Katusulkujen musiikkia

Kesällä 2021 tuntui, että maailma saattaisi muuttua.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli oli julkaissut hälyttävän raporttinsa ilmakehän puolentoista asteen lämpenemisestä muutamaa vuotta aiemmin. Muistan, miten edellisiä eduskuntavaaleja oli kutsuttu ilmasto- ja luontovaaleiksi. Niiden jälkeen Suomi sai keskustavasemmistolaisen hallituksen, jonka ilmastotavoite oli kunnianhimoinen.

Suuri muutos ympäristöpolitiikassa jäi kuitenkin tapahtumatta. Pettymys ei kuitenkaan kanavoitunut apatiaan vaan toimintaan.

Yhä useampi tuntemani ihminen liittyi Elokapina-nimiseen ympäristöliikkeeseen, osoitti mieltään kaduilla ja oli valmis myös kansalaistottelemattomuuteen kiinnittääkseen huomiota ilmastotoimien riittämättömyyteen. Tätä heräämistä voisin kuvata jonkinlaiseksi sukupolvikokemukseksi.

Kansalaistottelemattomuudesta Elokapina tuli tunnetuksi. Kun edellisenä syksynä poliisi oli suihkuttanut väkivallattomia mielenosoittajia pippurikaasulla Helsingin Kaisaniemessä, yhä suuremmat joukot lähtivät kaduille. Aina ties millä katuosuudella oli käynnissä spontaaneja festivaaleja.

Mielenosoituksesta tulee kuin festivaali, kun sinne kutsutaan artisteja esiintymään, sanoo Pessi Jouste, joka soittaa viulua Vimma-yhtyeessä. Jos jonkin yhtyeen keikan on sattunut näkemään Elokapinan mielenosoituksessa, on varsin todennäköistä, että kyseessä on ollut juuri rockia ja folkia yhteiskunnallisiin sanoituksiin yhdistävä Vimma.

Lopulta maailma ei muuttunut vuonna 2021, ja nyt tuo aika tuntuu kaukaiselta.

PESSI JOUSTE JA VIMMAN laulaja Eeva Rajakangas ovat saapuneet keväisenä iltana 2026 Voiman toimistolle keskustelemaan yhtyeestä, aktivismista ja siitä maailmasta, johon olemme kasvaneet ja jossa elämme.

Yhtyeellä on käynnissä tulevan neljännen albumin äänitysviikko: ensin pari päivää treenejä Helsingissä ja sitten siirtyminen Sipooseen studiolle äänittämään. Haastattelulle ja kuvauksille on ollut koko keväänä vain muutama  ajankohta, jolloin seitsenhenkinen yhtye on koolla.

Nyt sitä juuri miettii, että mitä haluaisi seuraavalla levyllä sanoa, Rajakangas sanoo. Ongelma on, että ajatukset vanhenevat nopeasti, kun poliittinen ilmapiiri muuttuu. Musiikin julkaisemisen prosessit ottavat aikansa: esimerkiksi Vimman edellisessä albumissa kuuluu Rajakankaan mielestä kesän 2021 henki.

”Se aika tuntuu tosi voimakkaalta ja naiivilta ja kultaiselta”, Rajakangas sanoo.

”Ja nyt sitten, ihan vitun darkki meininki kaikkialla.” […]

Lue lisää… from Katusulkujen musiikkia

Israel on ensimmäistä kertaa hävinnyt mediasodan, sanoo tutkija

”Israel on yliarvioinnut tukijoiden myötämielisyyden ja samalla ensimmäistä kertaa hävinnyt mediasodan”, yhteiskuntatieteiden tohtori ja Lähi-idän mediasodan tutkija Tapio Kujala sanoo.

Yhdysvaltalainen Pew Research Center teki keväällä 2026 mielipidetutkimuksen 36 maassa ja kysyi yli 44 000 vastaajalta suhtautumista Israeliin. Kielteisesti Israeliin suhtautuvien osuuden mediaani oli 67 prosenttia, myönteisesti suhtautuvien 25 prosenttia. Myönteinen suhtautuminen Israeliin on tutkituissa maissa laskussa: vain Kreikassa myönteisesti suhtautuvien määrä nousi vuoden takaisesta tutkimuksesta, joskin osuus sielläkin on vain 30 prosenttia.

Gallup-tutkimuslaitos puolestaan kysyi yhdysvaltalaisilta, kummalla puolella heidän sympatiansa ovat: israelilaisten vai palestiinalaisten. Ensimmäistä kertaa palestiinalaisiin suhtaudutaan myönteisemmin (41 prosenttia) kuin israelilaisiin (36 prosenttia). 

Kujala ei ihmettele Israelin tuen vähenemistä. ”Valehtelu ja peittäminen eivät toimi, kun faktat eivät ole kunnossa. Faktojen ja propagandan välinen ero on liian suuri.”

Israel käyttää yli 700 miljoonaa dollaria tiedotukseen ja propagandaan vuonna 2026. Määrärahaa nostettiin moninkertaiseksi aiemmasta 150 miljoonasta, kun gallupit eri maissa osoittivat Israelin tukijoiden jyrkän vähenemisen Gazan sodan ja väkivaltaisuuksien takia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Israel on ensimmäistä kertaa hävinnyt mediasodan, sanoo tutkija

Vihreää siirtymää ei ole, huomauttaa palkittu ranskalaishistorioitsija Jean-Baptiste Fressoz

Kesäkuun alussa Tiedekulman sali Helsingin yliopistolla on lähes täynnä. Paikalla on ainakin kestävyys- ja kohtuustutkijoita Toni Ruuskasta Eeva Houtbeckersiin, kansanedustaja Anna Kontula ja ympäristöliikkeiden edustajia. Toisessa rivissä istuvat väitöskirjatutkijat Amos Wallgren ja Jooseppi Räikkönen ovat juuri julkaisseet teoksen Palavan maailman politiikka (Into 2026), jossa he sivuavat ranskalaishistorijoitsija Jean-Baptiste Fressozin tutkimusta.

Fressoz luennoi Tiedekulmassa teoksestaan More and More and More (Allen Lane 2024). Se nousi heti ilmestyttyään kansainväliseksi bestselleriksi, jonka Financial Times ja The Economist nimesivät vuoden kirjaksi ja joka voitti Ranskan senaatin historialliselle kirjalle vuosittain myöntämän palkinnon. 

 ”Energiasiirtymä on slogan”, Fressoz sanoo yleisölle.

Hänen tutkimuksensa ydin on se, että historiassa ei ole ollut siirtymiä energianlähteestä toiseen, vaan uudet energiamuodot ovat kasautuneet aiempien päälle. Totuttu tarina puusta kivihiileen ja kivihiilestä öljyyn siirtymisestä onkin satua, hän kuvaa.

Sama koskee fossiilista uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Koska uusiutuva energia tulee fossiilisten päälle, ei vihreää siirtymää ole globaalisti käynnissä. Lähes 80 prosenttia maailman energiantarpeesta tuotetaan yhä fossiilisilla, joten tarvittava muutos on valtava.

Fossiiliset ovat tärkeitä myös raaka-aineina, sillä niillä on ainutkertaisia ominaisuuksia ja niitä on riittämiin nykykäytölle, Fressoz painottaa. Esimerkiksi kivihiiltä tarvitaan teräksen valmistukseen valtavia määriä, ja sitä on hyvin vaikea korvata. Teolliset lannoitteet ovat puolestaan riippuvaisia maakaasusta ja kemianteollisuus öljystä.

Raaka-aineiden kulutus on vain kasvanut ajan saatossa. Ainoastaan asbestin, elohopean ja lampaanvillan käyttö on vähentynyt, Fressoz osoittaa hiljaa kuuntelevalle salille. […]

Lue lisää… from Vihreää siirtymää ei ole, huomauttaa palkittu ranskalaishistorioitsija Jean-Baptiste Fressoz

Voima-lehti uudistuu – verkkolehti digitilaajille parantaa journalismin kestävyyttä

Suomen suurin kulttuurilehti Voima uudistuu verkossa sekä ulkoasultaan että toimintaperiaatteeltaan. Panostamme entistä laadukkaampaan journalismiin, mutta kyetäksemme rahoittamaan toimintamme ja varmistamaan työmme laadun ja jatkuvuuden, verkkolehtemme osoitteessa tarjoaa jatkossa journalismia digitilaajillemme. Ilmaiseksi luettavana säilyvät valikoidut näytejutut, blogit ja arviot. Myös podcasteja voi jatkossakin kuunnella podcast-palveluista. Lehden paino- ja jakelukustannukset ovat nousseet vuosien mittaan, eikä painetun lehden […]

Lue lisää… from Voima-lehti uudistuu – verkkolehti digitilaajille parantaa journalismin kestävyyttä

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan