Porttiteatterin Jäljet tutkii oman elämän merkityksellisyyttä kaiken koetun ja uusien valintojen äärellä

”Mitä meistä jää jäljelle, kun emme enää ole täällä?” kysyy laulaja sanoillaan ja vastaa itse: ”Taulut seinille, kynttilät pöydille ja märät pyykit koneeseen / radoilleen avaruusromua, maksamattomia asuntolainoja ja yksityinen haavemaa.” Vaikka laulun tumman synkissä sävelissä soi kaikuja muun muassa Lou Reedistä ja Nick Cavesta, tulkinnassa ei ole hiventäkään rockin poseerausta. Kysymys ja vastaukset esitetään […]

Lue lisää… from Porttiteatterin Jäljet tutkii oman elämän merkityksellisyyttä kaiken koetun ja uusien valintojen äärellä

Jevhenija Kuznjetsovan henkilöt elävät hellyttävää arkea pommien alla

Kahvilassa käyminen ei ole mikään iso juttu, ei poikkeus elämässä eikä merkki hurjasta juhlinnasta. Eikä kuuman viinin juominen joulun alla ole mitenkään poikkeuksellinen teko. Samoin kesällä monet saattavat viettää lomaa isoäidin huvilalla tai jopa Espanjan Aurinkorannikolla. Ukrainalaisen Jevhenija Kuznjetsovan (s.1987) kirjoissa kuitenkin monet pienet ja arkiset asiat nousevat järisyttävän merkityksellisiksi. Päähenkilöistä monet potevat niin huonoa […]

Lue lisää… from Jevhenija Kuznjetsovan henkilöt elävät hellyttävää arkea pommien alla

Antony Beevor kirjoittaa viettelevän vaarallisesta Rasputinista – ”Tällaista voi tapahtua vain Venäjällä”

”Hän oli ainutlaatuinen. Hän oli omanlaisensa, kuin romaanihahmo, joka eli kuin legenda, kuoli kuin legenda ja jonka muisto verhoutuu legendaan”.

Niin kuvaili Grigori Rasputinia hänen tuttavansa, kirjailija Nadežha ”Teffi” Lohvitskaja. Brittiläinen historioitsija Antony Beevor aloittaa tällä lainalla kirjansa Rasputin ja Romanovien tuho (WSOY 2026). Sen on suomentanut Jouni Avelin.

Beevor kertoo Rasputinin tarinan kautta Romanovien tsaari Nikolai II:n ja keisarinna Aleksandra Fjodorovnan valtakauden kiihkeän synkistä loppuhetkistä. 

”Hädin tuskin lukutaitoinen siperialainen maalainen”, kuten Beevor kirjassaan luonnehtii, hurmasi ja manipuloi Venäjän vallan eliittiä 1900-luvun alussa. Rasputinilla ei ollut virallista asemaa hovissa eikä edes alaisia, kamaripalvelijoita lukuunottamatta, mutta ”silti hän vaikutti tahattomasti maailman mahtavimman yksinvaltiuden romahdukseen enemmän kuin kukaan muu”.

Ilman kunnon lähteitä ”kirja olisi jäänyt aika ontoksi, pelkkien spekulaatioiden varaan”, Beevor totesi Helsingissä toukokuussa 2026. 

Teosta varten hän tutki laajasti arkistoja, kirjastoja ja lehtiartikkeleita. Kirjaan löytyi aineistoa oikeudenkäynneistä, poliisilaitoksen raporteista ja hienojen rouvien muistiinpanoista. Vaikka joidenkin henkilöiden tilannekuva on voinut olla virheellinen tai he ovat olleet hyvin taikauskoisia, Beevor pystyi silti päättelemään, mitä Rasputinin aikalaiset rehellisesti ajattelivat hovista, Venäjän politiikasta tai maan käymistä sodista. Väärätkin huhut ovat voineet vaikuttaa ratkaisevasti asioiden kulkuun. 

Beevorin teosta lukee kuin taitavasti rytmitettyä jännäriä. Kuin Venäjän autokratia seilaisi Titanicilla. […]

Lue lisää… from Antony Beevor kirjoittaa viettelevän vaarallisesta Rasputinista – ”Tällaista voi tapahtua vain Venäjällä”

Neurokirjon naisten ongelmat jäävät usein piiloon

Moni neurokirjon nainen on lapsesta saakka kamppaillut selittämättömän ulkopuolisuuden tunteen kanssa ja kohdannut vaikeuksia koulumaailmassa. Esimerkiksi moni aistiyliherkkä tyttö on koulussa häiriintynyt koululuokan äänistä tai valoista, mikä on estänyt keskittymisen. Joku on puolestaan alisuoriutunut koulussa tarkoituksella, jotta ei vaikuttaisi itserakkaalta. Joku piilottelee aikuisenakin tunteitaan ja sivuuttaa omat tarpeensa yrittäessään miellyttää läheisiä ihmisiä elämänvalinnoillaan. 

Esimerkiksi tällaisia neurokirjon naisten kokemuksia kertoo sosionomi ja Neurokirjon naiset ry:n perustajajäsen Ira Selkälä tuoreessa teoksessaan Sopimattomat. Norminpurkuopas neurokirjon naisille (Gummerus 2026). 

Kuten yhä useampi nainen tänä päivänä, myös Selkälä on tiedostanut neuroepätyypillisyyytensä vasta aikuisena. ”Alkuun myös itselleni oli tärkeää saada lääkärin painava sana siitä, mistä on kyse. Enää asia ei tunnu niin merkittävältä, sillä olen oppinut hyväksymään haasteet mutta myös löytänyt itsestäni uusia vahvuuksia.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Neurokirjon naisten ongelmat jäävät usein piiloon

Queerfeminismiä ja tiedeviestintää yhdistelevä H-P Ontto-Panula toivoo vähemmistöiltä keskinäistä solidaarisuutta

Sarjakuvataiteilija Henry-Paul ”H-P” Ontto-Panula (ent. Lehkonen) järjesti alkuvuodesta Turussa uuden sarjakuvatapahtuman, Queersarjakuvakirjafestarin. ”Harmittelimme toissavuonna Pii Anttosen kanssa Tampere Kupliissa, miten moni queer-tekijä ei ollut saanut sinne myyntipöytää eivätkä queer-teemat juurikaan näkyneet ohjelmassa. Lisäksi tapahtuma oli todella täynnä. Ajattelimme sitten perustaa oman festivaalin. Eihän se kovin vaikeaa voinut olla, eikä ollutkaan.” Kummallakin oli ennestään paljon kokemusta tapahtumien tuotannosta esimerkiksi Helsingin sarjakuvafestivaalien Zinefestistä.

Queersarjakuvakirjafestarin lavalla vuorottelivat kirjailijat ja sarjakuvataiteilijat ja haastateltavana oli myös pienlehtien tekijöitä. Pienlehdet ja omakustannesarjakuvat ovat olleet tärkeässä osassa Ontto-Panulan uralla. Kun tekee itse, saa tehdä millaista haluaa. ”Aloin alun perin tehdä omia antologioita, kun minua ei huolittu mukaan muiden antologoihin”, hän paljastaa.

Ontto-Panula yhdistää sarjakuvissaan huumoria ja draamaa poliittisiin aiheisiin.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Queerfeminismiä ja tiedeviestintää yhdistelevä H-P Ontto-Panula toivoo vähemmistöiltä keskinäistä solidaarisuutta

Tapeteistaan kuulu William Morris inspiroi kirjoituksillaan C. S. Lewisia ja J. R. R. Tolkienia

Kun googlettaa nimen William Morris, silmille lävähtää toinen toistaan kauniimpia tapettikuoseja. Vaikka kuoseilla on ikää suunnilleen puolitoista vuosisataa, William Morris -tapetti on edelleen käsite ja kuumille kiville menevä myyntiartikkeli myös suomalaisissa sisustusliikkeissä. 

Vuonna 1834 syntynyt brittiläinen Morris oli yleisnero ja yrittäjä, jonka yritys Morris & Co suunnitteli ja valmisti tapettien lisäksi muun muassa tekstiilejä, lasimaalauksia, huonekaluja ja fontteja. Perustamassaan Kelmscott Press -painotalossa Morris valmisti kirjoja käsityönä, ja kokosi muun muassa Geoffrey Chaucerin kirjoituksista näyttävän teoksen, josta otettiin 425 kappaleen painos. Chaucer oli ensimmäinen merkittävä englanniksi kirjoittanut kaunokirjailija, jonka mukaan Morris nimesi erään koristeellisimmista fonteistaan.

Morris oli keskushenkilö 1800-luvun loppupuolella Oxfordin yliopiston professori John Ruskinin ajatuksista syntyneessä arts and crafts -liikkeessä. Ruskin pyrki kansantajuistamaan taidetta ja korostamaan ihmisen moraalia ja yhteyttä luontoon teollistuneen maailman ja viktoriaanisen ajan edistysuskon sijaan.

Morris oli Ruskinin oppilas, sosialisti ja käsityöläinen, joka halusi palauttaa kauniit, massatuottamattomat esineet ja elinympäristöt arvoonsa. Hän haaveili paluusta esiteolliseen aikaan, jolloin käsillä merkityksellistä työtä tekevät ihmiset elivät idyllisessä ympäristössä ja vuodenkierron mukana sen sijaan, että ponnistelisivat urbaanissa kurjuudessa turhia tavaroita massatuottavan teollisuuden pillin tahdissa.

Morris, joka korosti merkityksellisyyden kokemuksen ja itseilmaisun tärkeyttä niin työntekijälle kuin taiteilijalle, oli nykyisten kapitalismikriitikoiden estetiikkaa rakastava hengenheimolainen, joka katsoi kapitalismin tuottavan maailmaan sekä rumuutta että epäoikeudenmukaisuutta: “Ihmisten työllä ei pitäisi syntyä mitään turhaa, eikä mitään pitäisi syntyä työtätekevien alistamisesta.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Tapeteistaan kuulu William Morris inspiroi kirjoituksillaan C. S. Lewisia ja J. R. R. Tolkienia

Kirja-arviossa kanslianeuvos Mikko Lohikosken muistelmat

Kosmopoliitti, ulkoministeriön virkamies, kanslianeuvos ja maailmanmatkaaja, Mikko Lohikosken järkälemäinen omaelämäkerta ilmestyi keväällä 2026, jolloin hänen asiantuntemustaan on tarvittu hyvin paljon. Lohikoski on kommentoinut televisiossa erityisesti Iranin ja Yhdysvaltain välistä kriisiä. Suomessa Lähi-itää tunnetaan kohtalaisen huonosti. Tämä harmittaa Lohikoskea, joka huomautti kirjansa julkistustilaisuudessa, etteivät suomalaiset tiedotusvälineet ole parantamassa tilannetta: ”Lähi-idässä ei ole yhtäkään suomalaista kirjeenvaihtajaa!”, hän […]

Lue lisää… from Kirja-arviossa kanslianeuvos Mikko Lohikosken muistelmat

Paraneeko trauma hauduttamalla ja hämmentämällä, kysyy Satu Taskisen romaani

Satu Taskisen esikoisteoksessa Täydellinen paisti (2011) kirjailijan tapaan Wienissä asuva  suomalainen päähenkilö valmistaa perheillalliselle uunisikaa ja kokee outoa ulkopuolisuutta. Uusimmassa teoksessa vastaava alter ego potee puolestaan parisuhteen päättymisestä noussutta syvää elämänkriisiä. Silti – tai ehkä juuri siksi – hän on saapunut flunssaisen ex-puolisonsa luo valmistamaan tervehdyttävää sardinialaista vihanneskeittoa. Rakastan vierasta ei ole vaikealukuinen, mutta sen […]

Lue lisää… from Paraneeko trauma hauduttamalla ja hämmentämällä, kysyy Satu Taskisen romaani

Lomalla on kiire rentoutua – Milla Härmän romaani esikoisromaani ahdistaa ja naurattaa

Lapsi saattaa olla oksennustaudissa ja tartuttaa kaikki. Lentäminen on pahasta muutenkin, mistä sanomalehtikin muistuttaa maastopalokuvineen. Mutta siellä viisihenkinen perhe kiitää pilvien keskellä matkalla eurooppalaiseen suurkaupunkiin. Perheen äidin näkökulmasta kerrottu Loma on Milla Härmän esikoisromaani. Muusikkona, säveltäjänä ja sanoittajana muun muassa yhtyeistä Särkyneet ja Ystävät tunnettu Härmä on kirjoittanut teoksensa täyteen ristiriitaa ja pisteliästä huumoria. Loman […]

Lue lisää… from Lomalla on kiire rentoutua – Milla Härmän romaani esikoisromaani ahdistaa ja naurattaa

Shakiba Adil ja Elina Hirvonen tekivät elokuvan afganistanilaisten naisten salaisesta lukupiiristä, jossa unelmoidaan vapaudesta

Kun Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton joukot olivat vetäytyneet kesällä 2021 Afganistanista kaoottisissa olosuhteissa, valtaan palannut Taleban-liike pyrki antamaan itsestään uudistuneen kuvan. Maltillisen ja sovinnollisen politiikan sijaan Taleban ryhtyi kuitenkin hallitsemaan maata tutuksi tulleilla keinoilla. Se romutti maan oikeuslaitoksen, sääti ankaran sharia-lain, pani toimeen julkisia ruoskimisia, pahoinpitelyjä ja teloituksia sekä sulki naiset pois julkisesta elämästä ja vainosi heitä pidäkkeettä.

Maailma reagoi hiljaisuudella. Taleban sai kiristää hirmuvaltaansa rauhassa, kun sen väkivaltaiset teot jäivät Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin imperialistisen sotapolitiikan, palestiinalaisten kansanmurhan ja Lähi-idän levottomuuksien alle.

Afgaaninaiset eivät kuitenkaan vaienneet. He järjestivät mielenosoituksia ja lakkoja, organisoivat vastarintaa ja jatkoivat opintojaan salaa. Journalisti Shakiba Adilin ja kirjailija Elina Hirvosen ohjaama dokumenttielokuva The Secret Reading Club of Kabul (2026) avaa peittelemättömän näkymän sorron alla elävien naisten pyrkimyksiin säilyttää toimijuutensa vaikeissa olosuhteissa. […]

Lue lisää… from Shakiba Adil ja Elina Hirvonen tekivät elokuvan afganistanilaisten naisten salaisesta lukupiiristä, jossa unelmoidaan vapaudesta

0
0
Ostoskorisi
Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan