Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja koronapandemia ovat hyviä esimerkkejä hyvin monimutkaisista ilmiöistä, joiden käsittelyyn tarvitaan syvällisemmän tarkastelun työkaluja kuin ajankohtaisuutisoinnissa normaalisti on käytettävissä.
[…]
Tapamme käsitellä surua ja surusta käyttämämme sanasto ovat osa suorituskeskeistä yhteiskuntaa, pohtii Pinja Nikki esseessään.
[…]
Uskonnollisen päämäärän vuoksi voi nähdä vaivaa, Opus Dein jäsen ja katolinen pappi Oskari Juurikkala sanoo. Punavihreän perheen kasvatti oli aiemmin Timo Soinin talouspoliittinen neuvonantaja.
[…]
Perustuslaki takaa potilaan oikeuden hoitoon. Yhtä lailla se takaa oikeuden työtaistelutoimiin.
[…]
Kätilöiden mukaan pahinta on kiire, pelko potilasturvallisuuden vaarantumisesta ja hoitohenkilökunnan vähyys.
[…]
Ruokalähetit kantavat yrittäjyyden riskit epävarmoine tuloineen ja itse maksettavine sivukuluineen, mutta kovallakaan työllä ei tahdo tulla toimeen.
[…]
Lue lisää… from Ruokalähettien ankea arki: ei työterveyshuoltoa, lomakorvauksia tai taukotiloja
Varhaiskasvatuksen valtavat ongelmat ovat vuosia jatkuneen aliresursoinnin seurausta.
[…]
Lue lisää… from Päivähoidon laittomasta tilasta on tullut uusi normaali
SAK ehdotti hiljattain yli 55-vuotiaille työntekijöille subjektiivista oikeutta lyhentää työaikaa omalla kustannuksellaan. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, ettei monenkaan SAK:laisen matalapalkka-alan työntekijän olisi mahdollista oikeutta käyttää, mutta toteutuessaan oikeus veisi työelämää kuitenkin oikeaan suuntaan. ”Se on yleisesti työelämässä niin tärkeä tavoite, että sitä kannattaa mielestämme pitää esillä. Samalla esitimme, että vuorotteluvapaata voisi käyttää osa-aikaisesti.” Eloranta pitää työaika-autonomiaa ajankohtaisempana vaatimuksena kuin työajan järjestelmällistä lyhentämistä, josta myös on viime vuosina pääministeri Sanna Marinin (sd.) johdolla puhuttu. ”Viimeksihän työaikaa lyhennettiin, kun hävitettiin nämä kiky-tunnit. Luulen, että tällä hetkellä suurimmat työaikakysymykset liittyvät yksittäisen työntekijän autonomian lisäämiseen, johon kategoriaan tämä esitys menee myös.” ”Työaikakeskustelun typistäminen työajan
[…]
Suomalaisten elämäntapa ja työelämä vaativat radikaaleja muutoksia, jotta ilmaston keskilämpötilan nousu voidaan pysäyttää Pariisin ilmastosopimuksessa rajattuun 1,5 asteeseen. Koronaviruspandemia on osoittanut, että yhteiskuntaan ja talouteen vaikuttavia erittäin järeitäkin toimia on mahdollista tehdä jopa hyvin nopeasti, jos se koetaan tarpeeksi välttämättömäksi. Koronapandemian torjuntatoimet ovat vaikuttaneet dramaattisesti työllisyyteen. Varsinkin lomautettujen osuus on pandemian aikaan kasvanut. Helsinki Graduate School of Economicsin mukaan vuonna 2020 lomautusjaksoja alkoi 454 000, mikä on yli viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2019. Esimerkiksi kuljetus- ja palvelualan työntekijöitä on lomautettu. Lienee selvää, että nämä alat muuttuvat teollisuustoimialojen lisäksi hiilineutraalisuutta tavoittelevassa yhteiskunnassa, kun elämäntapamme ja kulutustottumuksemme muuttuvat. Työntekijät tulee huomioida
[…]
Ihanteellinen työtön on kuin punkki, joka väijyy saalistaan eli työpaikkaa ja jättää kaiken muun huomiotta, kuvaa työtön yhteiskuntatieteiden maisteri Anssi Ylirönni uudessa kirjassaan Valintamme ei kohdistunut sinuun (Demokraattinen sivistysliitto). ”Otti päähän, kun työttömyydestä puhuvat ihmiset, joilla ei ole asiasta tietoa tai kokemusta. Tai tietoa pitäisi olla, mutta silti työttömyydestä puhutaan moralistisesti ja epätosia väittämiä. Rakenteelliset ongelmat kuten työpaikkojen vähyys käännetään yksilön persoonan ongelmiksi”, Ylirönni kertoo kirjoittamisen motiiveista. Ylirönni käy kirjassaan läpi kysymyksiä kuten mitä työttömyys käytännössä tarkoittaa työttömälle, työllisille ja yhteiskunnalle. Millaisia arvoja ja asenteita työttömyyteen liitetään ja mihin ne perustuvat? Onko kaikki työ todella arvokasta? Miten työttömyys syntyy ja
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa