Tässä haastattelussa hän pohtii miksi ihmisen määrittely eläimeksi on joillekin kauhistus, Suomen erityistä turkissuhdetta ja eläinoikeuksien merkitystä ympäristöaktivismille.
[…]
Perkele. Niin ko mie vannoin, että en moisheen pauhlaan kaulaani laita. Jotta en niskaani taita. Ja niinhän mie vain… Eipä auta. Kuolla häytyy. Solekko tehjä. Aivan ensimmäiseksi sanothaan sielule heipat. Se jättää minun maallisen majan, minun höyhenvajan. Lentää manan maile, aina alisheen asti. Emmie eläessäni nuin komeasti koskhaan lentänty. Mie olen kanalintu. Mutta mie olen mettäkana, viidakkokanat net on ommaa heimoohaan. Noon aitokanoja. Noon niitä, joita sie piät halleisa ja virikehäkeisä. Soon sulla verisä, laiskhuus. Lapin mies senthään virittellee ansat ja saapi saalista jos taito ja sinni riittää. Vaikken mie siitäkhään perusta. Kyllä mie mieluummin elläisin. Mie niin tykkäsin ellää!
[…]
Lue lisää… from Lagopus lagopus: ”Eipä auta. Kuolla häytyy. Solekko tehjä.”
Melanie Joy kehitti karnismi-termin kuvaamaan uskomusjärjestelmää, johon tukeutuva yhteiskunta tuottaa kuolemaa ilman, että sitä edes arjessa huomaa.
[…]
Ihmisen muunlajisiin kohdistama toiseuttaminen ilmenee viestinnässä muun muassa vinouttavin sanavalinnoin ja äänenpainoin. Vastuullinen eläinjournalismi ulottuu myös kuvajournalismiin. Eläimen hädän viihteellistäminen tai esittäminen söpönä on mediassa valitettavan yleistä.
[…]
Lue lisää… from Eläimiä koskevaa journalismia pitää tuottaa ja kuluttaa kriittisemmin
Laura Gustafssonin kuudes romaani kertoo muunlajisten eläinten tehotuotannosta. Kirjailija pohtii, mikä erottaa ihmisruumiin muiden eläinten ruumiista.
[…]
Vaikka pyhyys näyttäytyy erilaisena eri maailmankatsomuksissa, yhtäläisyyksiäkin löytyy.
[…]
Lue lisää… from Mitä pyhä on? Apulaispormestari, hindu, kätilö ja kirkkoherra kertovat
Marraskuun lopussa Helsingin Sanomat uutisoi Malesian viimeisen sumatransarvikuonon kuolemasta. Kansainvälisen ympäristöjärjestö WWF:n mukaan erittäin uhanalaista lajia on jäljellä enää noin 80 yksilöä. Zairenleveähuulisarvikuonoilla menee vieläkin huonommin. Niitä on jäljellä enää kaksi naarasta, jotka elävät Ol Pejetan suojelualueella Keniassa. Siellä majaili myös lajin viimeinen uros Sudan, joka kuoli vuonna 2018. Hänestä kertoo dokumenttielokuvafestivaali DocPointissa esitettävä teos Last Male on Earth (2019). Sarvikuonodokumentti on vain yksi festivaalin elokuva, joka kuvaa muita eläimiä. Niihin kuuluvat myös valaiden suojelusta Kanadan rannikolla kertova The Whale and the Raven (2019) ja Laika-avaruuskoiran haamua seuraava Space Dogs (2019). Kaikki kolme kertovat väistämättä myös ihmisistä: ihminen esitetään suhteessa
[…]
ON IHMISIÄ, jotka hermostuvat, kun lemmikkikoiraa kutsutaan hellitellen vauvaksi. He lyövät ääliön leiman sen otsaan, joka erehtyy lässyttämään kissalleen kuin sylilapselle.
Kenties hermostujat kuvittelevat dystopian. Heidän mieltään saattaa jäytää pelko siitä, mitä inhimillistämisen prosessista väistämättä seuraa. Mopseja mekoissa! Äänioikeus naudoille! Ehkä he pelkäävät, että inhimillistäminen on eläimen muuntamista ihmiseksi an sich.
Inhimillistämistä ei kuitenkaan pidä käsittää näin. On mielekkäämpää ymmärtää se prosessina, jossa eläimelle myönnetään jakamaton itseisarvo.
Maailmankuvamme muuttuu, kun eläimestä tulee hän.
[…]
Museoinstituutiolla leikittelevä eläinoikeusprojekti taipui kirjaksi. Oikeutta eläimille -järjestön julkaisemat videot teurastamoilta herättivät jälleen laajaa keskustelua eläinten asemasta yhteiskunnassamme. Keskustelua on käyty erityisesti siitä, edustavatko videot todellisuutta suomalaisteurastamoissa, ja siitä, ovatko videoilla esitetyt tapahtumat yhteneviä suomalaisen lainsäädännön kanssa. Vaikka vastaansanomattoman järkyttävät videot toimivat pohjana keskustelulle, ne myös saattavat karkottaa osan yleisöstä. On pakko tunnustaa, että en itsekään kestänyt niitä katsoa. Kuinka sitten eläinten oikeuksista olisi soveliasta keskustella, mikäli dokumentaarinen lähestymistapa on liian järkyttävä? Kirjailija Laura Gustafssonin ja kuvataiteilija Terike Haapojan Toisten historia -projekti pureutuu eläinoikeuskysymyksiin fiktion ja taiteen kautta. Monenlaisia muotoja saavan Toisten historian kantavana ajatuksena on esittää fiktiivisiä historiankirjoituksia, jotka
[…]
Osaamme nauraa vanhoille tupakkamainoksille, joissa tupakoinnin kerrotaan parantavan terveyttä ja lisäävän viehätysvoimaa, mutta lihatehtaiden possuidyllit uppoavat edelleen.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa