Wild Horse Nine on koominen trilleri Chilen vallankaappauksen jälkimainingeista

Harvoin valkokankaalle sattuu näin huolella tehtyä elokuvaa, jonka jokainen nanosekunti on tarkkaan harkittu ja jonka käsikirjoitus pysyy niin tiukkaan kasassa, ettei lopussa jää heilumaan yhtään irtonaista lankaa. Ja joka on juoneltaan näin jännittävä, yllättävä ja koominenkin. Wild Horse Nine lähtee liikkeelle Chilen pääkaupungista Santiagosta vuonna 1973. Sosialisti Salvador Allende on juuri valittu presidentiksi demokraattisissa vaaleissa, […]

Lue lisää… from Wild Horse Nine on koominen trilleri Chilen vallankaappauksen jälkimainingeista

Liisa Kasken esikoisromaani Marras on lumoava matka menneeseen

”Mies tuli metsästä, siitä olen varma”, alkaa Liisa Kasken esikoisromaani Marras. Näin Valpuri aloittaa tarinansa veljelleen Siprille vuosien jälkeen kaikesta tapahtuneesta. Tiiviin teoksen keskiössä on metsästä saapuneen eksyneen, mieleltään järkkyneen miehen arvoitus, mutta samalla lukija tulee tuntemaan myös Valpurin. Hän elää ajassa, jolloin tällä niemellämme kunnioitettiin ja kavahdettiinkin luonnonhenkiä, mutta pyydettiin apuun myös pyhää Maariaa. […]

Lue lisää… from Liisa Kasken esikoisromaani Marras on lumoava matka menneeseen

”Kun näen aurinkopaneelin, näen pakkotyötä” – uiguureille vihreä siirtymä tarkoittaa sortoa, muistuttaa ihmisoikeusaktivisti

Kun Pazilaiti Simayijiang soitti isovanhemmilleen Kiinaan näiden vielä eläessä, huivi piti ottaa pois päästä eikä seinällä ollut Itä-Turkestanin lippu tai kartta saanut näkyä videokuvassa. Uskontoon liittyviä asioita kuten id-juhlan viettoa ei saanut mainita, vaikka islam on tärkeä osa hänen perheensä elämää.

Tunnelma puheluissa oli jännittynyt. Kuulumiset piti pitää pinnallisina eikä liian tunteellisesti ikävöidä. Asioista puhuttiin kiertoilmauksin. Jos isovanhemmat kertoivat tuttavien kuulumisia, että ”hän on tullut lomalta ja nyt häntä hoidetaan”, se tarkoitti, että on tuttava ollut pakkotyöleirillä ja päässyt sieltä vammautuneena pois.

Puhelut soitettiin kiinalaissovellus WeChatin kautta, eikä samaa puhelinta käytetty muuhun. Näin toimittiin, koska sovelluksen kautta Kiinan viranomaiset voivat päästä käsiksi puhelimen muuhun dataan. Avoimesti puhumisesta tai liian tiiviistä yhteydenpidosta saatettiin rangaista Kiinassa asuvia sukulaisia.

”Puhelut olivat ahdistavia tilanteita”, Simayijiang muistelee.

Simayijiang on uiguuri eli kuuluu Kiinassa Itä-Turkestanista, kiinalaisittain Xinjiangin maakunnasta, kotoisin olevaan kansaan. Kiinan hallinto sortaa uiguureja tavoilla, jotka ihmisoikeusjärjestöt ovat todenneet rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.

Sorto ulottuu myös nimiin, jotka on kiinalaistettu. Pazilaiti Simayijiangin oikea nimi on Pazilet Ismail. Hän odottaa nimen vahvistamista Suomessa Digi- ja väestötietovirastossa.

Simayijiangin isä näki ajoissa, mitä oli tulossa ja lähti maasta vuonna 2005. Hänellä oli kaksi tytärtä, jotka hän halusi pelastaa autoritaariselta järjestelmältä. Parin vuoden kuluttua hän saapui Suomeen pakolaisena ja muu perhe seurasi perheenyhdistämisen kautta perässä. Äiti lahjoi paikallisen poliisin, jotta perhe pääsi lähtemään.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Hinnat alkaen 5,90€ / kk, 59 € / vuosi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from ”Kun näen aurinkopaneelin, näen pakkotyötä” – uiguureille vihreä siirtymä tarkoittaa sortoa, muistuttaa ihmisoikeusaktivisti

Metallibändit mystiikan äärellä

”Heavy metalin historia on kytkeytynyt läheisesti mytologia-aiheisiin, okkultismiin, yöllisyyteen ja pimeyteen. Genreä voi karkeasti luonnehtia temaattisesti työväenluokan versioksi progressiivisesta rockista. 1960-luvun hippiajan jälkeen oli vahvasti esillä ajatus, että rationaalisen maailmankuvan tuolla puolen oli monenlaisia piiloon jääneitä asioita, joista esimerkkeinä voidaan mainita pimeys ja pahuus.”

Kärki jatkaa, että mytologioissa toistuvat sankaritarinat istuvat hyvin metalliestetiikkaan.

”Kalevalassa sankarit ovat usein laulajia ja loitsijoita. Perinne siirtyi Suomessa eteenpäin laulettuna, ja kalevalamitta oli muistitekniikka, jonka avulla perinnettä siirrettiin eteenpäin. Kalevalasta ammentavaa hevikulttuuria voi pitää perinteen siirron uutena vaiheena. Kulttuuriperintö ankkuroi musiikin kansallisen identiteetin historialliseen jatkumoon.”

Korpiklaanin Järvelä ja Mikkonen yhtyvät Kärjen ajatuksiin.

”Monet pohjoismaalaiset bändit innostuivat samanaikaisesti samankaltaisista teemoista toisistaan tietämättä”, Järvelä sanoo. ”Yhtäkkisyys oli hämmästyttävää, sillä 1990-luvulla vaikutteet eivät levinneet yhtä nopeasti kuin nykyisellä verkostoituneella ajalla.”

Mikkonen kokee, että Kalevalasta intoutuneen metallimusiikin suosioon saattoivat vaikuttaa myös populaarikulttuuriset ilmiöt.

”1980-luvun elokuvissa toistuivat sankaritarinat. He-Mania leikkineet pojat saattoivat löytää samaistumispintaa vanhan ajan sankaritaruista.”

”Heavy-estetiikkaan sopivat muutenkin paremmin mytologiset kertomukset ja vanhat tarut kuin vaaleanpunaiset Ferrarit”, Järvelä nauraa. ”Tai toki ne voivat sopia tietynlaiseen metalliin, mutta eivät oikein meidän folk metaliin.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Hinnat alkaen 5,90€ / kk, 59 € / vuosi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Metallibändit mystiikan äärellä

Kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Posy Simmonds on tarkkanäköinen feministi

”Olen aina rakastanut piirtämistä”, englantilainen Posy Simmonds (s. 1945) kertoo Helsingissä. Urallaan moninkertaisesti palkittu ja kunniamerkein huomioitu Simmonds vieraili Helsingin sarjakuvafestivaaleilla syyskuussa 2026 esittelemässä suomeksi ilmestynyttä teostaan Gemma Bovery.

Työskennellessään nuorena kuvittajana The Guardian -lehdessä hän joutui kovaan oppiin. Aamulla ei tiennyt minkälainen päivästä tulisi, ja valmista piti tulla iltapäivään mennessä, kun lehti meni taittoon.

”Alalla ei ollut juurikaan naisia”, Simmonds muistelee. Siis kuvittajina. Journalisteina kyllä oli.

”Jouduin kuvittamaan kaikenlaista: artikkeleita, kolumneja, uutisia… Mitä vaan käskettiin.”

Ilmapiiri sekä Englannissa että lehdessä oli erittäin sovinnainen ja sovinistinen. Simmonds oppi ilmaisemaan mielipiteensä silloinkin, kun lehtijutun kanta oli vastakkainen.

”Eräs mies kirjoitti mielestään hauskan jutun naisista. Se oli suorastaan naisvihamielinen. Minä käänsin kuvallani hänen huumorinsa päälaelleen”, Simmonds nauraa.

Hänen lapsuutensa Britanniassa ilmestyi paljon sarjakuvalehtiä. Hän luki sekä brittiläisiä sarjakuvalehtiä että yhdysvaltalaisia supersankaritarinoita. Omatkin varhaiset piirustukset olivat fantasiastrippejä.

The Sunille, The Timesille ja Cosmopolitanille piirtänyt Simmonds siirtyi The Guardianille vuonna 1969. Siellä Simmondsista alkoi kehittyä sekä kantaaottava feministi että taitava kuvittaja.

Gemma Boveryn allkulehden teksti paljastaa, että albumi sijoittuu ”nykyaikaan”. Vaikka Saara Pääkkösen suomennos onkin sujuvaa nykykieltä ja alkulehden teksti paljastaa, että albumi sijoittuu ”nykyaikaan”, kuvituksessa eletään kännykättömässä maailmassa.

Emma ja Gemma

WSOY:n nyt kustantama Gemma Bovery on alunperin ilmestynyt vuonna 1999, kuten kirjan kaikesta faksaamisestakin voi päätellä. On se silti ihan eri ajassa kuin Gemma Boveryn innoittaja, ranskalaisen Gustave Flaubertin Rouva Bovary, joka ilmestyi alunperin vuonna 1857.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Hinnat alkaen 5,90€ / kk, 59 € / vuosi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Kuvittaja ja sarjakuvataiteilija Posy Simmonds on tarkkanäköinen feministi

Poikkeuksellisen kauniisti väritetty sarjakuva kertoo Suomen ensimmäisestä naislentäjästä 1930-luvun Helsingissä

1930-luvun Helsinki herää henkiin sykädyttävän kauniissa ajan graafista tyyliä henkivissä piirroksissa, kun sisarukset Iriini Kalliomäki ja Kiira Mukka kertovat ensimmäisenä naisena Suomessa lentolupakirjan lentäneen Vuokko Knuutilan tarinan. Hangaarin kummitus on kummankin ensimmäinen sarjakuva ja heidän ensimmäinen yhteinen taideprojektinsa sitten lapsuuden. Kalliomäki on julkaissut aiemmin lastenkirjoja, Mukka työskennellyt animaatioiden parissa. Vahva visuaalinen osaaminen näkyy varsinkin kohtausten […]

Lue lisää… from Poikkeuksellisen kauniisti väritetty sarjakuva kertoo Suomen ensimmäisestä naislentäjästä 1930-luvun Helsingissä

Berliinin sankari kertoo satiirin keinoin poliisivaltio DDR:n perinnön ja nykyisen mediakulttuurin törmäyksestä

Wolfgang Becker (1954–2024) jatkaa viimeiseksi jääneessä elokuvassaan jo Goodbye Leninistään (2003) tuttua DDR:n perinnön pöyhimistä kepeän, mutta samalla salaviisaan satiirin keinoin. Siinä elämässään jumitusraiteelle päätyneestä videovuokraamoyrittäjästä Michasta tulee itselleenkin yllätyksenä julkkis, kun omaa kilpeään kiillottava toimittaja tekee hänestä liioitellun sankaritarinan kylmän sodan aikaisen joukkoloikkauksen järjestäjänä. Berliinin sankarissa DDR näyttäytyy byrokraattisena poliisivaltiona, jossa hyvin olisi voinut sattua tapaus, jossa […]

Lue lisää… from Berliinin sankari kertoo satiirin keinoin poliisivaltio DDR:n perinnön ja nykyisen mediakulttuurin törmäyksestä

Visuaalisesti upea Lentävä ruotsalainen muistuttaa, miten ihmistä ohjaava rakkaus ei ole vain valloittamista

Salomon August Andrée (1854 – 1897) oli ruotsalainen patenttiviraston yli-insinööri ja kuuluisa ilmapallolentäjä. Hänet tunnetaan yhdessä valokuvaaja Nils Strindbergin ja insinööri Knut Frænkelin kanssa tekemästään epäonnistuneesta yrityksestä lentää vetypallolla pohjoisnavan yli. Kansakunnan juhlituiksi sankareiksi kohonneita seikkailijoita eivät pysäyttäneet asiantuntijoiden varoitukset pallokankaan vuotamisesta eikä tuulien ja sääolojen arvaamattomuudesta. Huonostihan siinä sitten kävi. Tragediasta on kirjoitettu paljon, ja […]

Lue lisää… from Visuaalisesti upea Lentävä ruotsalainen muistuttaa, miten ihmistä ohjaava rakkaus ei ole vain valloittamista

Tiedemaailmalla on opittavaa alkuperäiskansoilta, muistuttaa Amazonian-tutkimuksen iso nimi Rosa Vásquez

Tutkimusryhmän jäsenet ovat edellisenä päivänä palanneet Amazonian sademetsästä takaisin ruuhkaiseen miljoonakaupunkiin ja seisovat nyt kumartuneina litteän lasikantisen laatikon ylle puhumassa latinaa.

Melipona nigrescens, Melipona illota, he luettelevat laatikossa olevien kuivattujen, tikkuun seivästettyjen pikkumehiläisten tieteellisiä nimiä. Tutkija Richar Demetrio lisää perään lajin nimen asháninkaksi ja kertoo, mihin vaivaan kunkin mehiläisen hunajaa eri yhteisöissä perinteisesti käytetään.

Olemme Perun pääkaupungissa Limassa UPC-yliopiston huippuvarustellussa laboratoriossa. Ilmastointi hurisee taustalla, viereisessä luokassa opiskelijat tutkivat muovista valmistettuja, eri eläinten sisälmyksiä kuvaavia anatomisia malleja.

Siirtymä tropiikista rannikolle näyttää hieman väsyttävän ja viluttavan mehiläistutkijoita.

Rosa Vásquezilla on minuuttiaikataulu. Hän puhuu salamannopeasti ja analyyttisesti samalla, kun antaa ohjeita muille ryhmäläisille ja muistuttaa heitä mihin pitää suunnata seuraavaksi.

32-vuotias, moneen kertaan palkittu Vásquez on Amazonian-tutkimuksen supertähti, joka on mukana useissa kansainvälisissä projekteissa. Hän on tutkimusta ja vaikuttamistyötä yhdistävän Amazon Research Internationalin perustaja.

”Elävillä olennoilla on arvoa itsessään, vain siksi että ne ovat olemassa. Ei kaikesta pidä olla ihmiselle hyötyä”, Vásquez tarkastelee tutkimuksen ihmiskeskeistä näkökulmaa kriittisesti keskellä laboratorion hyörinää.

On kuitenkin niin, että tutkijat ovat nyt huolestuneita hyönteisten kohtalosta, koska ihminen on niin monessa kohdin riippuvainen hyönteisistä.

Ihmiset käyttivät piikittömien mehiläisten hunajaa koronataudin oireiden lievittämiseen.

Hyönteisten määrä on romahtanut: ne katoavat noin kahdeksan kertaa nopeammin kuin nisäkkäät, linnut tai matelijat. Tehomaanviljely, hyönteismyrkyt sekä elinympäristöjen pirstoutuminen ja lämpeneminen ovat merkittävimmät uhat.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Hinnat alkaen 5,90€ / kk, 59 € / vuosi.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Tiedemaailmalla on opittavaa alkuperäiskansoilta, muistuttaa Amazonian-tutkimuksen iso nimi Rosa Vásquez

Voima on mukana Helsingin kirjamessuilla 2026!

Mikä mediassa mättää? Miten journalismi voisi parantaa maailmaa? Mitä haluaisit lukea? Tule tapaamaan Voiman toimitusta – me kuuntelemme! Toimittajamme ovat tavattavissa Helsingin kirjamessuilla 2026 Voiman pisteellä Kultti ry:n osastolla (6G10) joka messupäivä klo 14–16 oheisen aikataulun mukaisesti. Aikataulu Torstai 22.10. klo 14–16: Kukka-Maria Ahokas, Emilia Miettinen, Jari Tamminen, Miia Vistilä Perjantai 23.10. klo 14–16: Kukka-Maria […]

Lue lisää… from Voima on mukana Helsingin kirjamessuilla 2026!

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan