Katusulkujen musiikkia

Kesällä 2021 tuntui, että maailma saattaisi muuttua.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli oli julkaissut hälyttävän raporttinsa ilmakehän puolentoista asteen lämpenemisestä muutamaa vuotta aiemmin. Muistan, miten edellisiä eduskuntavaaleja oli kutsuttu ilmasto- ja luontovaaleiksi. Niiden jälkeen Suomi sai keskustavasemmistolaisen hallituksen, jonka ilmastotavoite oli kunnianhimoinen.

Suuri muutos ympäristöpolitiikassa jäi kuitenkin tapahtumatta. Pettymys ei kuitenkaan kanavoitunut apatiaan vaan toimintaan.

Yhä useampi tuntemani ihminen liittyi Elokapina-nimiseen ympäristöliikkeeseen, osoitti mieltään kaduilla ja oli valmis myös kansalaistottelemattomuuteen kiinnittääkseen huomiota ilmastotoimien riittämättömyyteen. Tätä heräämistä voisin kuvata jonkinlaiseksi sukupolvikokemukseksi.

Kansalaistottelemattomuudesta Elokapina tuli tunnetuksi. Kun edellisenä syksynä poliisi oli suihkuttanut väkivallattomia mielenosoittajia pippurikaasulla Helsingin Kaisaniemessä, yhä suuremmat joukot lähtivät kaduille. Aina ties millä katuosuudella oli käynnissä spontaaneja festivaaleja.

Mielenosoituksesta tulee kuin festivaali, kun sinne kutsutaan artisteja esiintymään, sanoo Pessi Jouste, joka soittaa viulua Vimma-yhtyeessä. Jos jonkin yhtyeen keikan on sattunut näkemään Elokapinan mielenosoituksessa, on varsin todennäköistä, että kyseessä on ollut juuri rockia ja folkia yhteiskunnallisiin sanoituksiin yhdistävä Vimma.

Lopulta maailma ei muuttunut vuonna 2021, ja nyt tuo aika tuntuu kaukaiselta.

PESSI JOUSTE JA VIMMAN laulaja Eeva Rajakangas ovat saapuneet keväisenä iltana 2026 Voiman toimistolle keskustelemaan yhtyeestä, aktivismista ja siitä maailmasta, johon olemme kasvaneet ja jossa elämme.

Yhtyeellä on käynnissä tulevan neljännen albumin äänitysviikko: ensin pari päivää treenejä Helsingissä ja sitten siirtyminen Sipooseen studiolle äänittämään. Haastattelulle ja kuvauksille on ollut koko keväänä vain muutama  ajankohta, jolloin seitsenhenkinen yhtye on koolla.

Nyt sitä juuri miettii, että mitä haluaisi seuraavalla levyllä sanoa, Rajakangas sanoo. Ongelma on, että ajatukset vanhenevat nopeasti, kun poliittinen ilmapiiri muuttuu. Musiikin julkaisemisen prosessit ottavat aikansa: esimerkiksi Vimman edellisessä albumissa kuuluu Rajakankaan mielestä kesän 2021 henki.

”Se aika tuntuu tosi voimakkaalta ja naiivilta ja kultaiselta”, Rajakangas sanoo.

”Ja nyt sitten, ihan vitun darkki meininki kaikkialla.” […]

Lue lisää… from Katusulkujen musiikkia

Turboahdin kapitalismin keulassa

Halpaa krääsää Kiinasta suoraan kuluttajille myyvät verkkokaupat ovat kasvattaneet suosiotaan ja samalla herättäneet huolta. Nämä verkkokaupat eivät kuitenkaan tee mitään sellaista, mitä toiset yritykset eivät olisi tehneet aikaisemmin – ne vain tekevät sen nopeammin ja halvemmalla.

Aikaisemmin vaatekauppojen mallistot vaihtuivat joitain kertoja vuodessa, lähinnä vuodenaikojen mukaan. Sitten markkinoille saapuivat H&M:n kaltaiset, niin sanottua pikamuotia myyvät ketjut, jotka saattoivat esitellä uusia mallistoja kuukausittain. Viimeisen parin vuoden aikana Suomessakin ultrapikamuodilla markkinaosuuksia rohmunneen Sheinin mallistot vaihtuvat käytännössä jatkuvasti. Vauhdin kiihtyessä laatu on heikentynyt ja hinnat laskeneet.

Sama näkyy elektroniikkassa, vaikka kehitys ei kuljekaan vain yhteen suuntaan. Samalla kun esimerkiksi puhelimilta aletaan edellyttää korjattavuutta ja akun vaihtamisen helppoutta, Temun kaltaiset toimijat työntävät markkinoille elektroniikkaa, joka on lähinnä tarpeetonta eikä edes kestä niin kauaa, että akkua pitäisi vaihtaa.

Tuhlaamme rehevän peltomaan, puhtaan veden ja öljyn kaltaisia resursseja siihen, että markkinoille tulee enemmän tarpeetonta roskaa.

”Ympäristön ja laajemminkin ylikulutuksen näkökulmasta tarkasteltuna on huolestuttavaa, että tämmöinen kulutustottumuksia väärään suuntaan vievä ilmiö pääsee syntymään. Tämä on ongelma isossa kuvassa”, yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkivan järjestön, Finnwatchin, ilmastoasiantuntija Lasse Leipola toteaa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Turboahdin kapitalismin keulassa

Paluumuutto on väestönvaihto-salaliittoteoriaan kytkeytyvä termi, josta on tullut osa valtavirran politiikkaa

Lokakuussa 2025 Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusvirasto (DHS) julkaisi X:ssä yksisanaisen viestin: remigrate, ”muuta takaisin”.

Paluumuutto on ideologinen sana ja äärioikeiston käyttämä käsite, joka on siirtynyt marginaalista osaksi valtavirran politiikkaa. Kansainvälinen äärioikeisto ja uusfasistiset ryhmät pitävät paluumuuttoa niin tärkeänä, että toukokuussa 2025 Italian Gallaraten kaupungissa järjestettiin aihetta käsittelevä huippukokous Remigration Summit. Tapahtumaan osallistui suuri määrä äärioikeistolaisten ryhmien jäseniä aina Vaihtoehto Saksalle eli AfD-puolueesta belgialaiseen Vlaams Belangiin, mutta myös uusnatsijärjestöjä, kuten espanjalainen Deport Them Now (”karkottakaa heidät nyt”) ja Matteo Salvinin Lega-puolueen europarlamentin edustaja, eläköitynyt Italian armeijan kenraali Roberto Vannacci. Hänen mukaansa paluumuutto ei ole iskulause vaan konkreettinen ehdotus, joka perustuu terveeseen järkeen eikä vihaan.

Paluumuuttopolitiikan tavoitteena on palauttaa menetetty järjestys ja puolustaa sekä lähinaapurustoja että kansallista itsemääräämisoikeutta.

Äärioikeisto on kehystänyt maahanmuuton sivilisaatiota uhkaavaksi perustavanlaatuiseksi ongelmaksi, joka täytyy ratkaista pikaisesti ennen kuin kansakunta, yhteiskunta ja valtio romahtavat. Nämä salaliittoteoriat eivät ole uusia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Paluumuutto on väestönvaihto-salaliittoteoriaan kytkeytyvä termi, josta on tullut osa valtavirran politiikkaa

Israel on ensimmäistä kertaa hävinnyt mediasodan, sanoo tutkija

”Israel on yliarvioinnut tukijoiden myötämielisyyden ja samalla ensimmäistä kertaa hävinnyt mediasodan”, yhteiskuntatieteiden tohtori ja Lähi-idän mediasodan tutkija Tapio Kujala sanoo.

Yhdysvaltalainen Pew Research Center teki keväällä 2026 mielipidetutkimuksen 36 maassa ja kysyi yli 44 000 vastaajalta suhtautumista Israeliin. Kielteisesti Israeliin suhtautuvien osuuden mediaani oli 67 prosenttia, myönteisesti suhtautuvien 25 prosenttia. Myönteinen suhtautuminen Israeliin on tutkituissa maissa laskussa: vain Kreikassa myönteisesti suhtautuvien määrä nousi vuoden takaisesta tutkimuksesta, joskin osuus sielläkin on vain 30 prosenttia.

Gallup-tutkimuslaitos puolestaan kysyi yhdysvaltalaisilta, kummalla puolella heidän sympatiansa ovat: israelilaisten vai palestiinalaisten. Ensimmäistä kertaa palestiinalaisiin suhtaudutaan myönteisemmin (41 prosenttia) kuin israelilaisiin (36 prosenttia). 

Kujala ei ihmettele Israelin tuen vähenemistä. ”Valehtelu ja peittäminen eivät toimi, kun faktat eivät ole kunnossa. Faktojen ja propagandan välinen ero on liian suuri.”

Israel käyttää yli 700 miljoonaa dollaria tiedotukseen ja propagandaan vuonna 2026. Määrärahaa nostettiin moninkertaiseksi aiemmasta 150 miljoonasta, kun gallupit eri maissa osoittivat Israelin tukijoiden jyrkän vähenemisen Gazan sodan ja väkivaltaisuuksien takia.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Israel on ensimmäistä kertaa hävinnyt mediasodan, sanoo tutkija

Vihreää siirtymää ei ole, huomauttaa palkittu ranskalaishistorioitsija Jean-Baptiste Fressoz

Kesäkuun alussa Tiedekulman sali Helsingin yliopistolla on lähes täynnä. Paikalla on ainakin kestävyys- ja kohtuustutkijoita Toni Ruuskasta Eeva Houtbeckersiin, kansanedustaja Anna Kontula ja ympäristöliikkeiden edustajia. Toisessa rivissä istuvat väitöskirjatutkijat Amos Wallgren ja Jooseppi Räikkönen ovat juuri julkaisseet teoksen Palavan maailman politiikka (Into 2026), jossa he sivuavat ranskalaishistorijoitsija Jean-Baptiste Fressozin tutkimusta.

Fressoz luennoi Tiedekulmassa teoksestaan More and More and More (Allen Lane 2024). Se nousi heti ilmestyttyään kansainväliseksi bestselleriksi, jonka Financial Times ja The Economist nimesivät vuoden kirjaksi ja joka voitti Ranskan senaatin historialliselle kirjalle vuosittain myöntämän palkinnon. 

 ”Energiasiirtymä on slogan”, Fressoz sanoo yleisölle.

Hänen tutkimuksensa ydin on se, että historiassa ei ole ollut siirtymiä energianlähteestä toiseen, vaan uudet energiamuodot ovat kasautuneet aiempien päälle. Totuttu tarina puusta kivihiileen ja kivihiilestä öljyyn siirtymisestä onkin satua, hän kuvaa.

Sama koskee fossiilista uusiutuvaan energiaan siirtymistä. Koska uusiutuva energia tulee fossiilisten päälle, ei vihreää siirtymää ole globaalisti käynnissä. Lähes 80 prosenttia maailman energiantarpeesta tuotetaan yhä fossiilisilla, joten tarvittava muutos on valtava.

Fossiiliset ovat tärkeitä myös raaka-aineina, sillä niillä on ainutkertaisia ominaisuuksia ja niitä on riittämiin nykykäytölle, Fressoz painottaa. Esimerkiksi kivihiiltä tarvitaan teräksen valmistukseen valtavia määriä, ja sitä on hyvin vaikea korvata. Teolliset lannoitteet ovat puolestaan riippuvaisia maakaasusta ja kemianteollisuus öljystä.

Raaka-aineiden kulutus on vain kasvanut ajan saatossa. Ainoastaan asbestin, elohopean ja lampaanvillan käyttö on vähentynyt, Fressoz osoittaa hiljaa kuuntelevalle salille. […]

Lue lisää… from Vihreää siirtymää ei ole, huomauttaa palkittu ranskalaishistorioitsija Jean-Baptiste Fressoz

Neurokirjon naisten ongelmat jäävät usein piiloon

Moni neurokirjon nainen on lapsesta saakka kamppaillut selittämättömän ulkopuolisuuden tunteen kanssa ja kohdannut vaikeuksia koulumaailmassa. Esimerkiksi moni aistiyliherkkä tyttö on koulussa häiriintynyt koululuokan äänistä tai valoista, mikä on estänyt keskittymisen. Joku on puolestaan alisuoriutunut koulussa tarkoituksella, jotta ei vaikuttaisi itserakkaalta. Joku piilottelee aikuisenakin tunteitaan ja sivuuttaa omat tarpeensa yrittäessään miellyttää läheisiä ihmisiä elämänvalinnoillaan. 

Esimerkiksi tällaisia neurokirjon naisten kokemuksia kertoo sosionomi ja Neurokirjon naiset ry:n perustajajäsen Ira Selkälä tuoreessa teoksessaan Sopimattomat. Norminpurkuopas neurokirjon naisille (Gummerus 2026). 

Kuten yhä useampi nainen tänä päivänä, myös Selkälä on tiedostanut neuroepätyypillisyyytensä vasta aikuisena. ”Alkuun myös itselleni oli tärkeää saada lääkärin painava sana siitä, mistä on kyse. Enää asia ei tunnu niin merkittävältä, sillä olen oppinut hyväksymään haasteet mutta myös löytänyt itsestäni uusia vahvuuksia.”

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Neurokirjon naisten ongelmat jäävät usein piiloon

Ajatus valkoisesta ylivallasta on kulkenut näennäistieteellisestä imperiumin oikeutuksesta hajautetuksi verkkoideologiaksi

Termi ”valkoinen ylivalta” on ollut otsikoissa usein viimeisen vuosikymmenen aikana, mikä kertoo sanaparin yhteiskunnallisesta painoarvosta. Maailmalla on tapahtunut lukuisia terroritekoja, joiden taustalla on vaikuttanut valkoisen ylivallan ideologia: Yhdysvaltain kongressitalon valtaus 6. tammikuuta 2021, Anders Breivikin iskut Norjassa vuonna 2011, brittiläisen työväenpuolueen kansanedustajan Jo Coxin murha vuonna 2016, vuoden 2017 Unite the Right -mielenosoituksen tapahtumat Charlottesvillessä […]

Lue lisää… from Ajatus valkoisesta ylivallasta on kulkenut näennäistieteellisestä imperiumin oikeutuksesta hajautetuksi verkkoideologiaksi

Huippukallis halpatuotanto. Vaateteollisuuden kestävyys vaatisi koko systeemin muutosta

Vaatetusala elää murroskautta, kun sekä halpatuotanto että kierrätysbisnes kasvavat. Uudet lait vaativat tuottajia vastuuseen, mutta pystytäänkö niitä valvomaan?

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Huippukallis halpatuotanto. Vaateteollisuuden kestävyys vaatisi koko systeemin muutosta

Pitäisikö perustuslaki avata, Mika Niemelä?

Valtiovarainministeriön valta kasvaa ennennäkemättömästi, kun Suomi vetää velkajarrusta. Ministeriön budjettipäällikön pohdinnat hyvinvointivaltion palvelulupauksesta saavat siksi paljon painoarvoa.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Pitäisikö perustuslaki avata, Mika Niemelä?

Punainen pilleri tarjoaa verkkomaailmassa järkevän selityksen epämääräiselle ahdistukselle

Punaisen pillerin niellyt uskoo heräänneensä näkemään ”piilotetun totuuden” yhteiskunnasta, kirjoittaa tutkija Ana Yara Postigo Fuentes.

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.

[…]

Lue lisää… from Punainen pilleri tarjoaa verkkomaailmassa järkevän selityksen epämääräiselle ahdistukselle

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan