Katalonialainen Eva Baltasar kuvaa vimmaisessa teoksessaan keskiluokan kauniita kahleita

Vapautta rakastava, laivakokkina työskentelevä nainen tapaa naisen, Samsan, josta ei saa tarpeekseen. Kertoja tulee tunnetuksi ainoastaan rakkaansa keksimällä lempinimellä Boulder, kivenjärkäle. “Hän ei pidä nimestäni vaan antaa minulle uuden”, kertoja sanoo. Pariskunta muuttaa Samsan töiden perässä Reykjavikiin ja elämä vakiintuu kuin puolivahingossa. Sitten Samsa kertoo haluavansa lapsen. Keinohedelmöityshoitojen, raskauden ja äitiyden myötä ennen niin kiihkeä […]

Lue lisää… from Katalonialainen Eva Baltasar kuvaa vimmaisessa teoksessaan keskiluokan kauniita kahleita

Hetki ennen valoa kuvaa äärimmäiseen tilanteeseen joutuvia pieniä ihmisiä

Kun vallanpitäjät tekevät suuria päätöksiä, elämän ja kuoleman taistelua ei käydä neuvottelupöydissä vaan sairaaloissa. Kun resurssit loppuvat, hoitohenkilökunnan tehtävä on miettiä, keitä pystytään hoitamaan. Päähenkilöt kohtaavat ääritilanteen, vauvan sairauden. Sairaanhoitaja Inka, Laura Birn, joutuu tekemään ylitöitä. Tätä kollegat pitävät itsestään selvänä, mutta hänen halunsa uhrata aikaansa vauvan äidillekin kohtaa vastustusta. Vauvan äiti, riipaiseva Oona Airola, […]

Lue lisää… from Hetki ennen valoa kuvaa äärimmäiseen tilanteeseen joutuvia pieniä ihmisiä

Elokuva Afganistanin naisten äänitorvena

Naiset otetaan ensin pois työelämästä ja kohta kaikilta julkisilta paikoilta. Naiset muutetaan näkymättömiksi. Vankeus kotona vie mielenterveyden. Afganistanilainen Shakiba Adil pääsi toteuttamaan unelma-ammattiaan paettuaan Afganistanista Suomeen: Adil ohjasi tämän elokuvan Elina Hirvosen kanssa niin, että päähenkilöt kuvasivat alati hupenevien mahdollisuuksiensa mukaan arkeaan ja lukemisprojektiaan Kabulissa. Salaisen lukupiirin kirjana on ihmisoikeuksien riiston klassikko, Anne Frankin päiväkirja. […]

Lue lisää… from Elokuva Afganistanin naisten äänitorvena

Sandra Hüller tekee unohtumattoman roolityön Markus Schlenzerin ohjaamassa Rosessa

Itävaltalaisen Markus Schleinzerin ohjaama elokuva nojaa todellisiin 1600-luvun tapahtumiin. Siinä kolmikymmenvuotiseen sotaan miehenö osallistunut Rose (Sandra Hüller) saapuu syrjäiseen kylään ja tekeytyy hylätyn tilan perijäksi.Vähäeleisellä ahkeruudellaan hän saavuttaa arvostetun aseman yhteisössä, mutta arkea varjostaa pelko sukupuoleen ja omaisuuteen liittyvien petosten paljastumisesta. Asiat mutkistuvat, kun hän joutuu sosiaalisen paineen äärellä ottamaan puolisokseen naapuri tilan tyttären Suzannan […]

Lue lisää… from Sandra Hüller tekee unohtumattoman roolityön Markus Schlenzerin ohjaamassa Rosessa

Punainen peto -elokuva osoittaa, että vastakkainasetteluja liennyttävän työväenliikkeen perintöä tarvitaan yhä

Eetu Salin, who is fighting for a more just world, tries to prevent a civil war in his country. While the society falls into darkness, Eetu has to face his inner demons too. Feature film directed by Antti-Jussi Marjamäki & Veera W. VIlo.

Antti-Jussi Marjamäen ja Veera W. Vilon ohjaama elokuva kertoo työväenliikkeen pioneeri Eetu Salinista (1866–1918) ja vasemmiston sisäisistä jännitteistä sisällissodan aikaan. Salin vastusti aseellisen vallankumoukseen ryhtymistä, mutta menetti silti sen takia henkensä. Pienen budjetin Punainen Peto on kuvattu kokonaan studiossa Lars von Trierin Dogvillen (2003) ja Jörn Donnerin Armi elää! (2015) -elokuvien tapaan. Jonkinlaisessa ensemble-elokuvan hengessä kankaalla nähdään myös elokuvan […]

Lue lisää… from Punainen peto -elokuva osoittaa, että vastakkainasetteluja liennyttävän työväenliikkeen perintöä tarvitaan yhä

Ryssyyden pelko ja häpeä

Susinukke Kosolana tunnetun runoilija Daniil Kozlovin ensimmäinen proosateos Ryssä (Sammakko 2025) erottuu edukseen suomalaisessa autofiktiivisessa kirjallisuudessa. Se kertoo poikkeuksellisen kauniilla ja vivahteikkalla kielellä joukkoon kuulumisen halun ja syrjintään johtavan erilaisuuden välisistä ristiriidoista. Ajoittaiset sysimustan huumorin pilkahdukset tekevät synkistä teemoista helpommin lähestyttäviä. Teoksessa torjunnan pelko syntyy ennen kaikkea venäläisyydestä, joka Suomessa nähdään paheksuttavana ja pelkoa herättävänä […]

Lue lisää… from Ryssyyden pelko ja häpeä

Q-teatterin Suliko on pysäyttävän merkityksellinen matka pahuuden inhimilliseen ytimeen

Yleisön saapuessa paikoilleen lavalla on jo käynnissä Neuvostoliiton johtoportaan kovaääniset vodkajuhlat. Salivalojen hämärtyessä meno vain sakenee. Joukon keskipisteenä hääräävä Stalin simputtaa ja nöyryyttää alaisiaan aseinaan banaani ja karaoke. Hetkittäin näyttämön aggressiivisen intensiivinen liike pysähtyy ja siirrymme Stalinin sisäisen eksistentiaalisen kauhun tilaan. Näin alkaa Juho Mantereen Pirkko Saision Suliko-romaanista (Siltala 2024) Q-teatterille sovittama ja ohjaama samanniminen […]

Lue lisää… from Q-teatterin Suliko on pysäyttävän merkityksellinen matka pahuuden inhimilliseen ytimeen

Vallankäyttöä, ahneutta ja kuolemaa Lontoossa

Thamesin varrella sijaitsevan tiedustelupalvelu M16:n päämajan valvontakamera tallentaa, kuinka eräänä aamuyön hetkenä marraskuussa 2018 joen toiselle puolelle vastikään nousseen, liki tyhjän luksuskerrostalon parvekkeelle ilmaantuu nuoren miehen hahmo. Hetken edestakaisin ryntäiltyään tämä syöksyy kaiteen yli kuolemaan. Näin alkaa tutkivasta ja kertovasta journalismistaan tunnetun New Yorker –lehden toimittaja Patrick Radden Keefen tietokirja Valehtelijoiden kaupunki. Siinä Keefe tulee itselleen […]

Lue lisää… from Vallankäyttöä, ahneutta ja kuolemaa Lontoossa

Miksi katsoa pois kolonialismista?

Ohjaaja Susanna Kuparinen tunnetaan näytelmistä, jotka riepottelevat ajankohtaisia aiheita esiintyjien elävöittämillä haastatteluilla ja pöytäkirjoilla. Kuparisen yhdessä Maria Petterssonin kanssa kirjoittama Poiskatsojat räväyttää KOM-teatterin lavalla esille kohta kolme vuotta jatkuneen ristiriidan Gazan tuhon ja poliitikkojen vastuunpakoilun välillä. Se julistaa: me muistamme, vaikka te haluaisitte unohtaa. Ote on niin journalistinen ja dokumentaarinen, että tuntuu toissijaiselta kommentoida taiteellista puolta. Näyttelijät vievät yleisön eduskuntaan […]

Lue lisää… from Miksi katsoa pois kolonialismista?

Tavallisuuden aaveen paluu paljastaa pahan arkipäiväistymisen

Jääkärinmarssin soidessa kolme miestä kiskoo lipputankoon likaiset kalsarit ja nostaa kätensä natsitervehdykseen. Paikalle saapuva äidillisen oloinen naishahmo kysyy kohteliaasti yhdeltä heistä eleen tarkoitusta. Röyhkimys kertoo vain pitäneensä hauskaa jätkien kanssa ja alkaa syyllistää kysyjää kiusaamisesta. Tämä muodoltaan ikävän tunnistettava kohtaus löytyy Saara Turusen kirjoittamasta ja ohjaamasta episodimaisesta näytelmästä Tavallisuuden aave. Vuonna 2016 Q-teatterissa kantaesitetty näytelmä sai […]

Lue lisää… from Tavallisuuden aaveen paluu paljastaa pahan arkipäiväistymisen

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan