Pojat ja miehet tarvitsevat myönteistä esimerkkiä ja tilaa herkkyydelle, sanovat rap-artisti Hassan Maikal ja seksuaaliterapeutti Joonas Pesonen.
[…]
Lue lisää… from Myötätuntoa, moninaisuutta, maskuliinisuuksia
Naisasialiitto Unionin tiloissa Helsingin Bulevardilla on tuoli, jolle ei istuta. Se on Helmi Tengénin muistotuoli. Tengén (1875–1971) edusti järjestön ja samalla feminismin ensimmäistä aaltoa. Hän kamppaili naisten äänioikeuden puolesta.
Amani Al-mehsen istuu sohvalla siinä huoneessa, jossa muistotuoli on. Al-mehsen edustaa järjestön ja feminismin uusinta sukupolvea. Hänet valittiin Naisasialiitto Unionin puheenjohtajaksi vuoden 2025 alusta.
Paljon on ehtinyt tapahtua Tengénin ja Al-mehsenin välissä.
”On kunnia, että meillä on sellainen historia kuin on. Totta kai sinne mahtuu paljon, mutta se, että Suomessa on tehty tällaista työtä yli 130 vuotta, on pysäyttävää vain hyvällä tavalla”, Al-mehsen sanoo.
Amani Al-mehsen on Kuopiossa syntynyt ja kasvanut ihmisoikeuksien asiantuntija – ja nyt myös esikoiskirjailija. Otava julkaisi syyskuussa hänen romaaninsa Hayati, rakkaani, joka kertoo fiktion keinoin hänen äitinsä tarinan.
Kirjan päähenkilö Amal syntyy Irakissa 1962 varakkaaseen perheeseen, jossa ei kuitenkaan tyttönä nauti samoja vapauksia kuin veljensä. Hän käy koulua ja pääsee yliopistoon, mutta elämää varjostavat lähisuhdeväkivalta ja Saddam Husseinin valtaannousu. Vuonna 1995 Amal päätyy miehensä ja lastensa kanssa pakolaisena Kuopioon vietettyään ensin vuosia pakolaisleirillä.
Al-mehsen puhuu kirjassaan osin samoista teemoista kuin Unionin puheenjohtajana: naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja valtiotason sorrosta. Romaanin voi käsittää osaksi Al-mehsenin feminististä projektia.
”Feminismi on kuitenkin ollut läsnä lapsuudestani asti ilman sen nimeä tai tietoa siitä, mitä se on. Sama äidilläni.”
[…]
Jessi Jokelainen alkoi piirtää sarjakuva-albumia naisten roolista Suomen politiikassa ja päätyi itse kansanedustajaksi ennen kirjan ilmestymistä.
[…]
Voima kysyi neljältä ihmiseltä, millainen heidän sukupuolivähemmistöidentiteettinsä on ja kuinka se on ajan myötä kehittynyt.
[…]
Gender- ja queer-arkeologia tarjoavat vaihtoehtoja normatiivisille tulkinnoille. Uudenlaiset tulkinnat menneisyydestä herättävät myös vastustusta.
[…]
Torrey Peters purkaa sukupuolen ja vanhemmuuden normeja kaunokirjallisuuden keinoin. Kirjailijan uusi romaani käsittelee halun ambivalenssia ja vanhemmuutta transnaisen näkökulmasta.
[…]
”Eheyttämistoimintaan” puuttumisessa täytyy tehdä samankaltainen näkökulman muutos kuin seksuaalisen häirinnän osalta on tehty, kirjoittaa Peik Ingman kolumnissaan.
[…]
On arvioitu, että jalkapalloilijanaisten eturistisidevammat ovat jopa kuusi kertaa yleisempiä kuin miesten. Mistä tämä epidemiaa muistuttava eturistisideongelma sitten johtuu, kysyy Johanna Ruohonen kolumnissaan.
[…]
Lue lisää… from Huippupelaajien polvet paljastavat urheilun läpileikkaavan epätasa-arvoisuuden
Puolustusvoimien tavoitteena on lähes kaksinkertaistaa vuosittainen sotilaskoulutuksen saaneiden naisten määrä lähitulevaisuudessa. Miehisessä ilmapiirissä olisi kuitenkin vielä parannettavaa.
[…]
Viime vuosina naispuolisten tekijöiden määrä on lisääntynyt suomalaisissa elokuvatuotannoissa. Katsojien enemmistö koostuu jo valmiiksi naisista.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa