Kategoria: Yhteiskunta

Ojasta allikkoon – vihreällä energialla porataan lisää öljyä

10.11.202610.11.2026 Kirjoittanut: Anna Heikkinen Lukuaika: 7 minuuttia

Metsät suojaisivat Meksikonlahtea voimistuvalta ilmastonmuutokselta, tulvilta ja hurrikaaneilta. Sen trooppisilta alangoilta puut kaadettiin kuitenkin jo aikoja sitten. Ensin Espanjan siirtomaavaltion tarpeisiin, myöhemmin banaaniplantaasien ja karjatalouden tieltä.

Sittemmin Meksikon Tabascon osavaltioon keskittynyt öljyteollisuus on vaurioittanut ympäristöä entisestään.

”Se on sotkenut veden kierron, saastuttanut maaperää ja rapauttanut rannikon”, kertoo ympäristön korjaukseen liittyvää tutkimushanketta johtava Helsingin yliopiston globaalin tutkimuksen professori Anja Nygren.

Meksikossa öljyä aiotaan jatkossa porata osittain uusiutuvalla energialla. Kuva: Anja Nygren.

Nygrenin mukaan öljykenttien puristuksiin jääneet pienviljelijät yrittävät sinnitellä ja jatkaa elinkeinoaan. Samalla vieressä valtion öljy-yhtiö Pemex tupruttelee ilmaan yhdenneksitoista eniten hiilidioksidipäästöjä koko maailmassa.

Kaakkois-Aasiassa vesivoimapadot ovat ilmastoteko, joka lisää tuhotulvia ja häätää ihmiset kodeistaan.

Samankaltainen kaava toistuu eri puolella globaalia etelää. Ympäristö on mennyt rikki hiljalleen ja seuraukset alkavat tulla esiin ilmastonmuutoksen lyödessä bensaa liekkeihin.

Indonesiassa roihuavat historiallisen tuhoisat metsäpalot. Chilessä pohjavesivarat kuivuvat, Kambodžassa padottu Mekong-joki on muuttunut tuhoisan oikukkaaksi.

Maapallon hauraimpien alueiden vahingoittunut ympäristö kaipaa korjaamista, mutta sen sijaan luonnosta halutaan louhia irti viimeisetkin lantit.

Likapyykin pesijöiksi joutuvat usein jo valmiiksi vaatimattomissa oloissa elävät paikalliset.

Savusumun verhoamassa Indonesian Kalimantanissa paikallisyhteisöt ovat viime kuukaudet yrittäneet sammuttaa roihuavaa metsää. Käynnissä on poikkeuksellinen ympäristökatastrofi.

”Tilanne on epätoivoinen. Pohjavesi on laskenut niin matalalle, että joillain alueilla kaivotkin ovat kuivuneet – eli vettä sammutustöihin on vaikea saada”, kertoo alueella pitkään metsäkysymyksiä tutkinut Helsingin yliopiston antropologian yliopistotukija Anu Lounela.

Kalimantan on kärsinyt Indonesian viimeaikaisista metsäpaloista eniten – lähes 40 prosenttia tuhoutuneesta metsäalasta keskittyy sinne. Lounelan mukaan on poikkeuksellista, että metsäpalot alkoivat jo tammikuussa sadekaudella ja ovat jatkuneet näin pitkään koko ajan pahentuen.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Ojasta allikkoon – vihreällä energialla porataan lisää öljyä

Selvitys: lähes 40 % asunnottomista kuuluu neurovähemmistöön

10.11.202610.11.2026 Kirjoittanut: Venla Välikangas Kuvat: Minna Aaltonen Lukuaika: 3 minuuttia

Neuroepätyypillisyys altistaa asunnottomuudelle, kertoo kansalaisjärjestö Vailla vakinaista asuntoa eli VVA ry:n toteuttama selvitys, joka tarkastelee neurovähemmistöön kuuluvien ihmisten asunnottomuutta, palvelutarpeita ja tarjottua tukea.

VVA ry:n järjestösuunnittelija ja hankepäällikkö Vlada Petrovskaja kertoo, että aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Lähes 40 prosenttia selvitykseen vastanneista asunnottomuutta kokevista henkilöistä kertoi saaneensa diagnoosin neuroepätyypillisyydestä. Lisäksi yli 80 prosenttia vastanneista, joilla diagnoosia ei ollut, epäili itsellään neuroepätyypillisyyttä.

”Arkityössä tehtyjen havaintojen perusteella voidaan sanoa, että se on aika yleistä. Kohderyhmässämme on ihmisiä, joilla on ADHD, autismi tai oppimishaasteita.”

Neuroepätyypilliset piirteet saattavat näkyä esimerkiksi aistiherkkyyksinä, impulsiivisuutena tai toiminnanohjauksen haasteina. Arjenhallinta tai raha-asioiden hoitaminen voi olla vaikeaa, vuokranmaksu saattaa unohtua ja aistiherkkyydet vaikeuttavat elämää. Myös viranomaiskielen ymmärtäminen voi olla vaikeaa.

Petrovskaja sanoo, että ammattilaisilla on paljon osaamista esimerkiksi päihderiippuvuuksista ja palvelujärjestelmän kysymyksistä. Neuromoninaisuuteen liittyvää osaamista on vähemmän. ”Vaikeudet toiminnanohjauksessa saatetaan tulkita piittaamattomuudeksi, laiskuudeksi ja haluttomuudeksi sitoutua palveluihin. Lisäksi poikkeava käytös saatetaan tulkita päihtymystilaksi, vaikka henkilö olisi täysin päihteetön.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Selvitys: lähes 40 % asunnottomista kuuluu neurovähemmistöön

Oxfam: Rikkaimmat tuhoavat planeetan ja hyötyvät siitä

4.11.20266.11.2026 Kirjoittanut: Emilia Miettinen Lukuaika: 3 minuuttia

Maailman rikkaimmat ihmiset sekä kiihdyttävät ilmastokriisiä että hyötyvät siitä taloudellisesti eniten samalla, kun vaikutukset kasautuvat etenkin globaalin etelän ja maailman vähävaraisimpien maiden kansalaisten kannettaviksi, kertoo lokakuun lopulla julkaistu maailmanlaajuisen kehitysapujärjestö Oxfamin raportti. Järjestö muistuttaa, että maailman varakkaimmilla ihmisillä on myös täysin erilaiset valmiudet varautua ja suojautua kuumenevan ilmaston ja sen aiheuttamien ympäristökatastrofien vaikutuksilta kuin maailman köyhimmillä.

Ilmastokriisi kumpuaa eriarvoisuudesta ja samalla eriarvoistaa maailman väestöä perustavanlaatuisesti.

”Maailman rikkaimman prosentin päästöt vuoden ajalta aiheuttavat 1,9 miljoonaa ylimääräistä kuumuuteen liittyvää kuolemaa”, kertoo raportti. Arvion mukaan jopa noin miljardi ihmistä eli noin 10 prosenttia maailman väestöstä joutuu lähtemään kodistaan ilmastohätätilan vuoksi vuosien 2014–2050 välillä, suurin osa heistä globaalista etelästä.

Oxfam on aiemmin tutkinut maailman varakkaimpien ihmisten elintapojen ilmastoseurauksia, mutta tällä kertaa järjestö perehtyi erityisesti siihen, kuinka näiden sijoitukset vaikuttavat ilmastokriisin etenemiseen.

Yli tuhannen maailman rikkaimman ihmisen omistuksia ja pääomasijoituksia tutkinut raportti paljastaa, että he vaurastuvat sijoittamalla ilmastokriisiä kiihdyttäville teollisuudenaloille, mutta myös aloille, joilla ilmastokriisin vaikutuksia pyritään torjumaan. Myös kriisitilanteiden aiheuttama, kuluttajille ja tuottajille kostautuva elintarvikkeiden hinnannousu päätyy sijoittajien taskuun, samoin kuin jälleenrakentamisesta saadut tuotot.
Ilmastokriisi kumpuaa eriarvoisuudesta ja samalla eriarvoistaa maailman väestöä perustavanlaatuisesti.

”Maailman rikkaimman prosentin päästöt vuoden ajalta aiheuttavat 1,9 miljoonaa ylimääräistä kuumuuteen liittyvää kuolemaa”, kertoo raportti. Arvion mukaan jopa noin miljardi ihmistä eli noin 10 prosenttia maailman väestöstä on joutunut lähtemään kodistaan ilmastohätätilan vuoksi vuosien 2014–2050 välillä, suurin osa heistä globaalista etelästä.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Oxfam: Rikkaimmat tuhoavat planeetan ja hyötyvät siitä

”Kun näen aurinkopaneelin, näen pakkotyötä” – uiguureille vihreä siirtymä tarkoittaa sortoa, muistuttaa ihmisoikeusaktivisti

28.10.20264.11.2026 Kirjoittanut: Miia Vistilä Kuvat: Minna Aaltonen Lukuaika: 7 minuuttia

Kun Pazilaiti Simayijiang soitti isovanhemmilleen Kiinaan näiden vielä eläessä, huivi piti ottaa pois päästä eikä seinällä ollut Itä-Turkestanin lippu tai kartta saanut näkyä videokuvassa. Uskontoon liittyviä asioita kuten id-juhlan viettoa ei saanut mainita, vaikka islam on tärkeä osa hänen perheensä elämää.

Tunnelma puheluissa oli jännittynyt. Kuulumiset piti pitää pinnallisina eikä liian tunteellisesti ikävöidä. Asioista puhuttiin kiertoilmauksin. Jos isovanhemmat kertoivat tuttavien kuulumisia, että ”hän on tullut lomalta ja nyt häntä hoidetaan”, se tarkoitti, että on tuttava ollut pakkotyöleirillä ja päässyt sieltä vammautuneena pois.

Puhelut soitettiin kiinalaissovellus WeChatin kautta, eikä samaa puhelinta käytetty muuhun. Näin toimittiin, koska sovelluksen kautta Kiinan viranomaiset voivat päästä käsiksi puhelimen muuhun dataan. Avoimesti puhumisesta tai liian tiiviistä yhteydenpidosta saatettiin rangaista Kiinassa asuvia sukulaisia.

”Puhelut olivat ahdistavia tilanteita”, Simayijiang muistelee.

Simayijiang on uiguuri eli kuuluu Kiinassa Itä-Turkestanista, kiinalaisittain Xinjiangin maakunnasta, kotoisin olevaan kansaan. Kiinan hallinto sortaa uiguureja tavoilla, jotka ihmisoikeusjärjestöt ovat todenneet rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.

Sorto ulottuu myös nimiin, jotka on kiinalaistettu. Pazilaiti Simayijiangin oikea nimi on Pazilet Ismail. Hän odottaa nimen vahvistamista Suomessa Digi- ja väestötietovirastossa.

Simayijiangin isä näki ajoissa, mitä oli tulossa ja lähti maasta vuonna 2005. Hänellä oli kaksi tytärtä, jotka hän halusi pelastaa autoritaariselta järjestelmältä. Parin vuoden kuluttua hän saapui Suomeen pakolaisena ja muu perhe seurasi perheenyhdistämisen kautta perässä. Äiti lahjoi paikallisen poliisin, jotta perhe pääsi lähtemään.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from ”Kun näen aurinkopaneelin, näen pakkotyötä” – uiguureille vihreä siirtymä tarkoittaa sortoa, muistuttaa ihmisoikeusaktivisti

Metallibändit mystiikan äärellä

28.10.20269.11.2026 Kirjoittanut: Mika Pekkola Lukuaika: 7 minuuttia

”Heavy metalin historia on kytkeytynyt läheisesti mytologia-aiheisiin, okkultismiin, yöllisyyteen ja pimeyteen. Genreä voi karkeasti luonnehtia temaattisesti työväenluokan versioksi progressiivisesta rockista. 1960-luvun hippiajan jälkeen oli vahvasti esillä ajatus, että rationaalisen maailmankuvan tuolla puolen oli monenlaisia piiloon jääneitä asioita, joista esimerkkeinä voidaan mainita pimeys ja pahuus.”

Kärki jatkaa, että mytologioissa toistuvat sankaritarinat istuvat hyvin metalliestetiikkaan.

”Kalevalassa sankarit ovat usein laulajia ja loitsijoita. Perinne siirtyi Suomessa eteenpäin laulettuna, ja kalevalamitta oli muistitekniikka, jonka avulla perinnettä siirrettiin eteenpäin. Kalevalasta ammentavaa hevikulttuuria voi pitää perinteen siirron uutena vaiheena. Kulttuuriperintö ankkuroi musiikin kansallisen identiteetin historialliseen jatkumoon.”

Korpiklaanin Järvelä ja Mikkonen yhtyvät Kärjen ajatuksiin.

”Monet pohjoismaalaiset bändit innostuivat samanaikaisesti samankaltaisista teemoista toisistaan tietämättä”, Järvelä sanoo. ”Yhtäkkisyys oli hämmästyttävää, sillä 1990-luvulla vaikutteet eivät levinneet yhtä nopeasti kuin nykyisellä verkostoituneella ajalla.”

Mikkonen kokee, että Kalevalasta intoutuneen metallimusiikin suosioon saattoivat vaikuttaa myös populaarikulttuuriset ilmiöt.

”1980-luvun elokuvissa toistuivat sankaritarinat. He-Mania leikkineet pojat saattoivat löytää samaistumispintaa vanhan ajan sankaritaruista.”

”Heavy-estetiikkaan sopivat muutenkin paremmin mytologiset kertomukset ja vanhat tarut kuin vaaleanpunaiset Ferrarit”, Järvelä nauraa. ”Tai toki ne voivat sopia tietynlaiseen metalliin, mutta eivät oikein meidän folk metaliin.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Metallibändit mystiikan äärellä

Lain kova koura

14.10.202622.10.2026 Kirjoittanut: Jari Tamminen Lukuaika: 5 minuuttia

Poliisi kiilasi mopoilijan rajusti tieltä. Poliisi kaasutti aktivisteja. Poliisi syyllistyi etniseen profiloimiseen. Poliisi löi raudoitettua 15-vuotiasta poikaa kasvoihin. Poliisi hylkäsi sekavan miehen Sipoonkorpeen. Kaksi henkilöä kuoli viikonloppuna poliisin tiloissa.

Saksalainen sosiologi Max Weber määritteli vuonna 1919 Tiede ja politiikka -esseessään valtion ihmisyhteisöksi, jolla on oikeutettu väkivallan monopoli tietyllä maantieteellisellä alueella. Tuolla alueella poliisi voi siis käyttää voimakeinoja laillisesti.

Demokraattinen yhteiskunta on riippuvainen kansalaisten keskinäisestä luottamuksesta, mutta demokratia tarvitsee myös vallanpitäjiin kohdistuvaa tervettä epäilyä. Poliisin väkivalta, rikokset ja laiminlyönnit ovat kuitenkin tabu.

Quis custodies ipsos custodes?¹

Poliisin laajojen valtaoikeuksien tulisi kulkea käsi kädessä avoimen valvonnan kanssa, mutta Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Heini Litmanen on havainnut poliisin tekemisien tutkimisen hankalaksi. Hän on erityisen kiinnostunut poliisin väärinkäytöksistä ja siitä, miten niitä käsitellään ja valvotaan.

Vastamainos – toimituksellista aineistoa.

”Suomessa on saatavilla aika suppeasti tietoa poliisin väärinkäytöksistä. Valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikkö kertoo kyllä, että poliisista tehdään vuosittain noin tuhat rikosilmoitusta, mutta suurin osa näistä jää esiselvitysvaiheeseen eikä mene edes esitutkintaan.”

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Lain kova koura

Kuusi tapaa tehdä rasismista hyväksyttävää

6.10.202613.10.2026 Kirjoittanut: Janne “Rysky” Riiheläinen Lukuaika: 5 minuuttia

Päivää! Kuten hyvin tiedätte, olen Sini Mustanen. Tervetuloa tälle luennolle.

No niin, niin kuin tiedätte meillä on vielä paljon tehtävää rasismin hyväksyttävyyden nostamisessa sille itsestäänselvyyden tasolle, jolle me sen haluamme. Tavoitteenamme on luonnollisesti myös saada mahdollisimman monet meistä poikkeavat ihmiset rasistisen tulkinnan piiriin. Tämä edellyttää sitä, että kanssamme toisella tavalla ajattelevia vähätellään ja heidän näkemyksensä ohitetaan kiihkoiluna. Pikkuhiljaa saamme heidät luetuksi vaarallisten ihmisten, ehkä jopa vihollisten joukkoon. Sitähän he meille ovat.

Tässä tähän työhön kuusi keinoa, jotka toki ovatkin jo ahkerassa käytössä.

1. Aluksi iske pöytään pelko
Olemme uskotelleet jo tsellemme, että yhteiskuntamme ja elämäntapamme on ihan juuri romahtamassa. Jo brittiläinen konservatiivipoliitikko Enoch Powell lupasi Rivers of Blood -puheessaan 1968, että Britanniassa veri virtaa jokina maahanmuuton takia. Tosiasiassa elämme tietenkin vapaammin, turvallisemmin ja vauraammin kuin ikinä ennen. Tämä tosiseikka kannattaa kuitenkin unohtaa ja peittää se huolellisesti pelkoa ja vihaa lietsovien väitteiden alle. Onneksi aina löytyy tapauksia, joita voi esittää yleispätevinä todisteina toisenlaisten ihmisten kelpaamattomuudesta yhteiskuntaamme. Ihminen kun uskoo pelkoaan paljon helpommin kuin faktoja. Muistakaa siis vakuuttaa, että barbaria on ihan juuri valtaamassa lopullisesti Euroopan ja että se on oikeastaan eri mieltä kanssanne olevan vika. […]

Lue lisää… from Kuusi tapaa tehdä rasismista hyväksyttävää

Kirkkoherra Harri Henttinen julistaa ihmisyyden ilosanomaa

6.10.202614.10.2026 Kirjoittanut: Kukka-Maria Ahokas Kuvat: Nauska Lukuaika: 13 minuuttia

Jumalalla oli hyvä huumorintaju, kun Hän koetteli Harri Henttistä tämän matkalla papiksi. Matka alkoi, kun Hän näytti ilmestyksessä teini-ikäiselle Henttiselle erilaisia teitä, joista hänen piti valita oikea. Se tuntui siltä kuin ”joku olisi sytyttänyt valot sisimpääni”.

Kun Henttinen kertoi hakevansa lukemaan teologiaa, lähipiiri ihmetteli. Tämähän oli kovin ujo, ei lainkaan hyvä esiintymään yleisön edessä, kuten papin kuuluisi. Johdatus kuitenkin vei siihen suuntaan.

Mutta ei ilman mutkia ja taivaallista väliintuloa.

Henttinen valmistui papiksi vuonna 1989. Heti ensimmäisessä kirkollisessa pestissä hän ajautui ristiriitoihin. Nuori glamrokkarin näköinen ilmestys oli omien sanojensa mukaan ”vaikea alainen” ja sai lisänimiäkin kuten Mummojen Elvis. Räväkästi ilmaistut, liberaalit näkemykset seksuaalisuuden moninaisuudesta ja naispappeudesta eivät sopineet aikakauden konservatiiviseen ilmapiiriin.

Jumalalla on viisto huumori.

Kun virka taloussyistä lakkautettiin, hän väitti olleensa ajojahdin kohteena ja vei riidan sanomalehtien palstoille.

Tie pappina nousi pystyyn. Luterilaisessa kirkossa kyllä puhutaan armosta, mutta käytännössä piirit ovat pienet, ja jos joku saa hankalan työntekijän maineen, ura voi tyssätä. Hän oli omien sanojensa mukaan Suomen ainoa työtön pappi 1980-luvun lopulla.

Henttinen hermostui koko kirkkoinstituutioon ja samalla Jumalaan ja käänsi molemmille selkänsä.

Koska Jumalalla on viisto huumori, Hän johdatti Henttisen Tampereen alueella ovelta ovelle -kaupustelijaksi keskellä 1990-luvun lamaa. Ainoa henkilö, joka osti hänen kaupittelemansa kapistuksen, ysärityylisen jalkojenhierontalaitteen, oli dementiaa sairastava ikäihminen, ja kaupat piti purkaa. Tämän jälkeen hän viritteli monia bisneksiä: tarjosi hengellistä palvelua maksullisella puhelinlinjalla, kävi mallikoulun ja suunnitteli jopa oman näyttävän kravattimallistonsa.

Hankalaa oli.

Sitten vuonna 1995 Tampereen naapurikunnassa Vesilahdessa kirkkoherra Aarre Laitila, konservatiivinen suurperheen pää, tarvitsi seurakuntaansa papin, eikä muita hakijoita ollut. Työhaastattelussa Laitilalla oli kaksi kysymystä: aikooko Henttinen olla leipäpappi ja aikooko hän pysyä uskontunnustuksessa. Henttinen vastasi ”en aio” ja ”aion pysyä”. Hän sai paikan saatesanoilla ”toivottavasti tämä nyt onnistuu, kun otan tietoisen riskin palkatessani sinut”.

Henttinen ymmärsi Jumalan tarjoavan toista tilaisuutta. Tällä kertaa hän aikoi olla sovittelevampi ja ymmärtää myös niiden näkemyksiä, joiden kanssa oli eri mieltä.

Koko kansan pastori

Nyt 61-vuotias Henttinen istuu kulmapöydässä Vesilahden lounaskuppilassa, 20 kilometriä Tampereelta etelään, ja raakaruokavalionsa mukaisesti syö lounasbuffetista pelkkää salaattia.

Bling bling -tyyli erottuu maalaispitäjän katukuvasta, ja päät kääntyvät viereisistä pöydistä juttelemaan. Paikkakuntalainen herrasmies muistelee edellistä kohtaamista ja alkaa jo suunnitella omia hautajaisiaan, kenties pieni hämäläisen huumorin virne suupielessään. Henttinen vastailee samalla mitalla, jotenkin maanläheisesti mutta karismaattisesti.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Kirkkoherra Harri Henttinen julistaa ihmisyyden ilosanomaa

Maskuliinisuuden kriisi ei ole kaikkien miesten tai maskuliinisten muotojen kriisi vaan tietyn ihanteen kriisi

30.9.20266.10.2026 Kirjoittanut: Ana Yara Postigo Fuentes Lukuaika: 5 minuuttia

Viimeisten noin kymmenen vuoden aikana termi ”maskuliinisuuden kriisi” on siirtynyt sukupuolentutkimuksen julkaisuista podcast-studioihin, poliittisiin puheisiin, parlamentaarisiin tutkimuksiin ja verkon kommenttikenttiin kaikkialla maailmassa. Viime aikoina se on yhdistynyt väitteeseen ”miesten yksinäisyysepidemiasta”, jonka mukaan miehet ovat nykyään eristäytyneempiä ja enemmän emotionaalisesti hukassa kuin koskaan ennen.

Vuonna 2023 Yhdysvaltojen korkein lääkintäviranomainen Vivek Murthy antoi virallisen varoituksen kansallisesta ”yksinäisyyden ja eristäytyneisyyden epidemiasta”. Some-vaikuttajat, kuten naisvihamielistä sanomaa levittävä Andrew Tate, ovat muotoilleet asian uusiksi: heidän mukaansa nuorilta miehiltä on viety jotain pois ja syypää on naisistunut ja vihamielinen yhteiskunta.

Termiä ”maskuliinisuuskriisi” käytetään kuvaamaan miesten haavoittuvuuden lisäksi miesten aggressiota. Huhtikuussa 2026 Britannian opettajien ammattiliiton tekemän kyselyn mukaan maan kouluissa on kytemässä vakava maskuliinisuuskriisi. Lähes joka neljäs naisopettaja raportoi oppilaiden tekemästä naisvihamielisestä väkivallasta viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2023 osuus oli alle viidenneksen. Rekisteröityihin tapauksiin kuuluivat pojat, jotka luovat tekoälyllä alastonkuvia naispuolisesta henkilökunnasta, vitsailevat seksuaalisesta väkivallasta ja kieltäytyvät ottamasta vastaan opetusta naisilta.

Nykyhetkeä määrittelee puhetapa, jossa pojat ja miehet esitetään samanaikaisesti uhreina ja uhkina, yhtäältä yksinäisinä ja eksyksissä, toisaalta häirinnän ja radikalisoitumisen tekijöinä. Pitääkö tämä argumentti paikkansa? […]

Lue lisää… from Maskuliinisuuden kriisi ei ole kaikkien miesten tai maskuliinisten muotojen kriisi vaan tietyn ihanteen kriisi

Poimikaa itse marjanne, sanoo thaimaalainen toimittaja suomalaisille

30.9.202613.10.2026 Kirjoittanut: Ennu Leiwo Kuvat: Clay Ritakallio Lukuaika: 6 minuuttia

Kiantama, Polarica Marjanhankinta, Marja-Matti, Arctic Group ovat suomalaisia marja-alalla toimivia yhtiöitä. Niitä ja niiden avainhenkilöitä kuitenkin yhdistää myös kaksi muuta asiaa. Ensinnäkin kahden vuosikymmenen ajan, aina 2020-luvulle saakka, ne käyttivät työvoimanaan lähes yksinomaan thaimaalaisia marjanpoimijoita. Toiseksi ne kaikki liittyvät Suomen historian suurimpaan ihmiskauppatutkintojen vyyhtiin.

Muun muassa näissä yrityksissä työskennelleiden marjanpoimijoiden kokemuksia seurataan thaimaalaisen toimittaja Hathairat Phaholtapin dokumenttielokuvassa Blood Berries (2025). Vuosina 2023–2025 kuvatun dokumentin nimi viittaa nimitykseen, jota thaimaalaiset käyttävät pohjoismaisista luonnonmarjoista: หมากไม้, eli verimarjat. Niiden tuotantoketjuun liittyy pakkotyötä ja ihmiskauppaa.

Thaimaalaisia on kohdeltu kuin orjia.

Syyskuussa Phaholtap vieraili Turussa osana Euroopan-kiertuettaan. Hän kiertää esittämässä dokumenttielokuvaansa uusille yleisöille ja toivoo voivansa lisätä tietoisuutta siitä, mitä Suomessa ja Ruotsissa – ihmisoikeuksien mallimaissa – tapahtuu.

”Elokuvan viesti on selvä. Se, mitä thaimaalaiset poimijat ovat teidän maissanne kokeneet, on puhdasta riistoa. Heitä on kohdeltu kuin orjia”, Phaholtap sanoo.

Todellisuus alkaa paljastua

Isaan Record -median päätoimittaja Phaholtap asuu Isaanin maakunnassa Pohjois-Thaimaassa. Isaan on maan köyhintä aluetta, josta myös suuri osa thaimaalaisista siirtotyöläisistä on kotoisin. Erityisesti koronapandemian aikana moni lähti ulkomaille paremman elämän toivossa.

Tilaajat pääsevät lukemaan tämän jutun kokonaan. Liity joukkoon: Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu. Tilaajat mahdollistavat journalismimme!

[…]

Lue lisää… from Poimikaa itse marjanne, sanoo thaimaalainen toimittaja suomalaisille