Ihminen, sinuttele sikaa

Tapamme puhua eläimistä heijastuu väkisinkin siihen, miten eläimiä kohtelemme.

ON IHMISIÄ, jotka hermostuvat, kun lemmikkikoiraa kutsutaan hellitellen vauvaksi. He lyövät ääliön leiman sen otsaan, joka erehtyy lässyttämään kissalleen kuin sylilapselle.
Kenties hermostujat kuvittelevat dystopian. Heidän mieltään saattaa jäytää pelko siitä, mitä inhimillistämisen prosessista väistämättä seuraa. Mopseja mekoissa! Ääni­oikeus naudoille! Ehkä he pelkäävät, että inhimillistäminen on eläimen muuntamista ihmiseksi an sich.
Inhimillistämistä ei kuitenkaan pidä käsittää näin. On mielekkäämpää ymmärtää se prosessina, jossa eläimelle myönnetään jakamaton itseisarvo.
Maailmankuvamme muuttuu, kun eläimestä tulee hän.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.
0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan