Poliisin, Keskusrikospoliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen valvontaoikeuksia esitetään laajennettavaksi, ja muutosta perustellaan turvallisuusympäristön muutoksella. Lakiesityksissä vilisee uhkia: Venäjää, järjestäytynyttä rikollisuutta, nuoriso- ja jengirikollisuutta. Vakavaa rikollisuutta.
Monet asiantuntijat sanovat lausunnoissaan tunnistavansa sotilas- ja rikostiedustelulainsäädännön muutoksien tarpeellisuuden. Electronic Frontier Finland – Effi ry on poikkeus lausunnonantajien joukossa.
Järjestön mukaan tiedustelulainsäädännön muutoksille ei ole tarvetta. Päinvastoin. Ne ovat ”askel kohti poliisin mielivaltaa ja pois oikeusvaltiosta”.
Effi ry on kansalaisjärjestö, joka puolustaa kansalaisoikeuksia tietoyhteiskunnassa, etenkin kansalaisten sähköisiä oikeuksia. Nimestään huolimatta Effi ei ole yhdysvaltalaisen Electronic Frontier Foundationin alajärjestö, vaan itsenäinen toimija, joka ajaa samoja tavoitteita.
Effi ry:n puheenjohtaja Topi Toosin mukaan lakiesitysten ongelma on se, että mitään konkreettista uhkaa ei ole esitetty. Viranomaiset sanovat, että tulisi tehdä sitä ja tätä, mutta eivät kerro miksi, koska tieto on salattua.
”Ihan jo demokratian puolesta pitäisi pystyä esittämään konkreettisia perusteita”, Toosi sanoo.
Nyt perusoikeudet ovat uhattuna viranomaisten uusien valtaoikeuksien edessä. Toosin mielestä niitä laajennetaan hivuttaen, askel kerrallaan. Julkisuuteen kerrotaan, että kyse on vain pienestä muutoksesta ja luvataan, etteivät vaikutukset ole laajoja. Seuraavalla kerralla rajoitukset kuitenkin puretaan ja valvonta laajenee entisestään.
Uhkaperusteisuutta ja massavalvontaa
Merkittäviä poliisille myönnettäviä valtuuksia olisivat uhkaperusteinen rikostiedustelu sekä automaattinen tiedonkerääminen avoimista lähteistä.
Uhkaperusteisessa rikostiedustelussa viranomainen käsittelee ja analysoi hallussaan olevaa tietoa, josta osa tulee muilta esitutkinta- ja turvallisuusviranomaisilta kuin poliisilta. Poliisi voisi valvoa kansalaista myös ilman varsinaista rikosepäilyä, esimerkiksi tarkkailla ja kuunnella ihmisiä kodeissaan tietokoneille asennettavilla haittaohjelmistoilla tai kameroilla ja mikrofoneilla.
Vaikka kotirauhan suojaa ei romuteta tällä vaalikaudella, se voi olla tulevaisuudessa edessä.
Lakiesityksestä ei käy täysin selkeästi ilmi, millä perusteilla uhkaperusteista rikostiedustelua voitaisiin toteuttaa, kuitenkin huomattavasti matalammalla kynnyksellä kuin nykyisin.
Tällä hetkellä kotirauha estää viranomaisia hankkimasta tiedustelutietoa yksityisissä asunnoissa ja vastaavissa paikoissa. Sen ohittaminen edellyttää konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä.
Kotirauhasta on säädetty perustuslaissa, joten myös siitä poikkeamisesta pitää päättää perustuslain säätämisjärjestyksessä. Hallitus ajoi perustuslain muutosta kiireellisenä menettelynä, jolloin se olisi tarvinnut eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistön. Vaa’ankieliasemassa ollut SDP kuitenkin ilmoitti huhtikuussa, ettei se tue hallituksen esitystä kiireellisestä menettelystä tällä vaalikaudella.
