Tältä näyttää globaalin etelän vesikriisi – hyvä kehityspolitiikka lupaisi hyvää myös ympäristölle

Talviaurinko porottaa, ja kevyt tuuli puhaltaa Zimbabwen pääkaupunki Hararen Kambuzuman vaatimattomalla asuinalueella. Blue Agenda -säätiön aktiivit pystyttävät järjestön banderollia huoltoaseman vieressä sijaitsevalla viheralueella.

Viheralue on osa kosteikkoa, joka levittäytyi vielä vuosikymmen sitten siinä, missä Thuli Petroleum -huoltoasema nyt seisoo. Sen omistaa zimbabwelainen yritys.

”Kaislikko on kuivunut, ja siellä eläneet vesilinnut, kuten haikarat ja sorsat, ovat kadonneet”, kertoo järjestön sihteeri David Sibanda.

”Kun kuulimme, että kosteikolle aiotaan rakentaa huoltoasema ja havaitsimme maansiirtokoneet, teimme valituksen ympäristöministeriölle ja kaupungin viranomaisille. Mutta asema rakennettiin siitä huolimatta”, Sibanda sanoo.

Hetken päästä järjestön varapuheenjohtaja Tendai Shoniwa viittoo meitä lopettamaan keskustelun ja siirtymään Kambuzuman toiselle kosteikkoalueelle. Läsnäolomme on havaittu, ja ympäristöaktivistit ovat huolissaan, että poliisi saapuisi paikalle työtämme vaikeuttamaan.

”Näin käy usein, kun yritämme tuoda ilmi mitä täällä tapahtuu ja kertoa väärinkäytöksistä”, Hararen kosteikkosäätiön koordinaattori ja Blue Agenda -säätiön puheenjohtaja Miriam Dhidonza huokaa.

”Kun yritämme vastustaa kosteikoille rakentamista, meidät profiloidaan ’kehityksen jarruiksi’”, Blue Agendan Tendai Shoniwa kertoo.

Ilmastohätätila kuivattaa Afrikkaa

Kosteikkoalueella maaperä on veden peittämänä jatkuvasti tai ainakin osan vuodesta. Suomessa tähän kuuluvat esimerkiksi suot, tulvaniityt, lammet ja jokisuistot. Zimbabwessa Hararessa levittäytyvät kosteikot kuuluvat tyyppiin nimeltä vlei, joka on matala, soinen märkä niitty. Se peittyy vedellä sadekautena ja varastoi vettä maan alle talvikauden kuivuuden aikana.

Parhaimmillaan useiden kilometrien levyinen ekosysteemi vapauttaa vettä hitaasti puroihin ja jokiin ja suodattaa pohjavettä. Tämä on tärkeää kaupungissa, jossa kunnallinen vedenjakelu toimii epävarmasti. Lisäksi kosteikko puskuroi rankkasateista aiheutuvia tulvia, jotka uhkaavat asuinalueita.

Kosteikot suojelevat kaupunkilaisia myös ilmaston kuumenemiselta: ne lieventävät miljoonakaupunkeihin muodostuvia lämpösaarekkeita, jotka hirmuhelteellä uhkaavat kaupunkilaisten terveyttä.

Kaikista maailman maalla sijaitsevista ekosysteemeistä kosteikot ovat merkittävimpiä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sillä ne sitovat tehokkaasti hiiltä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Tältä näyttää globaalin etelän vesikriisi – hyvä kehityspolitiikka lupaisi hyvää myös ympäristölle

Sama duuni, vähemmän liksaa

Kuinka paljon pienemmällä palkalla tekisit nykyistä työtäsi? Entä jos saisit palkankorotuksen sijaan palkanalennuksen?

Tällainen on mahdollista, ja vieläpä laillista, jos yritys irtisanoo työntekijänsä ja tarjoaa sitten heille mahdollisuutta jatkaa työtään yrittäjänä. Näin teki liikunnanohjaajilleen viime vuonna yksi Suomen suurimmista kuntosaliketjuista, ruotsalainen Fitness24Seven. Tänä vuonna se yksipuolisesti ilmoitti alentavansa palkkioita 2–5 eurolla tunnilta ja poistavansa lisiä.

Ohjaajat eivät myöskään enää saa korvausta järjestelyajasta ennen tuntia.

Liikunnanohjaajien työ on esimerkki prekaarista työstä, siis työstä, jota tehdään vaihtelevin ehdoin, satunnaisesti tai muuten epätyypillisessä työsuhteessa. Näin selkeä työn ehtojen heikentäminen ei kuitenkaan ole yleistä, sanoo alalla pitkään työskennellyt Jessica Suni.

Kuluneen kesän aikana Suni vei eteenpäin vetoomusta, jotta Fitness24Seven ei pienentäisi palkkiota.

”Jonkun täytyi laittaa päänsä pölkylle. Jotkut eivät uskaltaneet vastustaa heikennyksiä omalla nimellään, koska pelkäsivät hankalan ihmisen mainetta ja että työt loppuvat.”

Neuvottelumahdollisuus ei tuo valtaa

Työn halpuuttaminen ja muu yrittäjä-työntekijöiden työehtojen heikentäminen ei ole uusi ilmiö. Esimerkiksi media-alalla 00-luvun lopussa Journalistiliitto haastoi Sanoman oikeuteen, kun se heikensi avustajasopimusten ehtoja. Markkinaoikeus katsoi, etteivät ehdot olleet kohtuuttomia, ja vastaavia sopimuksia ovat sen jälkeen tarjonneet monet muutkin media-alan yhtiöt.

2020-luvulla yksinyrittäjien ja heiltä palveluja ostavien isompien yritysten välistä vallan epäsuhtaa on alettu huomioida lainsäädännössä. Yrittäjien mahdollisuuksia sopia yhdessä hinnoistaan rajoittaa kilpailuoikeudellinen kartellien kielto.

Myös Fitness24Sevenin ohjaajat pelkäsivät kartellisyytteitä, kun he pyrkivät neuvottelemaan sopimuksistaan yhdessä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Sama duuni, vähemmän liksaa

Turvetaistelu Grimsåsin suolla jatkuu – suomalainen aktivisti jo viikkokausia kiinniotettuna Ruotsissa

Luonnonpuiston sisäänkäyntiä on vaikea löytää. Parkkipaikalta kävellään vähän matkaa tienvartta, kunnes vieressä olevaan metsikköön avautuu aukko kaksi vuotta sitten rakennetulle luontopolulle.

Paikka näyttää ränsistyneeltä. Infokylttejä on revitty ja paikalle rakennetusta lintutornista on vain lautakasa jäljellä.

Pitkospuut kulkevat suota reunustavan metsän ympäri. Alun perin luontopolku jatkui myös ojitetulle suoalueelle, mutta nyt sitä rajaavat turveyhtiön asettamat teollisuusalueesta varoittavat kyltit. Yksinäinen kaivinkone näkyy kaukaisuudessa pölypilven ympäröimänä.

Muutama viikko myöhemmin paikka on täynnä vilskettä. Ruotsalaisten lisäksi paikalle on saapunut ympäristöaktivisteja ainakin Puolasta, Belgiasta, Englannista, Norjasta ja Suomesta. Noin 60 hengen porukka on ikähaitariltaan laaja, nuorimmat ovat teini-ikäisiä ja vanhin osallistuja yli 80-vuotias.

Olemme Grimsåsin suolla Länsi-Ruotsissa, satakunta kilometriä Göteborgista sisämaahan. Suomalainen valtio-omisteinen turveyhtiö Neova haluaa nostaa alueelta turvetta. Turpeen nostaminen vapauttaa kuitenkin siihen sitoutuneen hiilen ilmakehään sekä tuhoaa ympäristöä paikallisesti, minkä takia aktivistit vastustavat toimintaa alueella nyt kolmatta kesää.

Vuonna 2024 suoran toiminnan ympäristöliike Återställ Våtmarker (suomeksi ”Ennallistakaa kosteikot”) pysäytti työkoneita ja perusti paikalle omaehtoisen luonnonpuiston pitkospuineen ja lintutorneineen. Toiminta jatkui seuraavana kesänä, jolloin suon ojia myös tukittiin. Tänä vuonna uutena tempauksena on niittykasvien ja auringonkukkien kylväminen.

”Se on radikaalia, vaikkei ehkä kuulosta siltä”, sanoo Kasperi Korhonen. Hän on toiminut eri ympäristöjärjestöissä Suomessa ja osallistui toimintaan Grimsåsissa nyt toista vuotta. Hetkinen – auringonkukansiemenet radikaalia?

Kyse on siitä, että Neovalla on lupa nostaa alueelta energiaturvetta, siis turvetta poltettavaksi sähkön tai lämmön tuottamiseksi. Turpeen heikko lämpöarvo ja suuret päästöt tekevät siitä kalliin energiamuodon, ja energiaturpeen noston taloudellinen kannattavuus onkin nykyhetkessä kyseenalainen. Sitä saadakseen tarvitsee myös kaivaa syvälle suohon.

Energiaturpeen yläpuolelta saatavaa turvetta voidaan käyttää muuhunkin – esimerkiksi kasvuturpeeksi ja maanparannukseen. Länsi-Götanmaan lääninhallitus kuitenkin hylkäsi keväällä Neovan hakemuksen muuttaa Grimsåsin suon käyttötarkoitus kasvuturpeen nostoa varten. Voimassa oleva lupa sallii päällimmäisen, energiaturpeeksi soveltumattoman, kerroksen käytön maanparannukseen.

Kun Neovan ilmoittama vuosittainen turpeennostomäärä suhteutetaan suon pinta-alaan ja jäljellä olevaan sopimusaikaan, ei Återställ Våtmarkerin laskelmien mukaan Grimsåsin suolla koskaan kaiveta tarpeeksi syvälle, jotta nostettava turve sopisi energiakäyttöön. Jos yhtiöllä ei ole aikeitakaan kaivaa energiaturvetta, asettaa se tämänhetkisen toiminnan laillisuuden kyseenalaiseksi. Oliko yhtiöllä alunperinkin tarkoituksena kaivaa kasvuturvetta?

Neova myy kasvuturvetta Kekkilä-brändin alla. Kasvuturpeessa aktivistien kylvämät siemenet kuitenkin ovat ongelma, toisin kuin energiaturpeessa. […]

Lue lisää… from Turvetaistelu Grimsåsin suolla jatkuu – suomalainen aktivisti jo viikkokausia kiinniotettuna Ruotsissa

Opiskelijat alkavat turtua politiikan ennakoimattomuuteen

Suomella on perusteltu ja laajasti jaettu tavoite lisätä nuorten aikuisten koulutustasoa. Samalla sekä opiskelijoihin että korkeakouluihin kohdistuu painetta useasta suunnasta, mikä  vie kehitystä yhä useammin kiertoteille. Huoli nuorten hiipuvasta tulevaisuudenuskosta kuuluu poliitikkojen puheissa. Ristiriitaisten signaalien määrä on opiskelijalle uuvuttava. Kuluneella hallituskaudella alanvaihtoa on vaikeutettu yhden opiskeluoikeuden säännöllä. Opiskelijat on siirretty yleiseltä asumistuelta opintorahan asumislisälle ja […]

Lue lisää… from Opiskelijat alkavat turtua politiikan ennakoimattomuuteen

Journalismi kärsii osteoporoosista

Käytin maanantaina liikaa työaikaa miettien eräälle jutulle otsikkoa. Otsikkojen tekeminen on usein yllättävän vaikeaa, ja nyt oli lyhyessä haastattelussa ehditty käsitellä useaa teemaa, joista jokainen olisi ansainnut tulla nostetuksi otsikkoon.

Kyse oli siis jutusta, jossa pohjoisirlantilainen säveltäjä Conor Mitchell pohti omaa taustaansa katoliseksi kasvatettuna homoseksuaalina, maansa väkivaltaisen historian vaikutusta taiteeseensa ja Helsingin juhlaviikoilla nähtävää Riot Symphony -teosta, joka ammentaa aktivismista.

Päädyin lopulta valitsemaan otsikon teemaksi aktivismin, lähteehän koko juttu liikkeelle teoksesta. Mitchell myös antoi aiheesta jutussa herkullisen sitaatin: ”En ole koskaan löytänyt esimerkkiä oikeistolaisesta aktivistista, joka olisi ollut oikeassa.”

Siitäpä räväkkä otsikko jutulle, ja ingressi sitten selittää lisää jutun kontekstia.

 

KUTEN ARVATA SAATTAA, etenkin sosiaalisessa mediassa jutusta luettiin lähinnä tuo otsikko. […]

Lue lisää… from Journalismi kärsii osteoporoosista

Sosiaalista lantaa lapioimassa

Yhdysvalloissa tunnettiin 1900-luvun alun progressiivisella aikakaudella erityinen kirjoittajien joukko, joita alettiin kutsua nimellä ’muckrakers’. He olivat tutkivia journalisteja, jotka kirjoittivat yhteiskunnallisia paljastusjuttuja tavoitteenaan sosiaalinen reformi.

Nimitys juontui presidentti Theodore Rooseveltin vuoden 1906 puheesta, jossa hän viittasi John Bunyanin Kristityn vaellus -teoksessa mainittuun hahmoon, mieheen, jolla on työvälineenään lannan luomiseen käytettävä talikko (muckrake). Tuijotellessaan aina alaspäin maan lokaan, mieheltä jää kaikki kaunis ja hengellinen hyvä ympärillään huomaamatta. Roosevelt halusi puheessaan tuoda esille, että kovaäänisistä edistyksen vaatijoista, jotka käyttivät kaiken aikansa lapioiden yhteiskunnallista törkyä, oli enemmän haittaa kuin hyötyä.

Vaikka näiden presidentille vastenmielisten äänekkäiden sosialistien kirjat olivat useimmiten tietoteoksia, kuuluisimmaksi tässä lajissa nousi Upton Sinclairin (1878-1968) vuonna 1906 julkaistu kaunokirjallinen romaani The Jungle, joka ilmestyi tuoreeltaan myös suomeksi O.A. Joutsenen käännöksenä nimellä Chikago [sic]: Nykyajan romaani.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Sosiaalista lantaa lapioimassa

Hengitän parvekkeellani Madridin savua

Minun ei edes tarvitse avata silmiäni. Savun haju leijuu ilmassa sitkeänä. Se ei pyydä lupaa, se tunkeutuu kotiini ja on viime päivinä tuntunut terävänä pistoksena kyljessäni. Savu muistuttaa koko ajan aggresiivisesti, miten Madridia ympäröivien vuorten metsät ovat tulessa. Tuli ahmii ruohikkoa ja polttaa maastoa voimalla, se leviää kuin palava rutto.

Kirjoitan tätä asuntoni terassilla Leganésissa, aivan Madridin eteläpuolella. Tähän aikaan päivästä, kesäiltaisin kahdeksan ja yhdeksän välillä, Madridin taivas yleensä kylpee kullankeltaisessa valossa. Mutta ei viime viikonloppuna. Sen sijaan näin likaisenharmaan taivaan, jonka värit olivat muuttuneet samanlaisiksi kuin vanhoissa valokuvissa, samean okran sävyisiksi. Näin palavien vuorten luona harmaan savuverhon, joka liikkui länsituulen mukana. Maastopalo oli vain 32 kilometrin päässä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Hengitän parvekkeellani Madridin savua

Edistys on huijaus, johon sukupolveni usko rakoilee

Kun päätoimittajamme ehdotti, että teemme jutun Vimma-yhtyeestä, tarjouduin kirjoittamaan tuon jutun. Olisi hyvä, jos artikkelin kirjoittaisi suunnilleen samaan sukupolveen bändin jäsenten kanssa kuuluva toimittaja, sanoin. Sain jutun kirjoitettavakseni. Olen viime aikoina miettinyt paljon sukupolvia. Niin on moni muukin suomalaisessa mediassa.  Sukupolvesta on tullut kattokäsite, eräänlainen horoskooppi, jolla selitämme ja jäsennämme kokemustamme maailmasta. Ongelmalliseksi tämä käy, […]

Lue lisää… from Edistys on huijaus, johon sukupolveni usko rakoilee

Hallitus syventää digisyrjäytymistä

Petteri Orpon hallitus vei keväällä läpi lain, joka siirtää viranomaisviestintää yhä enemmän digitaalisiin kanaviin. Tarkoituksena oli lisätä etenkin Suomi.fi-viestien käyttöä. Lakia on kritisoitu siitä, että perusteellisia vaikutusarvioita ei ole tehty. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten julkaiseman Järjestöbarometrin tuloksista käy ilmi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijät kohtaavat paljon ihmisiä, joilla on eri syistä vaikeuksia käyttää […]

Lue lisää… from Hallitus syventää digisyrjäytymistä

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan