Voima kysyi neljältä ihmiseltä, millainen heidän sukupuolivähemmistöidentiteettinsä on ja kuinka se on ajan myötä kehittynyt.
[…]
Voima kysyi neljältä ihmiseltä, millainen heidän sukupuolivähemmistöidentiteettinsä on ja kuinka se on ajan myötä kehittynyt.
[…]
Oululaisen Martun, 45, keho tuntuu nyt oikealta mutta sukupuolitetut tilat entistä vääremmiltä.
[…]
Lesbonaiset hakevat niin fantasiaa kuin realismiakin. Molemmat saattavat löytyä homopornosta. Teksti Linda Nyholm Kuva Meri-Tuulia Mäkelä Millaista pornoa lesbonaiset katsovat ja miksi? Näkyykö heidän ruuduillaan vain lesbopornoa? Tai oikeastaan, tuleeko sitä katsottua ollenkaan? ”Ehkä jossain netin sopukassa on realistista lesbopornoa… En vain ehkä ole etsinyt oikeista paikoista”, kertoo 21-vuotias Titta. Titta ei katso lainkaan lesbopornoa. Näyttelijät ovat siinä usein selkeästi heteronaisia, ja teeskennelty nautinto ei ole seksikästä katsottavaa. Seksuaalisen nautinnon stimuloimiseksi hän katsookin sen sijaan heteropornoa. ”Heteropornossa pidän eniten penetraatiosta. Konsepti kiihottaa, vaikka en itse haluaisi sitä miehen kanssa”, kertoo Titta. 32-vuotias Anna kertoo katsovansa mieshomopornoa. Myös hän kiihottuu penetraatiosta
[…]
Leo, 41, huolehtii maatilasta, oppilaista ja lapsistaan mutta ei enää kanna huolta sukupuoli-identiteetistään.
[…]
Viima Lampinen, 33, ei oleta kaikkien olevan sukupuolen moninaisuuden asiantuntijoita.
[…]
”Minulla on epätavallinen ja hämmentävä tausta, sillä isäni ja äitini kulttuuriset taustat ovat hyvin erilaiset. Isäni on israelilainen ja äitini suomalainen. Molemmat vanhempani muuttivat ennen syntymääni vieraaseen maahan, Yhdysvaltoihin. Olen syntynyt Los Angelesissa, ja perheeni muutti lähelle New Yorkia, kun olin pieni. Tutustuin lapsena moniin kansainvälisiin ihmisiin. Ensimmäistä kertaa menin julkiseen kouluun 13- tai 14-vuotiaana ja tajusin, että olen erilainen kuin nämä ihmiset – olen erilainen kuin amerikkalaiset. Kävin yliopiston lähellä Chicagoa, Illinoisissa. Olisin voinut muuttaa Texasiin kulkeakseni koko maan läpi, mutta sen sijaan muutin Suomeen! Kielellä on merkitystä siinä, miten sukupuoleen suhtaudutaan. Englannissa on he ja she-pronominit. Isäni on
[…]
”Olin ala-asteella tai juuri aloittamassa koulua, kun olimme kaikki saunassa yhdessä: mummo, täti, äiti ja isosisko sekä minä. Äiti sanoi, että nyt ollaan kaikki meidän suvun naiset yhdessä löylyissä. Muistan sen tunteen yhä. Pääni oli räjähtää siitä huudosta, jota en saanut suustani ulos. Minun teki mieli huutaa, että älkää laskeko minua siihen kategoriaan. Lapsuuteni oli normaali, ja elin maalaiselämää. Hoidettiin eläimiä, rymyttiin pihalla ja välillä leikittiin barbeilla. Luettiin paljon ja kuunneltiin musiikkia. Ruumis oli vain käyttöä varten. Sillä haettiin halkoja, oltiin heinätöissä tai pyöräiltiin. Suhde kehoon oli käytännöllinen. Meillä oli eläimiä, ja niitä teurastettiin myös kotona. Siinä näki, mitä nahan
[…]
”Aiemmin ajattelin, ettei ole kuin miehiä ja naisia. Niinpä luulin pitkään olevani transmies, koska en tuntenut naiseuden sopivan itseeni. Ajattelin mustavalkoisesti, että jos ei ole nainen, niin sitten pitää kai olla mies. Kokeilin miehenä oloa. Yritin pukeutua miehekkäästi ja käyttäytyä miehekkäästi, mutta sekään ei tuntunut omalta. Minut oli kasvatettu ja sosialisoitu naisena, joten naiseus oli yhteiskunnan puolelta istutettu mieleeni. En kuitenkaan koskaan sopinut siihen laatikkoon. Toisaalta en myöskään osaa olla miehenä miesten kanssa. Googlettelin eräänä yönä sukupuolta ihmetellessäni ’Am I a transman?’ ja tutustuin internetin kautta non-binary-identiteetteihin. Tämä tapahtui vasta pari vuotta sitten, ja tajusin sen olevan juuri sopivaa minulle.
[…]