Katusulkujen musiikkia

Kesällä 2021 tuntui, että maailma saattaisi muuttua.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli oli julkaissut hälyttävän raporttinsa ilmakehän puolentoista asteen lämpenemisestä muutamaa vuotta aiemmin. Muistan, miten edellisiä eduskuntavaaleja oli kutsuttu ilmasto- ja luontovaaleiksi. Niiden jälkeen Suomi sai keskustavasemmistolaisen hallituksen, jonka ilmastotavoite oli kunnianhimoinen.

Suuri muutos ympäristöpolitiikassa jäi kuitenkin tapahtumatta. Pettymys ei kuitenkaan kanavoitunut apatiaan vaan toimintaan.

Yhä useampi tuntemani ihminen liittyi Elokapina-nimiseen ympäristöliikkeeseen, osoitti mieltään kaduilla ja oli valmis myös kansalaistottelemattomuuteen kiinnittääkseen huomiota ilmastotoimien riittämättömyyteen. Tätä heräämistä voisin kuvata jonkinlaiseksi sukupolvikokemukseksi.

Kansalaistottelemattomuudesta Elokapina tuli tunnetuksi. Kun edellisenä syksynä poliisi oli suihkuttanut väkivallattomia mielenosoittajia pippurikaasulla Helsingin Kaisaniemessä, yhä suuremmat joukot lähtivät kaduille. Aina ties millä katuosuudella oli käynnissä spontaaneja festivaaleja.

Mielenosoituksesta tulee kuin festivaali, kun sinne kutsutaan artisteja esiintymään, sanoo Pessi Jouste, joka soittaa viulua Vimma-yhtyeessä. Jos jonkin yhtyeen keikan on sattunut näkemään Elokapinan mielenosoituksessa, on varsin todennäköistä, että kyseessä on ollut juuri rockia ja folkia yhteiskunnallisiin sanoituksiin yhdistävä Vimma.

Lopulta maailma ei muuttunut vuonna 2021, ja nyt tuo aika tuntuu kaukaiselta.

PESSI JOUSTE JA VIMMAN laulaja Eeva Rajakangas ovat saapuneet keväisenä iltana 2026 Voiman toimistolle keskustelemaan yhtyeestä, aktivismista ja siitä maailmasta, johon olemme kasvaneet ja jossa elämme.

Yhtyeellä on käynnissä tulevan neljännen albumin äänitysviikko: ensin pari päivää treenejä Helsingissä ja sitten siirtyminen Sipooseen studiolle äänittämään. Haastattelulle ja kuvauksille on ollut koko keväänä vain muutama  ajankohta, jolloin seitsenhenkinen yhtye on koolla.

Nyt sitä juuri miettii, että mitä haluaisi seuraavalla levyllä sanoa, Rajakangas sanoo. Ongelma on, että ajatukset vanhenevat nopeasti, kun poliittinen ilmapiiri muuttuu. Musiikin julkaisemisen prosessit ottavat aikansa: esimerkiksi Vimman edellisessä albumissa kuuluu Rajakankaan mielestä kesän 2021 henki.

”Se aika tuntuu tosi voimakkaalta ja naiivilta ja kultaiselta”, Rajakangas sanoo.

”Ja nyt sitten, ihan vitun darkki meininki kaikkialla.” […]

Lue lisää… from Katusulkujen musiikkia

Turboahdin kapitalismin keulassa

Halpaa krääsää Kiinasta suoraan kuluttajille myyvät verkkokaupat ovat kasvattaneet suosiotaan ja samalla herättäneet huolta. Nämä verkkokaupat eivät kuitenkaan tee mitään sellaista, mitä toiset yritykset eivät olisi tehneet aikaisemmin – ne vain tekevät sen nopeammin ja halvemmalla.

Aikaisemmin vaatekauppojen mallistot vaihtuivat joitain kertoja vuodessa, lähinnä vuodenaikojen mukaan. Sitten markkinoille saapuivat H&M:n kaltaiset, niin sanottua pikamuotia myyvät ketjut, jotka saattoivat esitellä uusia mallistoja kuukausittain. Viimeisen parin vuoden aikana Suomessakin ultrapikamuodilla markkinaosuuksia rohmunneen Sheinin mallistot vaihtuvat käytännössä jatkuvasti. Vauhdin kiihtyessä laatu on heikentynyt ja hinnat laskeneet.

