Kasvipohjaiset ruuat kuuluvat joulupöytään. Vegaaneille on tarjolla koko ajan enemmän vaihtoehtoja.
[…]
Aktivisti ja kirjailija Linda-Maria Roine puhuu usein julkisuudessa romanien kohtaamasta syrjinnästä ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Laajemmin hänet tunnetaan muusikko ja lauluntekijä Mercedes Bentsona. Sanoituksissaan hän kertoo esimerkiksi menneiden vuosien huumeriippuvuudestaan, koulukiusaamisesta, seksuaalisista fantasioistaan, isän kaipuustaan ja kuolemasta. Venla Pystysen kanssa kirjoittamassaan esikoiskirjassa Mercedes Bentso – Ei koira muttei mieskään Roine kertoi, kuinka hänestä tuli räppäri Mercedes Bentso. Uutuuskirjassaan Mercedes Bentso – Totuus ja tunnustus hän paljastaa, kuka on Linda-Maria Roine artistiminän takana. Samalla hän esittelee alter egonsa. Viola Violencia haluaa ratkaista asiat väkivallalla, Maria Magdalena antamalla anteeksi ja rukoilemalla, Pami Pamela huumeilla ja Anastasia Eutanasia alistuvalla seksuaalisuudella. He kaikki kuuluvat Mercedes
[…]
Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2019 yli 50 000 henkilöä. 2010-luvun kuluessa tuen saajien määrä on yli kolminkertaistunut. Tämän lisäksi psykoterapiassa käydään ilman Kelan tukea. Kattavia tilastotietoja terapiassa käyvistä ei ole, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen psykologian dosentin ja psykoanalyytikon Olavi Lindforsin mukaan on arvioitu, että selvästi alle puolet psykoterapiaa tarvitsevista saa sitä. ”Suomessa ei ole riittävästi tarjolla matalan kynnyksen maksuttomia tai edullisia psykoterapiapalveluita. Palveluiden kysyntä on kasvanut ja koulutettuja psykoterapeutteja on riittämättömästi siihen nähden”, Lindfors toteaa. Valviran hyväksymistä 8 000 psykoterapeutista noin neljännes on eläkeiässä. Vuosittain psykoterapeuttikoulutuksesta valmistuu 200–500 henkeä. Yliopistoissa järjestettävä koulutus on täydennyskoulutusta, joka kestää 4–5 vuotta
[…]
Lue lisää… from Psykoterapiajärjestelmä kaipaa uudistamista ja lisää terapeutteja
Sarjakuvaa yhdistetään ajoittain muihin taiteenlajeihin. Joskus sitä luetaan ääneen musiikin ja ääniefektien säestyksellä, toisinaan liitetään kirjalliseen kerrontaan esimerkiksi viemällä romaania välillä eteenpäin sarjakuvalla. Runoilija Lasse Hauerwaasin ja taiteilija Iina Silventoisen yhteistyö Bobby (Enostone) on kiinnostava kokeilu runon ja sarjakuvan yhdistämisessä. Se on sarjakuvalla kuvitettu runokirja, joka yhdistää runot ja sarjakuvan yhdeksi tarinaksi. Teos onkin siis […]
Mielenterveys on yksi suomalaisen nykysarjakuvan tärkeimmistä teemoista. Taiteilijat kuvittavat joko omiaan tai muiden kokemuksia erilaisista mielenterveyden häiriöistä. Karoliina Korhosen ja Anssi Vieruahon kokoaman Katkenneita lankoja -antologian (Atena) aiheena on työuupumus. Mukana on yhdeksän taiteilijaa, kultakin yksi sarjakuvanovelli. Aiheiden ja tyylien kirjo on laaja. Milla Paloniemi kertoo selkeällä tussiviivalla ja selittävillä kuvateksteillä maanläheisen tarinan yrittäjästä, jolla alkaa […]
Lue lisää… from Sarjakuvat näyttävät uupuneen sisäisen kokemuksen
Viisitoista suomalaista sarjakuvataiteilijaa kertoo millaista heidän elämänsä oli 1.4.2020 koronaepidemian rajoitusten keskellä. Lyhyet tarinat ovat kiinnostavan erilaisia keskenään. Poikkeustila näkyy väläyksinä: maskeina, lisääntyneenä hygieniasta huolehtimisena, etätöinä, tapaamisten perumisena ja etäkouluna. Roomassa asuvalla Kati Kovácsilla myös ulkonaliikkumiskieltona. Toisilla epidemia ei näy juuri mitenkään, mutta arkiset puuhat ovat muuten kiinnostavia. Henkilökohtaiset tarinat ovat kurkistusikkunoita suomalaisten sarjakuvataiteilijoiden elämään. Kuinka […]
Lue lisää… from Sarjakuva-antologia kuvaa elämää pandemiapoikkeusolojen keskellä
Työn ja tehokkuuden kultuurihistorian tunteminen auttaa ymmärtämään suomalaisen politiikan ja tunnekulttuurin nykypäivää. Työ ja tunteet ovat liittyneet eri tavoin toisiinsa eri vuosikymmenillä. Kullekin aikakaudelle tyypillisen tunteiden ilmaisun kautta on luotu kuvaa itsestä ja muista hyvinä ihmisinä ja työntekijöinä. Mona Mannevuo kuvaa kirjassaan Ihmiskone töissä Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa (Gaudeamus) kuinka 2020-luvun tehokkuusajattelu liittyy sotakorvausten ajan […]
Nykytaiteeseen keskittyvän Rajatila-gallerian marras–joulukuun näyttelyt käsittelevät muutoksen kohtaamista. Henna Nerg ja Noora Ojanperä käyttävät taiteessaan hempeää pinkkiä ja pehmeitä sinisiä, mutta tarjoavat katsojille päinvastaisia toiminnan tiloja. Nergin Beefy kutsuu vastuuseen. Se käsittelee ilmastokriisiä muun muassa videoiden, tekstiiliveistosten ja osallistavan taiteen kautta. Katsoja pääsee kokeilemaan teurastusta, katsomaan vanhemmuutta tuotantoeläinten näkökulmasta ja kohtaamaan monistuneiden yksilövalintojen globaalit seuraukset. […]
Nigerialais-suomalais-ruotsalainen Minna Salami on kommentoinut aikamme ilmiöitä ja suuria filosofisia kysymyksiä afrikkalaisesta feministisestä näkökulmasta vuodesta 2010 MsAfropolitan-blogissaan.
[…]
Tieteisfantasia heijastaa usein aikansa yhteiskunnallisia kysymyksiä. Sarjakuvataiteilija Jesse Matilaisen kolmas pitkä albumi Avaruuspakolainen sivuaa ilmastonmuutosta ja rasistisia ennakkoluuloja. Samalla se on seikkailu, rakkaustarina ja kertomus sääntöjen rikkomisesta niitä tärkeämmän päämäärän hyväksi. Avaruuspakolanen muistuttaa kovasti 1900-luvun loppuvuosikymmenillä suosittua Avaruusagentti Valerianin seikkailuja -sarjaa. Molemmissa yksinäisen aluksen pieni henkilöstö suorittaa suurta tehtävää, avaruus on kuvattu elävällä viivalla ja selkeillä […]
Lue lisää… from Jesse Matilaisen avaruussarjakuvassa rikotaan sääntöjä suuremman päämäärän hyväksi
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa