Pari viikkoa sitten yhdysvaltalainen teknologiajätti Google ilmoitti investoivansa miljardeja euroja Suomeen rakennettaviin datakeskuksiin. Kun tekoälyä tungetaan kaikkialle, kasvaa tarve laskentateholle. Siksi datakeskuksia rakennetaan nyt paljon, eikä vain Googlen tarpeisiin. Somessa leviää HS Vision kartta, jossa parikymmentä suurta ja suhteellisen varmaa datakeskushanketta täplittävät Suomea kuin haulikolla ammuttuna. Google aikoo laajentaa Haminan datakeskustaan ja rakentaa uudet Muhokselle, […]
Hahmotamme nykymaailman pitkälti kansallisvaltioiden kautta. Monet myös olettavat, että valtioiden rajojen sisällä vallitsee jonkinasteinen yhtenäiskulttuuri, ja joissain tapauksissa tämä oletus saa jopa etnonationalistisen vireen. Kansan ja kansallisvaltion rinnastaminen toisiinsa ei ole kuitenkaan ongelmatonta, eivätkä rajatkaan ole aina niin selkeitä kuin luullaan. Graafikko ja sarjakuvataiteilija Ville Tietäväinen vietti vuosia selvitellen Kalevalan kokoamiseen liittyviä myyttejä sekä sitä, […]
”Minulla ei ole mitään salattavaa” on maailman huonoin argumentti, kun pohditaan viranomaisten oikeutta valvoa kansalaisia yhä laajemmin. Salattavaa ei ehkä ole nyt, mutta nykyisin harmittomat mielipiteet voivat tulevaisuudessa vielä olla epätoivotun henkilön mielipiteitä.
Suomi ei ole vielä luisumassa totalitarismiin, mutta se on ottamassa askelta massavalvontaa kohti. Poliisin valtaoikeuksia ehdotetaan laajennettaviksi siten, että ne saisivat harjoittaa rikostiedustelua perustuen uhkaan rikoksesta, ilman konkreettista rikosepäilyä. Tällaista salaista tiedonhankintaa voisi olla esimerkiksi mikrofonien asentaminen henkilön kotiin.
Viranomaisten valtaoikeuksia kasvatetaan hivuttaen, sanoo kansalaisten elektronisia oikeuksia puolustavan Effi ry:n puheenjohtaja Topi Toosi Voiman haastattelussa. Esitetyt lakimuutokset lisäisivät riskiä väärinkäytöksiin (mistä on esimerkkejä jo nykyisen lain aikana) ja mahdollistaisivat poliisin mielivallan.
Samalla massavalvonta on jo täällä. Uhkaa yksityisyydelle ei kohdistu vain valtion taholta, vaan myös yritykset janoavat tietoa meistä.
Elämme yhteiskunnassa, jossa kuka tahansa voi nauhoittaa kanssaihmisiä heidän huomaamattaan älylaseilla, joiden kuvaama materiaali on käyttäjän itsensä lisäksi esimerkiksi Metan käytettävissä. Monet myös seuraavat ruumiintoimintojaan älysormuksilla, lähettävät oman DNA-näytteensä Yhdysvaltoihin ja postailevat tarkat henkilötietonsa someen.
Elämme maailmassa, jossa Elon Muskin yritys Neuralink kehittää suoria viestiyhteyksiä ihmisaivojen ja tietokoneiden välille. Apple puolestaan osti hiljattain israelilaisen Q.ai-startup-yrityksen, joka kehittää tekoälytekniikkaa tunnistamaan kuiskattua puhetta, kasvojen pieniä mikroilmeitä, sykettä ja muita tietoja. On kylmäävää ajatella, millaisessa valtiossa tällaista teknologiaa on kehitelty.
Foliohattuilijat olivat kaiken aikaa oikeassa.
[…]
Minua on viime aikoina vaivannut yhteiskunnan jakautuminen kahtia – ja etenkin se jatkuva syrjintä ja väkivalta, joka eri politiikan lyömäaseiksi joutuneisiin vähemmistöihin kohdistuu. Harva se päivä hallituspuolueiden riveistä kuuluu vähintäänkin verhottua pilkkaa ja ivaa erilaisten ihmisten kustannuksella. Huoltani ei vähennä se, että kaikki asiaan puuttuminen julkisuudessa tuntuu vain kääntyvän itseään vastaan ja antavan äärioikeistolle ja […]
Käytin maanantaina liikaa työaikaa miettien eräälle jutulle otsikkoa. Otsikkojen tekeminen on usein yllättävän vaikeaa, ja nyt oli lyhyessä haastattelussa ehditty käsitellä useaa teemaa, joista jokainen olisi ansainnut tulla nostetuksi otsikkoon.
Kyse oli siis jutusta, jossa pohjoisirlantilainen säveltäjä Conor Mitchell pohti omaa taustaansa katoliseksi kasvatettuna homoseksuaalina, maansa väkivaltaisen historian vaikutusta taiteeseensa ja Helsingin juhlaviikoilla nähtävää Riot Symphony -teosta, joka ammentaa aktivismista.
Päädyin lopulta valitsemaan otsikon teemaksi aktivismin, lähteehän koko juttu liikkeelle teoksesta. Mitchell myös antoi aiheesta jutussa herkullisen sitaatin: ”En ole koskaan löytänyt esimerkkiä oikeistolaisesta aktivistista, joka olisi ollut oikeassa.”
Siitäpä räväkkä otsikko jutulle, ja ingressi sitten selittää lisää jutun kontekstia.
KUTEN ARVATA SAATTAA, etenkin sosiaalisessa mediassa jutusta luettiin lähinnä tuo otsikko. […]
Kun päätoimittajamme ehdotti, että teemme jutun Vimma-yhtyeestä, tarjouduin kirjoittamaan tuon jutun. Olisi hyvä, jos artikkelin kirjoittaisi suunnilleen samaan sukupolveen bändin jäsenten kanssa kuuluva toimittaja, sanoin. Sain jutun kirjoitettavakseni. Olen viime aikoina miettinyt paljon sukupolvia. Niin on moni muukin suomalaisessa mediassa. Sukupolvesta on tullut kattokäsite, eräänlainen horoskooppi, jolla selitämme ja jäsennämme kokemustamme maailmasta. Ongelmalliseksi tämä käy, […]
Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihessään kohdistaa suuret leikkaukset sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtiontukiin. Nyt hallitus on ajautunut kriisin partaalle, kun sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) päätti uusista kriteereistä näiden tukien myöntämiselle.
Kehysriihen jälkeen useat perussuomalaiset riensivät osoittelemaan järjestöjen työn tarpeettomuutta sillä, että monien niistä työskentelevät erilaisten vähemmistöjen parissa. Kirjoitimme tuolloin Keskiviikkokolumnissamme, että lähtökohdat uusille kriteereille vaikuttivat tämän perusteella syrjiviltä.
Sittemmin julkaistuissa Rydmanin kriteereissä rajataan tuen ulkopuolelle esimerkiksi järjestöt, joiden toiminta ”kohdistuu yhteen ei-terveydellisin perustein määrittyvään tausta- tai identiteettiryhmään”. Tämä iskee niin etnisten kuin esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjenkin parissa työtä tekeviin järjestöihin.
Rydman itse on varonut kommentoimasta leikkausten kohdistumista. Ministerinä hän on tehnyt päätöksen virkavastuulla, eikä virkamies saa tehdä syrjiviä päätöksiä. Hänen puoluetovereitaan tämä ei ole estänyt kommentoimasta.
”Nyt olisi ollut historiallinen mahdollisuus leikata Setan ja vastaavien identiteettilobbarien tuet”, kirjoitti perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen. […]
Vangit muistuttavat käveleviä ruumiita. Pysyvät hädin tuskin pystyssä. Yhden tehtävänä on polttaa vankien kirjoittamia lappusia. Ne on osoitettu Isä Aurinkoiselle, Josif Stalinille.
”Rakas Isä”, duunarivanki lukee vapisten. ”Et usko, mitä täällä tapahtuu… Meitä kidutetaan…” Salaa verellään kirjoittamissaan kirjeissä vangit vetovat hyvään johtajaansa, joka ei voi tietää, että ihmiset tunnustavat mitä tahansa säilyttääkseen viimeiset ehjät luunsa tai edes toisen silmänsä kuopassaan.
Vankilakohtaus on ukrainalaisohjaaja Sergei Loznitsan elokuvassa Two Prosecutors (2025), joka esitettiin Sodankylän elokuvajuhlilla kesällä 2026. Se sijoittuu Stalinin terrorin hurjimpaan vuoteen 1937, aikaan, josta runoilija Anna Ahmatova kirjoitti: ”silloin vain kuolleet hymyilivät”.
Propagandaan uskovat orjat pitävät yllä itseään sortavaa systeemiä, vaikka kaikki viittaa siihen, että johtaja on ilkeä psykopaatti, suunnattoman ahne opportunisti tai itsekäs vätys. Tai näitä kaikkia. […]
Banksy on yksi aikamme tunnetuimmista ja eniten mielipiteitä jakavista taiteilijoista. 1990-luvulla uransa aloittanut ja salanimellä esiintyvä taiteilija on tullut tunnetuksi kantaaottavista ja humoristisista teoksista, joita hän on maalannut ja rakentanut julkiseen tilaan eri puolilla maailmaa ja aina ilman lupaa. Kovin moni meistä on tuskin nähnyt monia Banksyn taideteoksia, mutta aivan kaikki ovat nähneet kuvia niistä. […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
