Kesän levyarvioissa Ricky-Tick Big Bandia ja suomisaundin älyämpäristä ammentamista

Suomalaista jazz-skeneä 2000-luvun alussa ravistellut levy-yhtiö Ricky-Tick Records on kadonnut jo manan maille, mutta sen perintö elää vahvasti Ricky-Tick Big Bandissä. RTBB ja Julkinen sana julkaisivat huhtikuussa vauhdikasta, mutta samalla rennon sulavaa jazzia hiphopiin yhdistävän albumin Liikkuu. Tällä kokoonpanon neljännellä albumilla jazzorkesterin päällä vokaaleissa on tuttuun tapaan Paleface ja Tommy Lindgren, mutta Redraman tilalle on tullut Fanni Sjöholm eli F. Kokoonpanon muutos ei […]

Lue lisää… from Kesän levyarvioissa Ricky-Tick Big Bandia ja suomisaundin älyämpäristä ammentamista

Hallitus syventää digisyrjäytymistä

Petteri Orpon hallitus vei keväällä läpi lain, joka siirtää viranomaisviestintää yhä enemmän digitaalisiin kanaviin. Tarkoituksena oli lisätä etenkin Suomi.fi-viestien käyttöä. Lakia on kritisoitu siitä, että perusteellisia vaikutusarvioita ei ole tehty. Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten julkaiseman Järjestöbarometrin tuloksista käy ilmi, että sosiaali- ja terveysjärjestöjen työntekijät kohtaavat paljon ihmisiä, joilla on eri syistä vaikeuksia käyttää […]

Lue lisää… from Hallitus syventää digisyrjäytymistä

Turboahdin kapitalismin keulassa

Halpaa krääsää Kiinasta suoraan kuluttajille myyvät verkkokaupat ovat kasvattaneet suosiotaan ja samalla herättäneet huolta. Nämä verkkokaupat eivät kuitenkaan tee mitään sellaista, mitä toiset yritykset eivät olisi tehneet aikaisemmin – ne vain tekevät sen nopeammin ja halvemmalla.

Aikaisemmin vaatekauppojen mallistot vaihtuivat joitain kertoja vuodessa, lähinnä vuodenaikojen mukaan. Sitten markkinoille saapuivat H&M:n kaltaiset, niin sanottua pikamuotia myyvät ketjut, jotka saattoivat esitellä uusia mallistoja kuukausittain. Viimeisen parin vuoden aikana Suomessakin ultrapikamuodilla markkinaosuuksia rohmunneen Sheinin mallistot vaihtuvat käytännössä jatkuvasti. Vauhdin kiihtyessä laatu on heikentynyt ja hinnat laskeneet.

Sama näkyy elektroniikkassa, vaikka kehitys ei kuljekaan vain yhteen suuntaan. Samalla kun esimerkiksi puhelimilta aletaan edellyttää korjattavuutta ja akun vaihtamisen helppoutta, Temun kaltaiset toimijat työntävät markkinoille elektroniikkaa, joka on lähinnä tarpeetonta eikä edes kestä niin kauaa, että akkua pitäisi vaihtaa.

Tuhlaamme rehevän peltomaan, puhtaan veden ja öljyn kaltaisia resursseja siihen, että markkinoille tulee enemmän tarpeetonta roskaa.

”Ympäristön ja laajemminkin ylikulutuksen näkökulmasta tarkasteltuna on huolestuttavaa, että tämmöinen kulutustottumuksia väärään suuntaan vievä ilmiö pääsee syntymään. Tämä on ongelma isossa kuvassa”, yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan järjestön, Finnwatchin, ilmastoasiantuntija Lasse Leipola toteaa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Turboahdin kapitalismin keulassa

Omituiset opettavaiset otukset

Kasarilla lastenohjelmia katsoneet muistavat hyvin Sirkuspelle Hermannin ikuisesti puolipilvisen, pysähtyneen maailman, aution sirkusleirin epäsiistin pihamaan ja pellen ahtaan asuntovaunun. Ne loivat oudon, surumielisen tunnelman, jota Hermannin räikeä, lohkeileva meikki ei kyennyt peittämään, eikä salaperäinen naurava kepakko auttanut asiaa.

Aikakauden lapsena voin myöntää: on selvää, että suuri osa pienille lapsille suunnatuista lastenohjelmista on nykyään melkein kaikin mahdollisin tavoin parempia kuin lapsille tarjottu tv-viihde viime vuosituhannella.

Esimerkkinä vaikkapa ylistetty Tuuri (Bluey), joka kertoo saman nimisestä australiankarjakoiran pennusta, hänen perheestään ja ystävistään. Televisio- ja radioviihteen Pulitzerilla eli Peabodylla palkittu sarja on onnistunut kasvamaan muutamassa vuodessa kahden miljardin arvoiseksi globaaliksi brändiksi kasvatustieteilijöiden ja muiden pedagogiikan ammattilaisten hurratessa sivusta. 

Tuuria on pidetty malliesimerkkinä siitä, kuinka lapsille opetetaan tunnetaitoja viihdyttävästi. Sarjan oivallukset eivät ole vahinko. Sen luoja Joe Brumm on kertonut olleensa aina kiinnostunut lapsipsykologiasta, kiintymyssuhdeteoriasta ja vapaan leikin merkityksestä lasten kehitykseen. Hieman vastaavaa suitsutusta ovat saaneet osakseen niin ikään tunteisiin keskittyvä Taavi-tiikerin naapurissa sekä merenalaista maailmaa tutkiva Oktonautit, jota on ylistetty sekä viihdyttäväksi että kasvattavaksi opetusohjelmaksi.

Vankka pedagoginen painotus ei ole mitään uutta lastenviihteessä. Kasvatus eri muodoissaan on ollut lapsille suunnatun televisio-ohjelmiston selkäranka oikeastaan koko sen historian ajan.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Omituiset opettavaiset otukset

Orwellilaisen maailman ymmärtämisestä

Toisinaan fiktiivinen teos voi kuvata maailmaa niin osuvasti, että todellisuutta päädytään kuvaamaan viittaamalla tuohon fiktiiviseen teokseen. Näin on käynyt George Orwellin teoksille Eläinten vallankumous (1945) ja 1984 (1949). Varsinkin jälkimmäisessä, kuvitteellista totalitaristista yhteiskuntaa kuvatessaan Orwell onnistui kertomaan jotain niin olennaista meistä itsestämme, että se resonoi nyt, noin 80 vuotta ilmestymisensä jälkeen, kenties enemmän kuin konsanaan […]

Lue lisää… from Orwellilaisen maailman ymmärtämisestä

Kuopus-elokuva kertoo todentuntuisen tarinan kulttuurisen ja seksuaalisen moninaisuuden keskellä omaa latuaan avaavasta nuoresta naisesta

Näyttelijänäkin tunnetun Hafsia Herzin (syntynyt 1987) Cannesissa Queer Palm -palkinnolla palkittu Kuopus kertoo 17-vuotiaasta Fatimasta, joka etsii itseään päällekkäisten kulttuuristen kehysten sokkelosta. Pariisilaisen lähiön algerialaistaustaisessa perheessä asuva Fatima on harras muslimi ja suhtautuu koulunkäyntiin kunnianhimoisesti. Samaan aikaan hän heiluu luontevasti luokan sälliporukoissa, pelaa jalkapalloa ja tapailee salaa arvoiltaan vanhanaikaista poikaystäväänsä. Kaiken tämän päälle hän huomaa olevansa seksuaalisesti […]

Lue lisää… from Kuopus-elokuva kertoo todentuntuisen tarinan kulttuurisen ja seksuaalisen moninaisuuden keskellä omaa latuaan avaavasta nuoresta naisesta

Chileläinen romaani kotiapulaisesta ja lapsen kuolemasta paljastaa vallankäytön rumuuden

Estela García, varakkaan santiagolaisperheen entinen kotiapulainen istuu yksin kuulusteluhuoneessa ja alkaa kertoa tarinaansa lasin toisella puolella kuunteleville. Asianajajana työskentelevä äiti Mara López ja lääkäri–isä Juan Cristóbal Jensen ovat juuri menettäneet ainoan lapsensa, seitsemänvuotiaan tytön, ja Estela on epäilyksenalainen. Chileläinen Alia Trabucco Zerán on tehnyt kolmella romaanillaan vaikutuksen palkintoraateihin ja filmintekijöihin. Kirjailijalla onkin erityislaatuinen kyky kirjoittaa […]

Lue lisää… from Chileläinen romaani kotiapulaisesta ja lapsen kuolemasta paljastaa vallankäytön rumuuden

YouTube teki mongolialaisesta kurkkulaulajasta someilmiön myös Suomessa

Kauniina helatorstain iltana Helsingin Suomalaisen yhteiskoulun Sykin piha Etelä-Haagassa kuhisee konserttiyleisöä, joka on saapunut nauttimaan mongolialaisesta kulttuuriperinnöstä, kansanmusiikista ja kurkkulaulusta. Paikalla on tietysti tavanomaista keski-ikäistä kulttuuriväkeä, -tätiä ja setää, mutta yleisössä on poikkeuksellisen paljon – ellei valtaosa – parikymppisiä nuoria miehiä. Osa kaveriporukoista on sonnustautunut tyylikkäisiin pukuihin, jotkut rennommin farkkuihin ja t-paitoihin. Aivan kaikki ovat silminnähden innoissaan.

Nuorten miesten kulttuurirynnäkön syynä oli 599-paikkaisen juhlasalin lavalle noussut YouTube-ilmiö Batzorig Vaanchig. 48-vuotias muusikko piti keväällä ensimmäisen Euroopan soolokiertueensa, jonka aikana hän vieraili 13 maassa esiintyen 28 kertaa ja pitäen lukuisia kurkkulaulutyöpajoja. Kiertueen järjesti Vaanchigin tulkkinakin toiminut alankomaalainen Rowan Hartsuiker, jolla on mongolialainen kulttuurikeskus Altai kotikaupungissaan Groningenissa.
[…]

Lue lisää… from YouTube teki mongolialaisesta kurkkulaulajasta someilmiön myös Suomessa

Paluumuutto on väestönvaihto-salaliittoteoriaan kytkeytyvä termi, josta on tullut osa valtavirran politiikkaa

Lokakuussa 2025 Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto (DHS) julkaisi X:ssä yksisanaisen viestin: remigrate, ”muuta takaisin”.

Paluumuutto on ideologinen sana ja äärioikeiston käyttämä käsite, joka on siirtynyt marginaalista osaksi valtavirran politiikkaa. Kansainvälinen äärioikeisto ja uusfasistiset ryhmät pitävät paluumuuttoa niin tärkeänä, että toukokuussa 2025 Italian Gallaraten kaupungissa järjestettiin aihetta käsittelevä huippukokous Remigration Summit. Tapahtumaan osallistui suuri määrä äärioikeistolaisten ryhmien jäseniä aina Vaihtoehto Saksalle eli AfD-puolueesta belgialaiseen Vlaams Belangiin, mutta myös uusnatsijärjestöjä, kuten espanjalainen Deport Them Now (”karkottakaa heidät nyt”) ja Matteo Salvinin Lega-puolueen europarlamentin edustaja, eläköitynyt Italian armeijan kenraali Roberto Vannacci. Hänen mukaansa paluumuutto ei ole iskulause vaan konkreettinen ehdotus, joka perustuu terveeseen järkeen eikä vihaan.

Paluumuuttopolitiikan tavoitteena on palauttaa menetetty järjestys ja puolustaa sekä lähinaapurustoja että kansallista itsemääräämisoikeutta.

Äärioikeisto on kehystänyt maahanmuuton sivilisaatiota uhkaavaksi perustavanlaatuiseksi ongelmaksi, joka täytyy ratkaista pikaisesti ennen kuin kansakunta, yhteiskunta ja valtio romahtavat. Nämä salaliittoteoriat eivät ole uusia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Paluumuutto on väestönvaihto-salaliittoteoriaan kytkeytyvä termi, josta on tullut osa valtavirran politiikkaa

Menestystä janoavien nuorten yritteliäisyys voi johtaa laittomuuksiin

Nuorten keskinäinen väkivalta liittyy usein kadulla tapahtuvaan kaupankäyntiin, jonka takana on halu rikastua. Nuoret ovat sisäistäneet aikamme kasvatusoppien mukaiset yrittäjämäiset ihanteet ja vastuun omasta menestyksestään, kertoo Nuorisotutkimusseuran tuore työpaperi. Sosiaalisen median myötävaikutuksella taloudellisen menestyksen symbolit kuten kalliit vaatteet ja asusteet nähdään arvostuksen mittarina.

Osa nuorista on taloudellisten ihanteiden myötä valmis ottamaan riskejä, jotka liittyvät esimerkiksi vapen myyntiin. Lain rajojen eri puolilla toimiva yrittäjyys houkuttelee etenkin vähävaraisista perheistä tulevia nuoria.

”Tuista riippuvaisiin ihmisiin kohdistuu tällä hetkellä kovasävyistä puhetta, eivätkä nuoret pidä itsestään selvänä, että olisi joku yhteiskunta, joka huolehtii. Yksi tapa reagoida hyvinvointivaltion vetäytymiseen on yritteliäisyys”, kertoo Nuorisotutkimusseuran tutkijatohtori, sosiologi Malin Fransberg.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Menestystä janoavien nuorten yritteliäisyys voi johtaa laittomuuksiin

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan