Sadoilla tuhansilla suomalaisilla on vaikeuksia ymmärtää lukemaansa – selkokieli on yhdenvertaisuuskysymys

Selkokielinen viestintä on digiajan demokraattinen perusoikeus, joka ei nykyisellään toteudu, Petri Kiuttu ja Susanna Hintsala kirjoittavat.

Vieraskirja

Voiman vieraskirjassa vierailevat kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin.

Demokratia ja yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus toteutuvat vain, jos päätöksenteko, tieto ja palvelut ovat mahdollisimman monen kansalaisen saatavilla ja heille ymmärrettäviä.

Suomessa on suuri joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea ymmärtämisessä ja vuorovaikutuksessa. Arvion mukaan noin 11–14 prosenttia väestöstä eli jopa 800 000 ihmistä tarvitsee tukea ymmärtämisessä ja vuorovaikutuksessa.

Selkokieltä tarvitsevat ihmiset ovat Suomen suurin kielellinen vähemmistö, joka on marginalisoitu ja usein myös aliedustettuna päätöksenteossa, mediassa, kulttuurin kentällä ja tutkimuksessa. Silti Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka turvaisi heidän tiedonsaantiaan ja pääsyään kulttuurin pariin.

Kielellisessä yhdenvertaisuudessa on kyse kuitenkin syvän inhimillisestä ja yhteiskunnallisesta perusoikeudesta. Jokaisella on oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.

 

Viranomaistekstit, uutiset, kulttuuri ja yhteiskunnallinen keskustelu ovat luvattoman usein edelleen liian vaikeaa kieltä, joka sulkee ihmisiä ulkopuolelle.

Selkokielisessä viestinnässä kiinnitetään kielen sanaston ja rakenteiden helpottamisen lisäksi huomiota tiedon karsimiseen ja palasteluun sekä visuaaliseen selkeyteen. Myös ymmärtämistä tukevien kuvien käyttö tai kuuntelumahdollisuus tekstin rinnalla voi olla välttämätöntä osalle selkokielen tarvitsijoista.

Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi lukivaikeus, ADHD, kehitysvamma, autismin kirjo, muistisairaus, korkea ikä tai se, että äidinkielenä on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Jos taustatekijöitä on useita – esimerkiksi jos henkilö, jolla on lukivaikeus vasta opettelee suomea – tarve yleensä kasvaa.

Selkokielisen viestinnän tarkoitus ei ole yksinkertaistaa asioita, vaan tukea ymmärtämistä eri tavoin niin, että olennaisin asia välittyy kaikille. Se on silta, joka rakennetaan ihmisten ja asioiden väliin.

 

Presidentti Tarja Halonen palkitsi selkokielisen ajankohtaislehti Selkosanomien verkkolehden Helsingin kirjamessuilla Kultti ry:n Vuoden laatudigi -palkinnolla. Selkosanomien verkkolehdessä on kiinnitetty erityistä huomiota helpon kielen lisäksi saavutettavuuteen, selkeään ulkoasuun ja käytettävyyteen. Uutisia voi myös kuunnella helposti ja lukea lyhyinä versioina kuvin tuettuna.

Saavutettavinkaan digijulkaisu ei kuitenkaan tavoita kaikkia lukijoita, sillä kaikki eivät pysty käyttämään verkkopalveluja lainkaan. Digitaalisen syrjäytymisen takia sadat tuhannet suomalaiset eivät pysty hoitamaan arjen asioitaan. Kaikkia palveluita ei voi siirtää verkkoon eikä tuhansia ihmisiä jättää tiedonsaannin ulkopuolelle.

Siksi Selkosanomat julkaistaan edelleen myös painettuna lehtenä kahdeksan kertaa vuodessa. Painetun selkokielisen lehden säilyttäminen on konkreettinen teko kielellisen ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden puolesta.

Kielellinen yhdenvertaisuus ei kuitenkaan toteudu itsestään. Se vaatii resursseja: tietoa, osaamista ja sitoutuneita toimijoita. Ennen kaikkea se vaatii rahaa. Laatulehtiä ja saavutettavaa viestintää ei tehdä ilmaiseksi.

Nyt koko Kehitysvammaliiton, Selkokeskuksen ja Selkosanomien toiminta on uhattuna, kun Suomen hallitus kohdistaa sote-järjestöihin mittavia leikkauksia. Meidän on yhteiskuntana ymmärrettävä, että selkokielinen ja saavutettava viestintä on investointi tulevaisuuteen ja toimivaan demokratiaan. Kun kaikki pysyvät kärryillä siitä, mitä maassamme tapahtuu ja voivat hoitaa omia asioitaan, luottamus yhteiskuntaan vahvistuu.

 

Petri Kiuttu on Selkosanomien päätoimittaja.

Susanna Hintsala on Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja.

 

Vieraskirja

Voiman vieraskirjassa vierailevat kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin.

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan