Naisten toimeentulo ja vapaus päättää omasta kehostaan ovat keskeisiä ihmisoikeuskysymyksiä. Näitä oikeuksia on kuluneella hallituskaudella haurastutettu pienin askelin. Esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden solmimisesta tehtiin entistä helpompaa ja samalla helpottui raskaana olevien sivuuttaminen työmarkkinoilla. Naisiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt ja etenkin lähisuhdesurmatilastot näyttävät synkiltä. Kun järjestöjen tukia on leikattu, vähenee myös väkivallan vastainen työ, ja tilanne vaikeutuu […]
Viime viikolla valtiovarainministeriö veti pupun silinteristä. Sen virkamiehet esittivät osana julkisen talouden sopeutuspakettiaan eläkeiän nostoa jopa 70 vuoteen. Tästäkös riemu repesi. Siinä missä aiemmin on nostettu ennen kaikkea nuorten eläkeikää sitomalla alin eläköitymisikä syntymävuoteen ja elinajanodotteeseen, nyt esitetty muutos koskisi kaikkia ikäluokkia. Helsingin Sanomien kolumnissa kirjoitettiin: ”Nyt myös työuran keskivaiheilla olevat heräsivät ajatukseen loputtomasta pakkotyöstä.” […]
Svenska Teaternissa nyt esitettävässä saksalaisen Marius von Mayenburgin kirjoittamassa mustan huumorin sävyttämässä Nattlandissa wieniläiset sisarukset löytävät isänsä jäämistöstä Hitlerin maalaaman akvarellin. Siitä seuraava sotku paljastaa, miten syvään Saksassa on juurtunut syyllisyys juutalaisten kansanmurhasta ja miten se vaikeuttaa myös Palestiina-aiheen käsittelyä.
Suomalaisessa teatterikeskustelussa esitysten ja niiden tekijöiden odotetaan ottavan nyt kantaa kansanmurhaan. Helsingin Sanomat kysyi kursailematta Kansallisoopperan Aidan nykyiseen Lähi-itään sijoittaneelta israelilaiselta ohjaajalta Noa Naamatilta: ”YK:n tutkintakomission mukaan Israel tekee Gazassa kansanmurhaa. Voiko taiteilija tällaisessa tilanteessa katsoa muualle?”
Samaan tapaan moitti tutkija Timo R. StewartVoimanarviossaan Kansallisteatterin Kolmea harjoitelmaa sodan ja rakkauden vuosilta:”Virtahepo keskellä huonetta on Gazan kansanmurha. Sen kuvastoa vilkaistaan, mutta ei katsota kohti”.
Nimenomaan katseen suuntaamisesta on kyse Susanna Kuparisen ja Maria Pettersonin kirjoittamassa KOM-teatterin Poiskatsojissa. Siinä Gazan kansanmurhaa puidaan sen ristiriidan kautta, joka vallitsee suomalaisten poliitikkojen toimien ja kansalaisten oikeudenmukaisuuskäsityksen välillä. […]
Eurooppaa menneenä kesänä hellineitä helteitä voi miettiä muutenkin kuin lomakuvien kautta. Yksin Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa kuoli viime kesänä kuumuuden takia ennenaikaisesti yli 25 000 henkilöä, kirjoitti The Guardian elokuussa. Alustava luku ei sisällä kaikkia elokuun aikana kuumuuteen menehtyneitä.
Tarkkaa helteisiin kuolleiden määrää saamme tuskin ikinä selville, sillä eri maissa tilastoidaan kuolemia eri tavoin eikä EU kerää tietoja eri jäsenmaista yhteen. Varovaisetkin arviot kuitenkin nostavat EU:n ja Ison-Britannian yhteenlaskettujen hellekuolemien määrän yli 35 000:een.
Ilmaston lämpenemisen kiihdyttämä, poikkeuksellisen voimakkaana alkanut El Niño -ilmiö tulee tutkijoiden arvioiden mukaan tappamaan satoja tuhansia eri puolilla maailmaa seuraavan puolen vuoden aikana. Ilmiö ei vaikuta kovinkaan paljoa juuri Euroopassa, mutta ei globaalia ympäristökriisiä olekaan järkevää tarkastella pelkästään omaa napaa kaivellen. […]
Pari viikkoa sitten yhdysvaltalainen teknologiajätti Google ilmoitti investoivansa miljardeja euroja Suomeen rakennettaviin datakeskuksiin. Kun tekoälyä tungetaan kaikkialle, kasvaa tarve laskentateholle. Siksi datakeskuksia rakennetaan nyt paljon, eikä vain Googlen tarpeisiin. Somessa leviää HS Vision kartta, jossa parikymmentä suurta ja suhteellisen varmaa datakeskushanketta täplittävät Suomea kuin haulikolla ammuttuna. Google aikoo laajentaa Haminan datakeskustaan ja rakentaa uudet Muhokselle, […]
Hahmotamme nykymaailman pitkälti kansallisvaltioiden kautta. Monet myös olettavat, että valtioiden rajojen sisällä vallitsee jonkinasteinen yhtenäiskulttuuri, ja joissain tapauksissa tämä oletus saa jopa etnonationalistisen vireen. Kansan ja kansallisvaltion rinnastaminen toisiinsa ei ole kuitenkaan ongelmatonta, eivätkä rajatkaan ole aina niin selkeitä kuin luullaan. Graafikko ja sarjakuvataiteilija Ville Tietäväinen vietti vuosia selvitellen Kalevalan kokoamiseen liittyviä myyttejä sekä sitä, […]
”Minulla ei ole mitään salattavaa” on maailman huonoin argumentti, kun pohditaan viranomaisten oikeutta valvoa kansalaisia yhä laajemmin. Salattavaa ei ehkä ole nyt, mutta nykyisin harmittomat mielipiteet voivat tulevaisuudessa vielä olla epätoivotun henkilön mielipiteitä.
Suomi ei ole vielä luisumassa totalitarismiin, mutta se on ottamassa askelta massavalvontaa kohti. Poliisin valtaoikeuksia ehdotetaan laajennettaviksi siten, että ne saisivat harjoittaa rikostiedustelua perustuen uhkaan rikoksesta, ilman konkreettista rikosepäilyä. Tällaista salaista tiedonhankintaa voisi olla esimerkiksi mikrofonien asentaminen henkilön kotiin.
Viranomaisten valtaoikeuksia kasvatetaan hivuttaen, sanoo kansalaisten elektronisia oikeuksia puolustavan Effi ry:n puheenjohtaja Topi Toosi Voiman haastattelussa. Esitetyt lakimuutokset lisäisivät riskiä väärinkäytöksiin (mistä on esimerkkejä jo nykyisen lain aikana) ja mahdollistaisivat poliisin mielivallan.
Samalla massavalvonta on jo täällä. Uhkaa yksityisyydelle ei kohdistu vain valtion taholta, vaan myös yritykset janoavat tietoa meistä.
Elämme yhteiskunnassa, jossa kuka tahansa voi nauhoittaa kanssaihmisiä heidän huomaamattaan älylaseilla, joiden kuvaama materiaali on käyttäjän itsensä lisäksi esimerkiksi Metan käytettävissä. Monet myös seuraavat ruumiintoimintojaan älysormuksilla, lähettävät oman DNA-näytteensä Yhdysvaltoihin ja postailevat tarkat henkilötietonsa someen.
Elämme maailmassa, jossa Elon Muskin yritys Neuralink kehittää suoria viestiyhteyksiä ihmisaivojen ja tietokoneiden välille. Apple puolestaan osti hiljattain israelilaisen Q.ai-startup-yrityksen, joka kehittää tekoälytekniikkaa tunnistamaan kuiskattua puhetta, kasvojen pieniä mikroilmeitä, sykettä ja muita tietoja. On kylmäävää ajatella, millaisessa valtiossa tällaista teknologiaa on kehitelty.
Foliohattuilijat olivat kaiken aikaa oikeassa.
[…]
Minua on viime aikoina vaivannut yhteiskunnan jakautuminen kahtia – ja etenkin se jatkuva syrjintä ja väkivalta, joka eri politiikan lyömäaseiksi joutuneisiin vähemmistöihin kohdistuu. Harva se päivä hallituspuolueiden riveistä kuuluu vähintäänkin verhottua pilkkaa ja ivaa erilaisten ihmisten kustannuksella. Huoltani ei vähennä se, että kaikki asiaan puuttuminen julkisuudessa tuntuu vain kääntyvän itseään vastaan ja antavan äärioikeistolle ja […]
Käytin maanantaina liikaa työaikaa miettien eräälle jutulle otsikkoa. Otsikkojen tekeminen on usein yllättävän vaikeaa, ja nyt oli lyhyessä haastattelussa ehditty käsitellä useaa teemaa, joista jokainen olisi ansainnut tulla nostetuksi otsikkoon.
Kyse oli siis jutusta, jossa pohjoisirlantilainen säveltäjä Conor Mitchell pohti omaa taustaansa katoliseksi kasvatettuna homoseksuaalina, maansa väkivaltaisen historian vaikutusta taiteeseensa ja Helsingin juhlaviikoilla nähtävää Riot Symphony -teosta, joka ammentaa aktivismista.
Päädyin lopulta valitsemaan otsikon teemaksi aktivismin, lähteehän koko juttu liikkeelle teoksesta. Mitchell myös antoi aiheesta jutussa herkullisen sitaatin: ”En ole koskaan löytänyt esimerkkiä oikeistolaisesta aktivistista, joka olisi ollut oikeassa.”
Siitäpä räväkkä otsikko jutulle, ja ingressi sitten selittää lisää jutun kontekstia.
KUTEN ARVATA SAATTAA, etenkin sosiaalisessa mediassa jutusta luettiin lähinnä tuo otsikko. […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
