Harrastuksena tappaminen

Samalla kun tappaminen on voimakas tabu, tappaminen ja sen valmistelu ovat hyvin arkista työtä elintarvike teollisuudessa. Toisaalta tappaminen voi myös olla harrastus, jota metsästäjät pitävät jopa oikein mainiona ajanvietteenä. ”Suomessa kenenkään ei ole välttämätöntä metsästää eläimiä. Metsästys on harrastus, josta etsitään itselle nautintoa”, eläinfilosofi Elisa Aaltola sanoo. ”Kun on tutkittu, mikä metsästämisessä ihmisiä koukuttaa, niin […]

Lue lisää… from Harrastuksena tappaminen

Oy Luontokato Ab

Yhteiskunnassamme tuotanto on organisoitu pääosin yritystoiminnan avulla. Kaikki yritystoiminta riippuu tavalla tai toisella ympäristöstä, mutta tämä ei aina näy yritysten toimissa mainosten pintaa syvemmällä.  Yritystoiminta myös hävittää luontoa. Vaikka keskustelu luonnon tuhosta on ollut viime vuosina kuuluvaa, ei itse tuhoaminen ole lakannut. YK:n alaisuudessa toimiva hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on Liiketoiminta ja luonto –raportissaan arvioinut liiketoiminnan […]

Lue lisää… from Oy Luontokato Ab

Kolme katsetta kanaan

Broilerit ovat tuttuja ja vieraita. Monet tapaavat tämän kanalinnun lautasellaan monta kertaa viikossa, mutta muuten broilerit ovat näkymättömiä. Omanlaisia välähdyksiä broilereista ja suhteestamme heihin on kuitenkin nähty esimeriksi mainoksissa ja teatterilavalla. Kiasma-teatterissa esitetty Samuli Niittymäen käsikirjoittama ja ohjaama Krispi Fraid on absurdi esitys kanasuhteestamme ja hieman mainoksistakin. Kolmeen osaan jakautuva esitys vaikuttaa äkkiseltään epäsuhtaiselta kokonaisuudelta, […]

Lue lisää… from Kolme katsetta kanaan

Katse ihmisestä

Kun Ilta-Sanomat halusi seurata sikojen matkaa syntymästä ruokapöytään, esitteli Atria ilomielin tiluksiaan. Tosin teurastamoon ei toimittajaa tai kuvaajaa päästetty. Nurmon lihatehtaan tuotantopäällikkö totesi, että ”ihmiset järkyttyisivät. Monet ovat nykyään niin vieraantuneita, mistä ruoka tulee”. Vuosittain miljoonia euroja mainontaan käyttävällä Atrialla olisi tietenkin mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja kertoa eläintuotannosta rehellisesti. Jotkut tulkitsivat tilanteen niin, että ”kaupunkilaiset […]

Lue lisää… from Katse ihmisestä

Tavaramagiaa

Suhteemme tavaraan ja esineisiin ei ole alkuunkaan yksiselitteinen. Tavaroilla on omat käyttötarkoituksensa, mutta usein se, minkä nimenomaisen esineen kukin tarpeeseensa valitsee, kertoo valitsijasta paljon. Usein päätökseen vaikuttavat julkilausutun tarpeen ohella monenlaiset muutkin tekijät.  Jotain erityistä tavarasuhteesta kuitenkin tulee näkyväksi, kun tarkastelee nimenomaan esineitä, joiden hankkimiseksi on uhrattava huomattavan paljon resursseja, eli meidän yhteiskunnassamme useimmiten rahaa.  […]

Lue lisää… from Tavaramagiaa

Kanan elämä

Suomessa kiidätetään teurastamoihin joka vuosi yli 82 miljoonaa broileria. Tahti on kova ja keskimäärin broilereita tapetaan melkein kolme kappaletta joka sekunti, vuoden ympäri. Reilu 220 000 yksilöä vuorokaudessa, joka päivä. Tuotannon tahti vaatii tuekseen prosessin, jossa yksilöt ovat turboahdettuja, liukuhihnat pyörivät vauhdilla ja terät sitäkin vauhdikkaammin. Broilerintuotanto onkin kaikista eläinteollisuuden osista eniten, no, teollista. Tuote […]

Lue lisää… from Kanan elämä

Ei yksin kierrättäminen riitä

Onko epäekologisesti tuotetun raaka-aineen kierrättäminen ekoteko? Kenties. Voiko kestävä kiertotalous perustua sille, että kierrätetään alkujaan ongelmallista raaka-ainetta? Ei oikeastaan. Kiertotalous on ollut viime vuosina melko trendikäs sana. Uutisotsikot antavat kuvan siitä, miten se ymmärretään: ”Jyväskylässä suunnitellaan kierrätyslaitosta”, ”tekstiilijätteestä arvokasta raaka-ainetta”, ”kierrätyskeskus laajentaa”, ”Jenni haistoi mehukkaan mahdollisuuden”, ”suomalaisten joulukinkkurasvasta tehtiin uusiutuvaa dieseliä” ja ”Time-lehti hehkuttaa Suomea […]

Lue lisää… from Ei yksin kierrättäminen riitä

Hyvin hoidettu metsä

Miltä hyvin hoidettu metsä näyttää? Kysymys on näennäisen yksinkertainen, mutta sitä voi lähestyä monesta eri suunnasta. Selvää on, että ero mielikuvien ja todellisuuden välillä on melkoinen. Mielikuviin vaikutetaan monin tavoin aina sanoista alkaen. Otetaan esimerkiksi sana ”hoitaa”. Jos esimerkiksi lasten­, sairaan­ tai vanhustenhoitoa tehtäisiin samoin kuin metsänhoitoa, soitettaisiin poliisi paikalle.  Metsänhoitoon sisältyy myös ajatus siitä, […]

Lue lisää… from Hyvin hoidettu metsä

Valtio kaalimaan 
vartijana

”Perinteisesti Suomessa metsälobbaus on ollut vahvaa. Valtio suurentelee aina puiden hakkaamisesta tulevaa taloudellista hyötyä ja vähättelee muuta puolta. Tuijotetaan yksisilmäisesti metsän taloudellista tuottoa ja nähdään ainoastaan puiden kaatamisesta ja sahaamisesta saatava raha”, Panu Halme toteaa. Halme on Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen käytön kestävyyden yliopistonlehtori. Halme myös arvelee, että hänellä on Suomen pisin titteli. Ei […]

Lue lisää… from Valtio kaalimaan 
vartijana

Rusta-yliopiston arvot

Monet ovat hämmästelleet Helsingin yliopiston päätöstä vaihtaa tiloissaan vuokralaisena ollut, maan suurimmalla valikoimalla varustettu kirjakauppa krääsäkaupaksi. Kirjakauppa Sivullisen tilalle muuttava Rusta tuo maailmaan lähinnä rompetta, joka on roskaa jo tehtaalta lähtiessään. Yliopisto kuvaili tätä uutta vuokralaista etukäteen ”kansainväliseksi toimijaksi”. Kansainvälisyys on tunnetusti tärkeä arvo yliopistolle, mutta ehkä tämä ei ole sitä, kuinka tuo arvo on […]

Lue lisää… from Rusta-yliopiston arvot

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan