikallaksen ohjaama esitys on visuaalisesti näyttävää teatteria, joka pohtii kysymyksiä toivosta, merkityksellisyydestä ja hyväksytyksi tulemisesta. Karuissakin olosuhteissa ihmiset tarvitsevat tunnetta siitä, että asioilla on merkitystä – ovat ne sitten kaatopaikalla yhdessä viljeltyjä tomaatintaimia tai uskoa parempaan huomiseen.

Ikarossuunnitelman keskeisiä teemoja ovat jäte, yhteisöt ja uskonnolliset kultit. Teos kuvaa komedian keinoin kuinka suhdettamme jätteeseen määrittää pyrkimys torjua sen tavat muistuttaa itsestään: sitä ei haluta katsoa saati haistaa. Samanlainen torjuva asenne ilmenee myös suhteessa uskonnollisiin lahkoihin.

Hieman alle kahden tunnin esitys ottaa katsojan mukaansa heti, kun hieman turhan pitkäksi venyvä alkukohtaus on saatu näyteltyä pois alta. Esityksessä riittää paljon pureskeltavaa sillä se ei halua päästää katsojaansa helpolla. Osasyynä on paikoin pikimusta huumori, joka vääntää suun samanaikaisesti hymyyn ja irvistykseen. 

Löytyykö kaipaamamme merkityksellisyyden tunne maasta vai henkimaailmasta? Kuinka vahva on usko ja mitä sen avulla voidaan saavuttaa? Ja kun Ikarossuunnitelman aika lopulta koittaa, katsojan iho nousee kananlihalle.

 

Teatteri Quo Vadis & Tampereen Työväen Teatteri: Ikarossuunnitelma.

Tampereen Työväen Teatterissa 24.2.2024 asti.

  • 26.11.2023
  • Kirjoittanut Antti Kurko
  • Kuvat Krista Mäkinen