Sama näkyy elektroniikkassa, vaikka kehitys ei kuljekaan vain yhteen suuntaan. Samalla kun esimerkiksi puhelimilta aletaan edellyttää korjattavuutta ja akun vaihtamisen helppoutta, Temun kaltaiset toimijat työntävät markkinoille elektroniikkaa, joka on lähinnä tarpeetonta eikä edes kestä niin kauaa, että akkua pitäisi vaihtaa.

Tuhlaamme rehevän peltomaan, puhtaan veden ja öljyn kaltaisia resursseja siihen, että markkinoille tulee enemmän tarpeetonta roskaa.

”Ympäristön ja laajemminkin ylikulutuksen näkökulmasta tarkasteltuna on huolestuttavaa, että tämmöinen kulutustottumuksia väärään suuntaan vievä ilmiö pääsee syntymään. Tämä on ongelma isossa kuvassa”, yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan järjestön, Finnwatchin, ilmastoasiantuntija Lasse Leipola toteaa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Turboahdin kapitalismin keulassa

Omituiset opettavaiset otukset

Kasarilla lastenohjelmia katsoneet muistavat hyvin Sirkuspelle Hermannin ikuisesti puolipilvisen, pysähtyneen maailman, aution sirkusleirin epäsiistin pihamaan ja pellen ahtaan asuntovaunun. Ne loivat oudon, surumielisen tunnelman, jota Hermannin räikeä, lohkeileva meikki ei kyennyt peittämään, eikä salaperäinen naurava kepakko auttanut asiaa.

Aikakauden lapsena voin myöntää: on selvää, että suuri osa pienille lapsille suunnatuista lastenohjelmista on nykyään melkein kaikin mahdollisin tavoin parempia kuin lapsille tarjottu tv-viihde viime vuosituhannella.

Esimerkkinä vaikkapa ylistetty Tuuri (Bluey), joka kertoo saman nimisestä australiankarjakoiran pennusta, hänen perheestään ja ystävistään. Televisio- ja radioviihteen Pulitzerilla eli Peabodylla palkittu sarja on onnistunut kasvamaan muutamassa vuodessa kahden miljardin arvoiseksi globaaliksi brändiksi kasvatustieteilijöiden ja muiden pedagogiikan ammattilaisten hurratessa sivusta. 

Tuuria on pidetty malliesimerkkinä siitä, kuinka lapsille opetetaan tunnetaitoja viihdyttävästi. Sarjan oivallukset eivät ole vahinko. Sen luoja Joe Brumm on kertonut olleensa aina kiinnostunut lapsipsykologiasta, kiintymyssuhdeteoriasta ja vapaan leikin merkityksestä lasten kehitykseen. Hieman vastaavaa suitsutusta ovat saaneet osakseen niin ikään tunteisiin keskittyvä Taavi-tiikerin naapurissa sekä merenalaista maailmaa tutkiva Oktonautit, jota on ylistetty sekä viihdyttäväksi että kasvattavaksi opetusohjelmaksi.

Vankka pedagoginen painotus ei ole mitään uutta lastenviihteessä. Kasvatus eri muodoissaan on ollut lapsille suunnatun televisio-ohjelmiston selkäranka oikeastaan koko sen historian ajan.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Omituiset opettavaiset otukset

Hyvä, paha, oikeutettu orjuus

Harriet Beecher Stowen vuonna 1852 ilmestynyt Setä Tuomon tupa nousi Yhdysvalloissa nopeasti kirjalliseksi sensaatioksi. Orjuuden julmuutta kuvanneesta teoksesta tuli myös sen sortin poliittinen kiistakapula, että presidentti Lincolnin kerrotaan tokaisseen Stowelle sisällissodan puhjettua vuonna 1861: ”Tässä on siis se pikkurouva, joka aloitti tämän sodan.”

Ensimmäisenä vuonnaan teos myi yli 300 000 kappaletta Yhdysvalloissa ja yli miljoona kappaletta Britanniassa, missä orjuus oli jo lakkautettu mutta missä abolitionistinen liike jatkoi kansainvälistä kampanjaansa orjuuden kieltämisen puolesta.

SETÄ TUOMON TUPA OLI huikeine myyntilukuineen 1800-luvun toiseksi myydyin teos heti Raamatun jälkeen. Raamattu oli ollut jo vuosisatojen ajan orjuudesta käytyjen keskustelujen ytimessä, mutta päinvastaisesta syystä kuin Stowen kirja. Tarinaa Nooan kolmesta pojasta käytettiin perusteena afrikkalaisten orjuuttamiselle.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksessa epäonninen kuopus Haam menee isänsä telttaan juuri kun Nooa on nauttimassa kalsarikänniensä syventävästä vaiheesta (eli kännistä ilman kalsareita). Haam kertoo asiasta veljilleen Seemille ja Jaafetille, jotka menevät pelastamaan isänsä häpeällisestä tilanteesta. Nooa kiroaa tirkistelevän, juoruilevan Haamin lausuen ”olkoon hän veljiensä orjain orja”. Orjuuden puolestapuhujat katsoivat Haamin olevan afrikkalaisten kansojen kantaisä, ja näin mantereen väestön orjuuttamiselle saatiin jumalallinen oikeutus.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Hyvä, paha, oikeutettu orjuus

Mitä jos koettaisit olla parempi ihminen?

Itsensä kehittämiseen tähtäävän self help -genren bestsellereihin lukeutuu kirjoja laidasta laitaan, kuten Marie Kondon Konmari, joka opettaa pääsemään eroon kodin tavarapaljoudesta, Rhonda Byrnen Salaisuus, jonka mukaan positiivisen ajattelun voima mullistaa elämän, sekä Allen Carrin tupakoinnin lopettamisessa auttava opas Stumppaa tähän! Valtava osa self help -genren kirjoista käsittelee kuitenkin työ- ja liike-elämässä menestymisen taitoja. Näistä bisnestaitoraamatuista epäilemättä kuuluisin on amerikkalaisen Dale Carnegien vuonna 1936 julkaistu klassikkoteos Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa.

Carnegie oli alun perin esiintymistaidon opettaja, jonka kustantamo Simon & Schuster houkutteli tekemään kirjan suosituista luennoistaan. Ensimmäisenä vuonna opuksesta otettiin jopa seitsemäntoista painosta, eikä se ole sittemmin koskaan loppunut kirjakauppojen hyllyiltä. Carnegien varsin selkeitä ja käytännöllisiä ohjeita lateleva teos painottaa ihmissuhdetaitojen merkitystä bisneselämässä, mutta antaa neuvoja myös toimivan avioliiton edistämiseksi, kuten täsmällisen ”Älä nalkuta” ja varsin asiallisen ”Lue jokin hyvä kirja seksuaalisesta kanssakäymisestä avioliitossa”.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Mitä jos koettaisit olla parempi ihminen?

Sophy Romvarin esikoiselokuva on koskettava kuvaus perhetraumasta ja muistamisen luonteesta

Sophy Romvarin esikoiselokuva kertoo omaelämänkerralliseksi tulkittavissa olevan tarinan unkarilaistaustaisesta perheestä, joka on tovi aiemmin muuttanut Kanadan Vancouveriin. Elokuva seuraa perheen kahdeksanvuotiaan tyttären Sashan (Eylul Guven) näkökulmasta hänen lapsen puuhiaan ja niihin lomittuvaa perheen huolta isoveli Jeremyn (Eddik Beddoes) yhä vaikeammiksi äityvistä mielenterveyden ongelmista. Elokuvan toisella aikatasolla nähdään Sasha ohjaajaa itseään muistuttavana aikuishahmona (Amy Zimmer), joka […]

Lue lisää… from Sophy Romvarin esikoiselokuva on koskettava kuvaus perhetraumasta ja muistamisen luonteesta

Ultrarikkaat ovat vieraantuneet elämästä ja läheisistään kosmetiikkajätin oikeasta skandaalista kertovassa fiktioelokuvassa

L’Oréal-brändillä upporikastuneen perheen johtohahmo Liliane Bettencourt kietoutui vuonna 2010 skandaaliin. Siihen liittyi poliittisia toimijoita, mutta myös valokuvaaja, joka manipuloi naiselta valtavia summia. Netflixistä löytyy true crime -dokumentti aiheesta. Maailman rikkain nainen -elokuva skippaa politiikkakulman ja keskittyy perhesuhteisiin. Se lähestyy keissiä fiktion kautta ja periranskalaisella otteella, jonka keskiössä on runsas dialogi. Hahmoista keskiössä puolestaan on Marianne […]

Lue lisää… from Ultrarikkaat ovat vieraantuneet elämästä ja läheisistään kosmetiikkajätin oikeasta skandaalista kertovassa fiktioelokuvassa

Tissejä, pöljäilyä ja filosofista pohdintaa

Tiesitkö tämän tisseistä? Miksi tissit ovat tärkeät? Miten ne syntyivät? Miten rintoja on korostettu tai häivytetty vaatteilla? Entä muuten muokattu? Miksi ne kasvavat aiemmin kuin ennen ja mitä merkitystä sillä on? Kuinka tissit liittyvät politiikkaan? Miten imetykseen on suhtauduttu eri aikoina? Entä kuinka rintasyöpää on hoidettu? Näihin ja moniin muihin tisseihin liittyviin kysymyksiin tarjoaa vastauksia […]

Lue lisää… from Tissejä, pöljäilyä ja filosofista pohdintaa

Voiman TV-tärpit kesään

Tarratoimikunta (Suomi 2026) Vanhoillislestadiolaisten Suviseurat järjestetään tänä vuonna 26.–29.6. Kauhavalla. Satu Majavan dokumenttisarja kuvaa nuoria, jotka toivat viime vuoden vastaavaan tapahtumaan 20 000 seksuaali-.ja sukupuolivähemmistöjä puolustavaa tarraa. Seuranneen kohun keskellä monelta jäi huomaamatta, ettei kyse ollut ulkopuolisten häiriköinnistä, vaan liikkeen sisäisestä pyrkimyksestä löytää erilaisuudelle sijaa oman uskon ja uskonyhteisön äärellä. Yle Areena Alaston satama (USA 1954) Kahdeksalla Oscarilla […]

Lue lisää… from Voiman TV-tärpit kesään

Kesän levyarvioissa Ricky-Tick Big Bandia ja suomisaundin älyämpäristä ammentamista

Suomalaista jazz-skeneä 2000-luvun alussa ravistellut levy-yhtiö Ricky-Tick Records on kadonnut jo manan maille, mutta sen perintö elää vahvasti Ricky-Tick Big Bandissä. RTBB ja Julkinen sana julkaisivat huhtikuussa vauhdikasta, mutta samalla rennon sulavaa jazzia hiphopiin yhdistävän albumin Liikkuu. Tällä kokoonpanon neljännellä albumilla jazzorkesterin päällä vokaaleissa on tuttuun tapaan Paleface ja Tommy Lindgren, mutta Redraman tilalle on tullut Fanni Sjöholm eli F. Kokoonpanon muutos ei […]

Lue lisää… from Kesän levyarvioissa Ricky-Tick Big Bandia ja suomisaundin älyämpäristä ammentamista

Hallitus syventää digisyrjäytymistä

Petteri Orpon hallitus vei keväällä läpi lain, joka siirtää viranomaisviestintää yhä enemmän digitaalisiin kanaviin. Tarkoituksena oli lisätä etenkin Suomi.fi-viestien käyttöä. Lakia on kritisoitu siitä, että perusteellisia vaikutusarvioita ei ole tehty. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten julkaiseman Järjestöbarometrin tuloksista käy ilmi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijät kohtaavat paljon ihmisiä, joilla on eri syistä vaikeuksia käyttää […]

Lue lisää… from Hallitus syventää digisyrjäytymistä

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan